Arvoisa rouva puhemies! Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta valitettavasti meille kaikille on tuttua, että kuva ei enää välttämättä kerro totuutta. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavia valokuvia ja videoita tapahtumista, joita ei ole koskaan sattunut. Kun tätä tekniikkaa käytetään toisen ihmisen esittämiseen seksuaalisessa tilanteessa ilman hänen suostumustaan, kyse ei ole harmittomasta kokeilusta. Kyse on itsemääräämisoikeuden loukkauksesta ja pahimmillaan vakavasta digitaalisesta väkivallasta. Edustaja Pinja Perholehdon lakialoite tarttuu juuri tähän ongelmaan. Olen itse yksi aloitteen allekirjoittajista. Aloitteessa ehdotetaan rikoslakiin uutta säännöstä seksuaalisen kuvan luvattomasta valmistamisesta. Nykyinen laki kriminalisoi tietyin edellytyksin tällaisen materiaalin oikeudettoman esittämisen ja levittämisen, mutta valmistamiseen ei ole vastaavaa yleistä säännöstä. Aloitteen tärkeä viesti on, ettei meidän pidä odottaa vahingollisen sisällön leviämistä ennen kuin oikeusjärjestys tunnistaa teon vakavuuden. Haluan nostaa esiin erityisesti lapset ja nuoret. Kuvitelkaamme tilanne, jossa nuoresta otetaan täysin tavallinen kuva koulun tapahtumassa tai hänen kasvokuvansa löydetään sosiaalisesta mediasta. Siitä tehdään seksuaalinen väärennös. Kuvan kohde ei ole tehnyt mitään väärää, eikä hän edes ehkä tiedä materiaalin olemassaolosta ennen kuin sitä aletaan jakaa tai sillä aletaan uhkailla. Nuoren maailmassa tällainen teko voi vaikuttaa koko arkeen. Kouluun meneminen voi tuntua pelottavalta, ystävyyssuhteet voivat kärsiä ja luottamus muihin horjua. On erityisen kohtuutonta, jos lapsi joutuu itse selvittämään, miten kuva poistetaan ja kenelle siitä uskaltaa edes kertoa. Vastuu on aina teon tekijällä. Aikuisten ja yhteiskunnan tehtävä on suojella uhria. Nämä teot kohdistuvat erityisesti naisiin ja tyttöihin, mutta kuka tahansa voi joutua niiden kohteeksi. Uhrin sukupuoli, ikä tai asema ei muuta perusasiaa: ilman suostumusta tuotettu seksuaalinen kuva voi loukata syvästi ihmisarvoa. Tämän vuoksi lainsäädännön vahvistaminen on tarpeen, mutta sen rinnalla on tehtävä muutakin. Kouluissa on opetettava, että toisen kuvalla ei saa tehdä mitä tahansa. Digitaalinen seksuaalinen väkivalta on tunnistettava osaksi kiusaamisen ehkäisyä, turvallisuuskasvatusta ja mediataitoja. Myös koulun henkilöstön on tiedettävä, kuinka uhri kohdataan hienotunteisesti tai miten hänet ohjataan tuen piiriin. Kouluissa tarvitaan digitaalisesta seksuaaliväkivallasta puhumista osana mediakasvatusta. Opettajat, opiskeluhuolto ja huoltajat tarvitsevat tietoa siitä, miten tilanteessa toimitaan. Uhrin on saatava nopeasti apua, ja haitallinen materiaali on voitava poistaa mahdollisimman tehokkaasti. Digitaalisten palvelujen tarjoajilta on edellytettävä vastuullista toimintaa. Jos nuori kertoo joutuneensa tällaisen teon kohteeksi, ensimmäisen vastauksen on oltava tuki, ei epäily tai syyllistäminen. Samalla meidän on varmistettava, että poliisilla on osaamista tutkia tämänkaltaisia tekoja. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme lisäksi toimivia käytäntöjä haitallisen materiaalin nopeaan poistamiseen, uhrien oikeudelliseen neuvontaan ja rikosten selvittämiseen. Poliisin ja muiden ammattilaisten osaamisen on pysyttävä teknologisessa kehityksessä mukana. Erityisesti alaikäisille avun hakemisen täytyy olla helppoa ja turvallista. Uhrin ei pidä joutua kertomaan samaa järkyttävää kokemusta yhä uudelleen saadakseen apua. Tarvitsemme selkeät toimintamallit koulun, viranomaisten ja tukipalvelujen välille, jotta yksikään lapsi ei jää yksin. Lakialoitteen jatkokäsittelyssä on samalla huolehdittava rikosoikeudellisen sääntelyn täsmällisyydestä. Ehdotus koskee tekoälykuvien lisäksi muuta seksuaalista kuvamateriaalia, ja sen suhde jo voimassa oleviin säännöksiin on arvioitava huolellisesti. Tämä on peruste tehdä lainvalmistelu hyvin, ei peruste jättää havaittua ongelmaa ratkaisematta. Sosiaalidemokraattisen oikeuskäsityksen ytimessä on se, että jokaisella on oikeus ihmisarvoon, turvallisuuteen ja omaa kehoaan koskevaan päätösvaltaan. Nämä oikeudet eivät katoa, kun siirrymme verkkoon. Erityisesti lapsen ja nuoren on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta suojelee häntä myös uusilta väkivallan muodoilta. Meille sosiaalidemokraateille kysymys on yhdenvertaisuudesta, ihmisarvosta ja oikeudesta turvalliseen kasvuympäristöön. Teknologia saa kehittyä, mutta kenenkään koskemattomuus ei saa jäädä sen jalkoihin. Laki ei yksin estä väärinkäytöksiä, mutta se kertoo selvästi, ettei tällainen toiminta ole hyväksyttävää. Toivon, että tämä lakialoite etenee yli puoluerajojen. Lapsen oikeus turvallisuuteen kuuluu myös digitaaliseen maailmaan.
Anna-Kristiina Mikkonen
SDPKaakkois-Suomen vaalipiiri