Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä henkilöperusteisen irtisanomisen uudistaminen, ja on hyvä, että siitä keskustellaan perusteellisesti, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] koska aihe on erittäin tärkeä. OECD:n mukaan — valiokunnan mietinnöstäkin selviää — Suomessa henkilöperusteisen irtisanomisen ehdot ovat OECD-maista viidenneksi tiukimmat, eli meillä on kohtuullisen helppo irtisanoa taloudellisista ja tuottavuussyistä, mutta henkilöperusteisesti irtisanominen on vaikeata. Tämän esityksen tavoitteena on madaltaa tätä irtisanomiskynnystä eli tuoda lähemmäs OECD:n keskiarvoa henkilöperusteinen irtisanominen. No, tätähän ei tietenkään kukaan tee irtisanomisen ilosta. En tunne yhtään sellaista yrittäjää, joka olisi mielellään irtisanonut, eli irtisanomisen, varsinkin henkilöperusteisen irtisanomisen, taustalla on aina joku haastava tilanne työpaikalla tai tuotannollis-taloudellisista syistä. Yrityksellä on tietysti taloudellinen pakko siihen irtisanomiseen, mutta en usko, että yksikään yrittäjä, saati työnantaja, nauttii irtisanomisesta, vaan se on aina jonkinlaisten epäonnistumisten ketjujen lopputulos. Täällä on paljon puhuttu tämän esityksen työllisyysvaikutuksista. Varmasti oppositiossa tiedetään, että tämän uudistuksen perimmäisin tavoite ei ole työllisyyden kasvattaminen. Hallitus on aika laajasti avannut työllisyyspolitiikkaansa ja niitä päätöksiä, mistä työllisyysvaikutuksia syntyy. Ne liittyvät ennen kaikkea verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Tällä tarkoituksena on madaltaa yrittäjän palkkaamisen kynnystä, luoda lisää dynamiikkaa meidän työmarkkinoillemme ja parantaa yritysten sopeutumiskykyä vaikeissa tilanteissa. Erityisesti pienissä yrityksissä jokaisen työntekijän osalta tilanteet ovat tietysti tärkeitä ja tarkkoja. Täällä on puhuttu myös kolmikannasta. Hallitus on kuullut sekä työntekijäpuolta että työnantajapuolta lainvalmistelussa, mutta tämä hallitus käyttää itse lainsäädäntövaltaa eikä ole ulkoistanut sitä ulkoparlamentaarisille toimijoille vaan käyttää ihan perustuslain suomaa lainsäädäntövaltaa ja tekee esityksen eduskunnalle, joka sitten säätää lakeja, [Timo Suhonen: EK!] ja näinhän sen täytyy modernissa yhteiskunnassa toimiakin. [Miko Bergbom: Juuri näin!] Henkilöperusteista irtisanomista ei pidä arvioida yksin. Tämä on osa laajaa hallituksen reformikokonaisuutta, työmarkkinauudistuksia, joiden tarkoitus on tehdä suomalaisista työmarkkinoista dynaamisemmat, joustavammat, niin että täällä on helpompi työllistyä, niin että täällä on helpompi palkata, niin että tuottavuus kasvaa, niin että työntekijöiden on helpompi liikkua, työnantajien on helpompi rekrytoida. Näitä uudistuksia on paljon. Ensin hallitus uudisti työrauhalainsäädännön, erittäin tärkeä uudistus. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] 70 vuoteen ei pykäliin ollut koskettu, ja nyt ne päivitettiin nykyaikaan. Kuten huomattiin, oli tärkeätä, että edellinen työmarkkinakierros oli huomattavasti rauhallisempi työrauhan osalta kuin aiemmat. Hallitus on uudistanut paikallista sopimista. [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] Jos työntekijät ja työnantajat haluavat yritystasolla, työpaikkatasolla sopia työn tekemisen ehdoista eri tavalla, niin jatkossa se on paremmin mahdollista, kun lainsäädännöstä on purettu paikallisen sopimisen kieltoja. Hallitus sääti vientivetoisen palkkamallin ja vahvisti valtakunnansovittelijaa. [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] Kuten huomattiin, tämä ei työntänyt ketään palkkamonttuun, vaan kunta- ja hyvinvointialueilla sopimalla saatiin yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset. Tämän uudistuksen tavoitteena oli suojata valtakunnansovittelijaa siltä, että valtakunnansovittelijan kautta ei voida käydä koukkaamassa yleistä linjaa korkeampia korotuksia. Sitten hallitus on säätänyt suojelutyöstä pysyvän lainsäädännön. [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] Eduskunnassa on lukuisia kertoja oltu tilanteessa, jossa on äkkipikaisesti jouduttu harkitsemaan suojelutyölainsäädännön säätämistä, ja nyt sellainen on pysyvästi lainsäädännössä — tärkeä vakautta lisäävä uudistus. Hallitus on uudistanut yt-lakia, [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] ja nyt vuorossa on henkilöperusteinen irtisanominen. Hallituksen työmarkkinauudistuskokonaisuudesta on jäljellä vielä yksi palanen, erittäin tärkeä sekin, eli määräaikaisten työsuhteiden sopimisen helpottaminen [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] ja takaisinottovelvoitteen poistaminen pieniltä yrityksiltä. Kun me katsotaan tätä työmarkkinauudistusten kokonaisuutta, joka näistä muodostuu, niin Suomen työmarkkinat ovat tämän lainsäädäntöuudistuskokonaisuuden jälkeen huomattavasti dynaamisempia kuin mitä ne ovat olleet ennen tätä hallitusta, [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja se luo pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä Suomelle. No, täällä on käytetty aika rujoakin kieltä siitä, että sopimusyhteiskunta ja jopa hyvinvointivaltio ovat uhattuina. Meidän naapurimaa Tanskassa, joka on käsittääkseni aika laajasti pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, on huomattavasti Suomea heikompi irtisanomissuojan taso, ja käsittääkseni Tanska on varsin hyvinvoiva kansantalous, jossa sopimusyhteiskunta toimii ja myös hyvinvointivaltion tulopohja on sellainen, että menot pystytään kestävällä tavalla rahoittamaan. Tämäkään lakiesitys ei ollut täydellinen. Tästähän jäi pois vielä lukuisia tärkeitä uudistuksia, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Alisuoriutuminen!] ja hallitus on joutunut tekemään keskuudessaan kompromisseja. Tämä on nyt tällainen kompromissi, jolla henkilöperusteista irtisanomiskynnystä saadaan hivenen alaspäin. Kokoomus olisi toivonut, että varoituksen käyttöalaa oltaisiin laajennettu siten, että jos on esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä tullut varoitus ja sen jälkeen tulee jostain eri syystä, niin tällaisella kombolla voitaisiin paremmin päästä henkilöperusteiseen irtisanomiseen jatkossa. No sitten, puheenjohtaja, edustaja Lindtman käytti paljon aikaa luottamukseen, ja se on todella tärkeä teema. Varmasti meidän kaikkien kannattaa pohtia sitä, miten me voidaan lisätä luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa. On varmasti selvää, että säästöt, veronkorotukset ja ylipäänsä huono julkisen talouden tila ovat omiaan heikentämään luottamusta Suomessa, mutta oli hallituspohja mikä tahansa, kaikki me joudumme kohtaamaan tämän julkisen talouden haastavan tilanteen. Haluaisin kuitenkin sanoa, että kuluttajaluottamuksen kannalta kaikista haastavin asia on meidän sotiva naapurimaa, ja uskoisin, että kun toivottavasti Ukrainassa saadaan oikeudenmukainen rauha aikaan, niin se on omiaan parantamaan kuluttajien luottamusta ja siten kotimaista talouskasvua. [Timo Suhonen pyytää vastauspuheenvuoroa]