Arvoisa puhemies! EU:n komissio on heinäkuussa antanut ehdotuksen sähkömarkkina-asetuksen muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavista sähkölaskuista unionissa vähentämällä järjestelmäkustannuksia ja edistämällä sähköistämistä ja digitalisaatiota. Asia on tullut eduskunnassa vireille myös perustuslain 96 §:n mukaisena U-kirjelmänä U 59/2026. Tänään käsiteltävässä suuren valiokunnan mietinnössä keskitytään kuitenkin arvioimaan ehdotusta erityisesti toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta. EU:n perussopimuksiin kirjatun toissijaisuusperiaatteen mukaan Euroopan unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, vain siinä tapauksessa ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita kansallisella tasolla. Periaatetta kutsutaan myös läheisyysperiaatteeksi, ja sen toteutuminen on keskeistä Euroopan unionin toiminnan hyväksyttävyyden kannalta. EU-tasolla tulee keskittyä toimiin ja lainsäädäntöön, jotka tuottavat aitoa lisäarvoa. Arvoisa puhemies! EU:n perussopimuksessa annetaan kansallisille parlamenteille oikeus tehdä perusteltu lausunto, niin sanottu toissijaisuushuomautus, unionin toimielimille, jos ne katsovat, ettei säädösehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Nyt käsiteltävä ehdotus koskee energiapolitiikkaa, joka kuuluu unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alaan ja siten toissijaisuusarvioinnin piiriin. Suuri valiokunta pitää mietinnössään ehdotuksen tavoitteita sähköverkkojen kustannustehokkaasta kehittämisestä sekä sähköistymisen, puhtaan energian investointien ja digitalisaation edistämisestä tärkeinä. Suuri valiokunta katsoo kuitenkin, ettei ehdotus ole kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotus on toissijaisuuden näkökulmasta ongelmallinen erityisesti verkkomaksuja ja energiaverotusta koskevien säännösten osalta. Arvoisa puhemies! Suuri valiokunta katsoo, että Euroopan komissio ei ole osoittanut sellaisia verkkomaksuja koskevia sisämarkkinoiden toimintahäiriöitä tai muita rajat ylittäviä ongelmia, joita jäsenvaltiot eivät voisi tehokkaalla tavalla ratkaista kansallisella tasolla. Ehdotuksen perusteluissa ei myöskään esitetä näyttöä siitä, että ehdotettu verkkomaksujen määräytymisperusteiden harmonisointi tuottaisi sellaista unionin tason lisäarvoa, jota ei voitaisi saavuttaa nykyisen sääntelykehyksen puitteissa. Suuri valiokunta toteaa, että verkkomaksuihin sovellettavien menetelmien määrittely vaatii alueellisten ja paikallisten olosuhteiden huomioimista. Energiaverotuksen osalta suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jo yhdenmukaistettua energiaverotusta. Nykyinen energiaverodirektiivi mahdollistaa jo sen, että jäsenvaltiot voivat soveltaa sähköön alennettuja verokantoja ja verottaa sähköä lievemmin kuin maakaasua. Näin ollen suuren valiokunnan mielestä ei ole selvää, että asetusehdotuksen sisältämät energiaverotuksen harmonisointia koskevat säännökset toisivat sellaista unionin tason lisäarvoa, jota ei voitaisi saavuttaa nykyisen sääntelykehyksen puitteissa. Suuri valiokunta pitää mietinnössään ehdotuksen verkkomaksuja koskevaa sääntelyä ongelmallisena myös suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Lisäksi se kiinnittää huomiota ehdotuksen oikeusperustaan energiaverotusta koskevien säännösten osalta. Suuri valiokunta katsoo, ettei energiaverotusta koskevan sääntelyn osalta voida käyttää ehdotettua energiapolitiikan oikeusperustaa. Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella suuri valiokunta ehdottaa mietinnössään, että eduskunta antaa komissiolle perustellun lausunnon, jonka mukaan komission ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.