Arvoisa puhemies! Muina miehinä, muina naisina, muina muunsukupuolisina työttömyyttä pöyristelee sama taho, joka 30 vuotta ja ties kuinka monta hallituskautta hoki: ”Työvoimapula tulee, työvoimapula tulee, työvoimapula tulee, työvoimapula tulee, työvoimapula tulee heti, välittömästi, ihan kohta, piakkoin, viimeistään suurten ikäluokkien poismenosta. Suomi tarvitsee 350 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Suomi tarvitsee 748 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Suomi tarvitsee miljoona työperäistä maahanmuuttajaa.” — Vain taivas rajana. Lempisananne on työperäinen. Mitä tarkoittaa työperäinen? Yhdyssanan loppu ei peräydy historiasta. Työ on tietysti vanhaa, mutta peräisyys upouutta ja keinotekoista. Vanhempanne eivät 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla muuttaneet maalta kaupunkiin työperäisesti, pikemmin työhön, tehtaaseen tai konttoriin. Siirtolaisuus Suomesta Amerikkaan ja Ruotsiin ei ollut työperäistä. Ennen ihmiset vain menivät töihin. Työperäisyys on tietenkin kotouttamisteollisuuden perätön tuote. Todellinen perä on halpatyövoimaperäistä, kerjäläisperäistä, tukiperäistä, etuusperäistä ja rikollisuusperäistä. Keskusta ja sosiaalidemokraatit äsken, muutama vuosi sitten, houkuttelivat Suomeen ulkolaisten opiskelijoiden perheenyhdistämisellä pilvin pimein leipäjonottajia ja veronmaksajien elättäjiä. Teidän opiskelijavaihtonne, teidän väestönvaihtonne, teidän työvoimavaihtonne räjäyttivät työperäisen työttömyyden. [Eduskunnasta: Höpö höpö! — Anne Kalmarin välihuuto — Puhemies koputtaa] Aina vaan jatkuu pakkotoisto työvoimapulasta, työvoimapulasta, työvoimapulasta ja työperäisten houkuttelusta, työperäisten houkuttelusta, työperäisten houkuttelusta — silläkin perusteella, että kyllähän tänne Suomeen mahtuu. Niin, työllistäkääpä ensin nämä pääkaupunkiseudun ruokalähetit vaikkapa Koillismaan savotoihin ja Savon kylmille pientiloille.