Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Ensiksi haluan myös kiittää tarkastusvaliokuntaa todella laadukkaasta ja hyvästä työstä. Toiseksi haluan kiittää myöskin edustaja Aki Lindéniä, joka on pitänyt tätä asiaa esillä meidän sote-valiokunnassa sen jälkeen, kun tämä tilaus tästä selvityksestä tehtiin, koska olisi ollut toivottavaa, että itse asiassa näin tärkeän asian ympärillä täällä olisi myöskin enemmän edustajia sotevaliokunnasta. Itse kun luin läpi tätä tarkastusvaliokunnan mietintöä, niin tässähän tuli sellainen olo, että tämä sopisi meille kaikille puolille hyväksi vaaliohjelmapohjaksi, koska sen verran hyvä ja kattava on tämä koko selvitys, minkä tarkastusvaliokunta on tehnyt. Arvoisa rouva puhemies! Itse haluan nostaa tästä hyvästä kokonaisuudesta esiin ehkä kolme asiaa, jotka tässä eniten tulevat esiin: omalääkärimalli, hoidon tarpeen arviointi ja sitten myöskin alueellisuus eli se, millä tavalla me pystytään pitämään huoli siitä, että perusterveydenhuolto oikeasti toimii kaikkialla Suomessa, ei vain kasvukeskuksissa vaan myöskin harvaan asutuilla alueilla. Tässä itse kokonaisuudessa keskitytään ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon, ja me kaikki tiedetään, että kun soteuudistus tehtiin, niin sen yksi tärkeimpiä tavoitteita oli nimenomaan se, että me saadaan sitä perustasoa vahvistettua. On ymmärrettävää, että kun uudistus tehdään ja keskitytään hallinnon rakenteisiin, niin fokus menee siihen, mutta se, mikä mielestäni tuo toiveikkuutta tästä tarkastusvaliokunnan työstä, on se, että tekemällä oikeita asioita, siirtämällä painopistettä ja esimerkiksi edelleen kehittämällä omalääkärimallia me saadaan aika nopealla aikataululla vahvistettua perusterveydenhuoltoa. Tämä omalääkärimalli on tässä useaan otteeseen noussut esiin keskusteluun, ja itse uskon siihen myöskin todella vahvasti. Mielestäni se on hyvä asia, että tässä löytyy... Jos puhutaan sote-asioista, mitkä yleensä jakavat tätä salia, niin tämä on se asia, mikä yhdistää meitä kaikkia. Sen takia on hyvä, että myöskin tällä hallituskaudella on saatu pieni erillismääräraha tämän omalääkärimallin kehittämiseen. Mutta itse haluaisin tässä kokonaisuudessa kiinnittää huomiota siihen, mihin myöskin valiokunta oli kiinnittänyt huomiota, eli tähän yleislääkäreiden saatavuuteen eri puolilla Suomea. Jos me verrataan vaikkapa Tanskaan ja Norjaan, niin sieltä löytyy huomattavasti paljon enemmän lääkäreitä töissä julkisella puolella kuin Suomessa. Tässähän me tullaan selkeästi siihen, että meidän täytyy panostaa ennen kaikkea hyvään johtamiseen ja luoda sekä lääkärille että hoitajalle hyvät työolot. Uskon, että se, että myöskin moni hyvinvointialue on lähtenyt kehittämään niin sanottua ammatinharjoittajamallia, on hyvä ja toimiva toimintamalli, mikä toimii esimerkiksi harvaan asutulla seudulla. Omassa naapuripitäjässäni Karjalohjalla on saatu omalääkäri pienelle paikkakunnalle tai alueelle sen takia, kun hyvinvointialue mahdollisti tämän ammatinharjoittajamallin. Tässä haluan kuitenkin alleviivata sitä, että en toivo, että tulevaisuudessa harvaan asutun seudun palvelut ovat kyläyhdistysten varassa vaan nimenomaan vahvan julkisen palveluntuottajan vastuulla, mutta tämä omalääkärimalli on nimenomaan se, mikä voi myöskin mahdollistaa palveluita harvaan asutuille alueille. Toinen kokonaisuus, josta haluan nostaa esiin keskeiset nostot, liittyy tähän hoidon tarpeen arviointiin. Mielestäni tämä oli ehkä yksi niistä kiinnostavimmista kokonaisuuksista, mihin tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota, koska tämä hoidon tarpeen arviointi nykymallin mukaan on hyvin, sanotaanko, perisuomalainen keksintö meidän terveydenhuoltojärjestelmään, eli se, että ensin soittaa sinne terveysasemalle ja samana päivänä pitäisi saada tämä hoidon tarpeen arviointi laadittua lain mukaan: me tiedetään, että se ei tällä hetkellä onnistu. Itse pidin hyvänä sitä, että todella moni asiantuntija nimenomaan kannusti, että tästä pitäisi luopua. Se ei ehkä käy, sanotaanko, yhdellä kertaa, mutta varsinkin siinä kohtaa, kun meillä on omalääkärimalli niin kattavasti, että suurimmalla osalla suomalaisista se on, mielestäni tätä kannattaa todellakin arvioida, koska itse koen, että tämä on se konkreettinen asia, josta moni suomalainen kokee, että kun sitten soittaa sinne terveysasemalle, niin ei saa yhteyttä, ja sitten koetaan, että on, sanotaanko, ehkä haastavaa päästä lääkärin vastaanotolle. Tämä on se syy, miksi moni ehkä kokee, että sitten se yksityinenkin voi olla nopeampi ja sujuvampi keino, ja tämä sitten nakertaa luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon. Loppuun sanon tästä alueellisuudesta: Itse kannustan todella vahvasti siihen, että me päästäisiin erilaisiin alueellisiin kokeiluihin. Minun mielestäni on hyvä, että valiokunta otti tässä vaikkapa Norjan ja Saksan esimerkit suoraan esiin, että Norjasta löytyy erilaisia porkkanoita sille, että lääkärit tekevät myöskin kasvukeskusten ulkopuolella töitä, ja Saksassa nimenomaan osa vaikkapa lääkärien opiskelupaikoista on kohdennettu heille, jotka sitoutuvat tekemään töitä myöskin harvaan asutuilla alueilla.