Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos ministereille. Te olette täällä jo seitsemättä tuntia salissa, ja arvostan sitä kovasti. Asia on yhteinen ja varsin laaja. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat kuitenkin täällä pyrkineet perustelemaan, miksi meillä ei olisi ongelmaa. Tästä tulen olemaan jyrkästi eri mieltä — 350 000 ihmistä työttömänä, joka viides nuori vailla töitä tällä hetkellä. Hallitus tekee varmasti parhaansa, mutta se ei riitä. Se ei riitä, ja näiden tehtyjen toimien odottelu ei ole mahdollista enää tällaisissa työttömyyslukemissa. Suhdanne on huono. Niin se oli viime kaudellakin, ja silloin meillä oli ennätystyöttömyys. Sota, energiakriisi ja monet muut murheet varjostivat myös edellistä hallituskautta. Tällä hallituskaudella te olette vajonneet Euroopan surkeimpiin työttömyyslukuihin, ja niitä me tällä hetkellä niitämme. Hallitus tekee kuitenkin myös selkeitä virheitä. Esimerkiksi työttömänä ei enää uskalla kokeilla pätkätöitä tai sesonkitöitä. Suojaosien poistaminen on aiheuttanut tilanteita, joissa ihminen kokee, että työttömänä olo on turvallisempaa kuin yksittäisen lyhyen pätkän vastaanottaminen. Moni kokee, ettei voi vaihtaa alaa, vaikka tulisi seinä vastaan oman työn tekemisessä. Aikuiskoulutustuki on romutettu, ja jatkuvaa oppimista on ajettu alas. Esimerkiksi oppisopimuskoulutustenkin määrä on tippunut nyt, kun yrityksillä on niin tiukkaa. Rakennusteollisuus on romahtanut puoleen kahdessa vuodessa, siis yhdeksän miljardin euron bisneksestä puoleen. Se on raju kolaus, eikä sitä ole auttanut kotitalousvähennyksen heikentäminen tai alv:n äkkikorotus. Myös verotuspolitiikan ennalta arvaamattomuus on aiheuttanut haasteita luottamukseen investoida ja sitä kautta rakennusteollisuuden vaikeuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa on ajettu alas. Uskaltaisin kysyä ministereiltä: mitä tehdään kuntouttavalle työtoiminnalle, ja millä tavoilla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tullaan lisäämään tulevina vuosina? Jokainen ihminen on tärkeä työmarkkinoilla vähenevän väestön Suomessa. Ja tietenkään esimerkiksi nämä leikkaukset Kelalta, joiden seurauksena muun muassa maaseudun lasten terapioita ajetaan alas, eivät ole irrallisia tästä työttömyystilanteesta tai kuntien vaikeuksista — tai palkkatuen heikentäminen. Uskallan kuitenkin ehdottaa: voisimmeko yhdessä löytää sellaisia keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin tuoda nopeita ratkaisuja? Ajattelen, että ne nousevat nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten tukemisella tässä kohdassa. Tällainen yksi keino voisi olla esimerkiksi Suomen versio Viron veromallista: voitaisiinko verottaa kevyemmin yrityksen sisään jätettävää varallisuutta ja esimerkiksi sitä kautta saada lisää työpaikkoja? Tai työnantajamaksujen keventäminen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien palkkaamiseksi — sopisiko tällainen, ministeri Marttinen? Tohdin myös esittää, voisiko länsiradan eli niin sanotun Turun junan sekä Vantaan ratikan sijaan satsata nopeavaikutteisiin toimenpiteisiin asuntokaupan ja rakennusalan nostamiseksi ahdingosta ylös koko maassa. Ehkä kaipaisimme nyt erityisen nopeita toimia rakennusteollisuuden nostamiseksi. Sitten ehkä tästä koulutustilanteesta: Ajattelen niin, että uudelleenkouluttautujien määrää ei voi kutsua minkäänlaiseksi työllisten reserviksi. Täällä, ministeri Marttinen, te sanoitte, että uudelleenkouluttautujien tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta joskus on sellaisia elämäntilanteita, kuten sairauksia, osaamisvajeita, kadonneita työpaikkoja, jolloin uudelleenkoulutuksella on merkittävä rooli siinä, että ihminen pystyy tekemään työtänsä hyvin. Paitsi määrä myös työn tuottavuus on se, jota Suomi kovasti tarvitsee. Ajattelen, että ihmisen etu on uudelleenkouluttautua ja samaan aikaan Suomen etu on se, että me saamme ihmisille mielekkäitä töitä, jotta he jaksavat tehdä koko työuran ja vielä vähän päällekin. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.