Arvoisa puhemies! Joulu on aikaa, jolloin hyväntekeväisyysjärjestöt tekevät työtä, sellaista työtä, joka itse asiassa kuuluisi valtiolle. Pienituloisille lapsille järjestetään joululahjakeräyksiä ja jaetaan ruokakasseja. Nämä eivät pelasta läheskään kaikkia ja kaikkien joulua, koska avuntarvitsijoita on niin paljon ja te olette leikanneet myös järjestöiltä. Mutta mitä tapahtuu joulun jälkeen, kun edessä on arki ja lahjoitukset on käytetty, ruokakassit ovat tyhjentyneet? Hallituksen on mielestäni viimein aika ottaa vastuuta kaikkien suomalaisten selviytymisestä. Arvoisa pääministeri, olen huomannut, että toivo on teille mieluinen sana. Niinpä minä toivon teiltä uuden vuoden lahjaa, vain yhtä, jolla te lupaatte parantaa pienituloisten elämää joulun jälkeen.