Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tosiaan käsittelyssä tarkastusvaliokunnan mietintö, joka koskee suomalaisen terveydenhuollon toimivuutta, ja täytyy sanoa, että tämä sisältö on kyllä ehdottomasti tutustumisen arvoinen ihan meille kaikille. Nostan esille ehkä tässä yhteydessä nyt ensimmäiseksi sen keskeisen huomion, mikä tässä mietinnössä tuodaan esille, ja se on todella se, että perusterveydenhuollon vahvistaminen on terveyspolitiikan tärkein lähivuosien kehittämiskohde. Tämähän itse asiassa oli perimmäisiltään koko soteuudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Se on ilman muuta tärkeää paitsi ihmisten oman hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta myös kansanterveyden näkökulmasta, ja sillä on myös valtava merkitys, kun puhutaan julkisen talouden kestävyydestä ylipäätään. Meillä kansainväliset tutkimukset osoittavat selkeästi sen, että vahva julkinen perusterveydenhuolto on kustannustehokkain tapa järjestää koko väestön palvelut. Toisin kuin usein kuulee väitettävän, meillä Suomessa itse asiassa käytetään perusterveydenhuoltoon pohjoismaisittain vertailtuna kaikista vähiten rahaa, ja sitten jos katsotaan näitä omavastuun tasoja, niin ne ovat eurooppalaisittain meillä kaikkein korkeimmat. Me tarvitsemme ilman muuta yksityistä sektoria, ja työterveydenhuolto on kokonaan oma lukunsa, mutta on varmasti meidän kaikkien yhteisesti todettava, että ei mikään raha tässä yhteiskunnassa tule riittämään, jos ajatellaan, että koko väestön tasolla meillä ihmiset pystyttäisiin verovaroin kustantamaan yksityiselle sektorille. Eli kyllä tämä vahva julkinen terveydenhuolto on se kaiken a ja o. Arvoisa puhemies! Hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle perusterveydenhuollossa on romahtanut sen jälkeen, kun Orpon hallitus perussuomalaisten ja kokoomuksen johdolla pidensi hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. THL:n tilastojen mukaan vuonna 24 aikuisista vielä noin 70 prosenttia ja 23-vuotiaista 74 prosenttia pääsi lääkärille kahden viikon sisällä. Tämän lakimuutoksen jälkeen tämä tilanne on heikentynyt, ja tänä päivänä tuoreimpien lukujen mukaan enää alle 50 prosenttia pääsee perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle, siis fyysisesti lääkärin vastaanotolle, kahdessa viikossa. Eli kyllä käytäntö on osoittanut sen, että tästä kolmesta kuukaudesta on tullut uusi normi, sääntö poikkeuksen sijasta. Arvoisa rouva puhemies! Uutiset syöpähoitojen viivästymisestä olivat kyllä pysäyttäviä. Ylen MOT-ohjelmassa tehdyn selvityksen mukaan hoitoviive koskee koko hoitoketjua ja potilaan ensimmäisistä oireista hoidon alkamiseen kuluu muita Pohjoismaita huomattavasti enemmän aikaa. Kuluvalla kaudella myös terveydenhuollon asiakasmaksuja nostetaan poikkeuksellisen rajusti: vuoteen 23 verrattuna terveyskeskusmaksu nousee yli 75 prosenttia, poliklinikkamaksu ja päiväkirurgiamaksu lähes 90 prosenttia ja maksukatto yli 100 eurolla. Kuten tiedämme, esimerkiksi HUSista kerrotaan, että potilaat peruuttavat leikkauksia ja muita hoitoja, koska heillä ei ole varaa näihin asiakasmaksuihin. Tämä on juuri se syy, mistä syystä esimerkiksi Lääkäriliitto vastusti näin voimakkaita asiakasmaksujen korotuksia, että ne konkreettisesti muodostavat esteen hoitoonpääsylle. Arvoisa rouva puhemies! Tämä tilanne on aidosti kestämätön, ja hoitoonpääsy on turvattava. Se ei tapahdu pistemäisillä toimenpiteillä, hassaamalla yhteisiä varoja, veroeuroja näihin Kela-korvauksiin vaan panostamalla aidosti perusterveydenhuoltoon, johon tavallisilla suomalaisilla on varaa, ja juuri tätähän SDP on esittänyt. Omalääkäri- ja -hoitajamalli on nimenomaan oleellisen tärkeä, ja on hyvä, että sitä edistetään, mutta samaan aikaan on myös hyvä muistaa se, että eihän se mikään uusi ajatus tässä yhteiskunnassa ole ollut. Meillä esimerkiksi Jyväskylässä omalääkäri- ja -hoitajamalli oli hyvin laajasti käytössä. Puhuttiin niin sanotusta väestövastuumallista, ja se toimi erinomaisesti: hoitoonpääsy oli erinomaista. Mutta siinä vaiheessa, kun julkisista palveluista alettiin kovalla kädellä leikkaamaan, se todella johti siihen, että nämä väestövastuualueet paisuivat niin isoiksi, että tämä työ kävi lääkäreillekin kohtuuttoman raskaaksi, ja se johti siihen, että lääkärit alkoivat hakeutua sitten muualle töihin, ja loppuviimein tämä järjestelmä jouduttiin purkamaan. Tämä on aidosti semmoinen asia, että perusterveydenhuollon vahvistamisen tulevaisuudessa tulee olla meidän kaikkien yhteinen prioriteetti. Toivon, että tässä keskustelussa myös osataan asettaa oikeaan kontekstiin paitsi yhteiskunnan yhteinen julkistaloudellinen etu myös kansanterveydellinen etu ja haetaan siihen yhdessä ne ratkaisut, jotka tätä parhaiten puoltavat, ja jätetään esimerkiksi yksityisen sektorin voimakas suosiminen pois, koska se on osaoptimointia eikä se ole kokonaisedun kannalta tarkoituksellista. — Kiitos.