Arvoisa puhemies! Suomi elää poikkeuksellisen vaikeassa toimintaympäristössä. Turvallisuustilanne on heikentynyt, korot nousivat nopeasti, ja inflaatio heikensi ihmisten ostovoimaa. Nämä eivät ole tekosyitä, nämä ovat tosiasioita, joiden keskellä päätöksiä nyt tehdään. Juuri tällaisessa tilanteessa mitataan, tehdäänkö helppoja vai kestäviä ratkaisuja. Hallitus on valinnut tien, jossa kasvun edellytyksiä vahvistetaan työn, yrittämisen ja luottamuksen kautta samalla, kun julkisen talouden suuntaa korjataan. Näitä ei aseteta vastakkain, vaan ne tehdään rinnakkain. Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden ongelmat eivät ole syntyneet yhdessä vaalikaudessa, mutta on rehellistä todeta, että edellisellä kaudella finanssipoliittiset säännöt sivuutettiin ja rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Se oli lyhytnäköistä, ja sen seuraukset osittain näkyvät nyt. Nyt tehdään ne päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Hallituksen toimet hidastavat velan kertymistä merkittävästi. Ilman näitä päätöksiä Suomi ottaisi tänä vuonna noin neljä miljardia euroa enemmän velkaa. Ensi vuonna ero olisi kolme ja puoli miljardia euroa. Kyse ei ole numeroista paperilla vaan siitä, mitä jätämme tuleville sukupolville. Kun katse käännetään pidemmälle, ero kasvaa entisestään. Ilman näitä päätöksiä velkasuhde nousisi puolustusmenot huomioiden yli 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 35. Nyt velkasuhde jää alle 100 prosentin. Yli 90 miljardin euron ero kertoo, miksi suuntaa oli pakko muuttaa. Arvoisa puhemies! Tälle linjalle tulee tukea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainväliset toimijat ovat pitäneet hallituksen sopeuttamistoimia välttämättöminä ja määrätietoisina. Velkajarrua pidetään keskeisenä ratkaisuna talouspolitiikan uskottavuuden ja luottamuksen vahvistamisessa, ja työmarkkinoiden uudistusten nähdään tukevan kasvua. Työmarkkinoilla tilanne on yhä haastava, mutta käänne parempaan on alkanut. Työllisten määrä kasvaa, ja lomautukset vähenevät. Työllisyysaste on historialliseen tasoon ja EU-keskiarvoon nähden kohtuullinen, mutta rakenteissa olemme edelleen jäljessä verrokkimaita. Siksi työmarkkinoita uudistetaan nyt, ei vastakkainasettelun vuoksi vaan siksi, että työn vastaanottaminen kannattaa ja yrityksillä on paremmat edellytykset työllistää. Pysyvä kasvu syntyy tästä, ei velalla elvyttämällä. Rakennusala on kärsinyt erityisesti korkojen nopeasta noususta. Ala oli pitkään ylikuumentunut, ja korjausliike on ollut raju. Hallitus ei ole lähtenyt velkaelvytyksen tielle mutta on tukenut alaa vastuullisesti korkotukilainojen ja takausten kautta, jotta terve toiminta pääsee liikkeelle suhdanteen käännyttyä. Arvoisa puhemies! Velkajarru on historiallinen parlamentaarinen sopimus. Se rakentuu ajatukselle, että julkinen talous pidetään hallinnassa yli vaalikausien ja päätökset tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta. Näin turvataan hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Lopuksi on syytä todeta, että myönteisiä merkkejä on jo nähtävissä. Ensi vuonna keskituloisten ostovoima kasvaa selvästi, yritysten investointi‑ ja vientiodotukset vahvistuvat ja asuntokaupassa siirrytään vähitellen jarrulta kaasulle. Suomi ei nouse helpoilla lupauksilla vaan kestävillä päätöksillä. Vastuu on otettu, suunta on käännetty, ja pohja kasvulle rakennetaan määrätietoisesti.