Arvoisa rouva puhemies! Kiitos sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle edustaja Haataiselle hyvästä mietinnön esittelystä, ja kiitos tietysti sivistysvaliokunnalle tästä mietinnöstä. On tärkeää, että lainsäädäntö on ajan tasalla myös näiden kansainvälisten tutkintojen tuomien pätevyyksien tunnustamisen osalta, ei vain siksi, että maailmalta tulee eri alojen osaajia työskentelemään Suomeen, vaan moni, myös suomalainen, täällä syntynyt ja varttunut nuori, käy maailmalla opiskelemassa, ja on tärkeää, että nämä tutkinnot sitten antavat sen pätevyyden, joka tarvitaan. Tämä kielikysymys tuli mielestäni hyvin kuvatuksi puheenjohtaja Haataisen puheenvuorossa, mutta ehkä ihan tähän viime päivinä Suomessa laajemminkin käytyyn keskusteluun voisi tässä yhteydessä todeta sen, että nykyäänhän välttämättä edes Suomessa suoritettu tutkinto ei anna riittäviä kielellisiä valmiuksia työelämään, jos opinnot ovat täysin vieraskielisiä. Tämä on ehkä asia, johon sivistysvaliokunta aivan omana asianaankin voisi jossain vaiheessa perehtyä — tai en tiedä, oletteko jo perehtyneet: onko esimerkiksi englanninkielisten koulutusohjelmien osalta, ei vain kaikkein korkeimman asteen tutkintojen osalta, vaan nyt jo esimerkiksi yliopistoissa kandidaattitason osalta, menty niin pitkälle, että esimerkiksi työelämän vaatima tekninen sanasto ei välttämättä välity opiskelijoille riittävästi suomen ja ruotsin kielellä, mikä sitten kuitenkin siellä työelämän tositilanteissa usein on valtavan tärkeää. Ehkä näin ei ole tietenkään niissä tutkinnoissa, joita tämä sääntely nyt koskee ja joissa tämä kansainvälinen tunnustaminen on tärkeää. Itsekin haluan erityisesti korostaa esimerkiksi sotealan ammattilaisten ja siellä työskentelevien kielitaitoa, jotta palvelu koetaan laadultaan sellaiseksi, että se vastaa niitä odotuksia, joita sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivilla palvelun laadun osalta on. Kiitos hyvästä mietinnöstä. Eduskunta voi tämän hyvillä mielin nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä.