Teemu Kinnari
Teemu Kinnari
KOKHämeen vaalipiiri

Kiitos, rouva puhemies! Arvoisat edustajat, tänään on käyty jo paljon keskustelua, mutta haluan tässä muutamia asioita vielä esille nostaa. Ensinnäkin ydintä tässä kaikessa, yksi suurin asia, on tietysti tämän suden osalta tämä keväällä tapahtunut luontodirektiivin muutos, joka nyt tosiasiassa mahdollistaa sitten tämän kannanhoidollisen metsästämisen toteuttamisen sudella ja vielä niin, että tämä käyty keskustelu myös muistuttaa meitä siitä, että tämä kannanhoidollinen metsästys suurpetojen osalta ei ole mikään uusi asia Suomessa. Se on käytännössä ollut se toimiva malli, miten ilvestä ja karhua tässä maassa on aiemmin metsästetty. Suden osalta ydintä on todella, että tämä suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan laista ja samoin se, että suden rauhoituksesta ja metsästysajasta säädetään asetuksella ja metsästys toteutetaan alueellisen kiintiön perusteella tieteelliseen tietoon nojaten. Keskeistä tässä kaikessa on tietysti se, että kanta-arvion osalta on panostettava entistä enemmän siihen, että meillä on se paras mahdollinen tieto siitä meidän todellisesta susikannastamme. DNA-näytekeräystä pitää tehdä aktiivisesti, näytteet pitää analysoida, ne kaikki, mitä metsästäjät niitä eteenpäin lähettävät. Tämä on se pohja ja perusta, mihin jatkossakin sitten sudenmetsästys perustetaan, ja vuosittain asetuksella arvioidaan sitten pyyntimääriä. Kuten puhuttu, poliisin tehtävät susien takia ovat kasvaneet rajusti viime vuosina. Pihapiireissä liikkuvat sudet, ihmisarkuuden menettäneet sudet, ovat todellakin arkipäivää, ja tämän osalta tarvitaan selkeästi suunnanmuutos. Maatalousyrittäjien tilannetta tänään on käyty useammassa puheenvuorossa, ja nimenomaan lammastalouden osalta tunnusluvut, miinus 40 prosenttia tuotannossa, ovat aika karua kertomaa. Ja vielä kun tässä salissakin puhutaan luontokadosta ja ollaan huolissaan tästä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä, niin muistutan, että nämä perinnebiotoopit ovat se keskeinen luontotyyppi, missä sitä tosiasiassa tapahtuu, ja tämä laiduntaminen on käytännössä muuttunut mahdottomaksi. Vielä näen, että nämä petoaidat eivätkä laumanvartijakoiratkaan ole se automaattivastaus tähän asiaan. Hallitusohjelma edellyttää todellakin sen, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan, ja tähän liittyen lainsäädäntötyön yhteydessä karhu ja ilves on lisätty nyt sitten mukaan tähän kiintiömetsästyksen malliin. Siinä tosiaan on nyt sitten tietyllä tapaa paluu siihen aiempaan vallinneeseen muotoon, jolloin tässä maassa karhua ja ilvestä on metsästetty kannanhoidollisilla menetelmillä. Muistutan kuitenkin kaikkia meitä siitä, että sinä aikana, kun tätä on toteutettu, niin karhu- kuin ilveskannat ovat tässä maassa aina nousseet. Nostan vielä tähän tämän saukkokysymyksen, koska siitä — tässä salissa nyt valitettavasti ei ole hirveästi vasemmiston ja vihreiden edustajia paikalla — joka tapauksessa nyt sitten puhutaan. Eli minkä takia saukko täällä on mukana? No, saukko on mukana siksi, koska se on mukana lakitekstissä 41 a §:n lajeissa ja se on lueteltuna siellä, kuten ovat useammat muutkin näistä lajeista. Eli sitä ei voi sinällään sieltä erikseen pois ottaa muuttamatta tietysti sitä koko sisältöä, vaan se kulkee keskeisenä osana siinä rimpsussa, lajilistassa, joka siellä tosiasiallisesti on, mutta saukon osalta kukaan ei ole missään nimessä esittämässä kiintiömetsästystä. Mutta miksi sen kuuluu siellä olla? Sen takia, että sen kautta on mahdollista myöntää vahinko- ja haittaperusteinen lupa, jos saukkoyksilö esimerkiksi on kalanviljelylaitoksella, missä tosiasiallisesti sen poistaminen tarvitsee sitten tämän toimesta tehdä. Eli sen pitää olla siellä mukana, mutta kukaan ei ole esittämässä, ei kukaan ole esittämässä poliittisesti, että sitä aletaan asetuksella metsästämään kannanhoidollisesti kiintiömetsästyksenä, ei tietenkään. Tästä on tietysti hyvä vääntää keskustelua, mutta minun mielestäni se keskustelu kannattaa nyt ohjata ihan johonkin muualle ja ymmärtää, minkä takia tämä asia täällä on. Vielä loppuun, arvoisa puhemies: luottamus suurpetopolitiikkaan ja lainsäädäntöön syntyy vasta silloin, kun ihmisten arjen kokemukset tukevat tätä. Sen takia me tehdään nämä päivitykset, jotta meillä ihmiset voivat jatkossa todeta, että täällä eduskunnassa, Arkadianmäellä, pystytään tekemään ne lainsäädäntötoimet, mitä meiltä tosiasiassa odotetaan ja mitä me olemme luvanneet. — Kiitos.