Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Haluan tässä keskustelussa kiinnittää huomiota vielä tähän itse hoitoketjuasiaan, minkä mielestäni edustaja Lindén nosti hyvin esiin, mitä tulee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön. On nimenomaan niin, että olisi todella hyvä, jos perustasolla — eli tulevaisuudessa käytännössä omalääkäri-, omahoitajatiimillä — olisi mahdollisuus tehdä esimerkiksi perustason erikoissairaanhoidon konsultaatioita, koska näin voidaan ennen kaikkea huolehtia siitä, että asiakas eli potilas saa mahdolliset erikoissairaanhoidon palvelut lähempänä kuin jos pitäisi mennä jonnekin kauas, vaikkapa johonkin sairaalaan. Tämä on ihan mahdollista tehdä. Se, mistä itse kuitenkin kannan huolta, on se, että kun Uudellamaalla on tämä niin sanottu HUS-erillisratkaisu, niin on selkeästi hieman nähtävissä vielä sitä, että tämä erillisratkaisu etsii muotoaan. Tietyssä kohtaa HUS ei esimerkiksi ollut halukas tarjoamaan tiettyjä erikoissairaanhoidon vastaanottokonsultaatioita vaan haluaa, että ne järjestetään keskitetysti. On tärkeätä miettiä myöskin sitä, mitä erikoissairaanhoidon palveluita voitaisiin ehkä tuoda lähemmäksi perusterveydenhuoltoa ja sitä kautta vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Mitä tulee vaikkapa syöpähoitoihin, niin esimerkiksi Ruotsissa tällainen järjestelmä kuin tietokonetomografia, millä voidaan ensi vaiheessa tarkastella, onko vaikkapa mahdollinen keuhkosyöpätapaus, on selkeästi osa perusterveydenhuoltoa, kun taas Suomessa se on enemmän luokiteltu erikoissairaanhoidoksi, jolloin kynnys tehdä lähetteitä lääkärille voi olla suhteellisen korkea. Haluan, arvoisa rouva puhemies, sanoa muutaman sanan vielä kielellisistä oikeuksista. Tässä itse, sanotaanko, valiokunnan selvityksessä ei tähän näkökulmaan niin vahvasti otettu kantaa, mutta on sanomattakin selvää, että itse uskon vahvasti siihen, että kun omalääkärimallia kehitetään, niin sen avulla esimerkiksi ruotsinkielisten palveluiden saatavuus voi parantua. Nyt tilanne on se, että moni kokee — varsinkin ruotsin kielellä, mutta myöskin, sanotaanko, jotkut suomenkieliset — että välillä voi olla haastavaa saada molemmilla kansalliskielillä palvelut turvattua. Ja kun ruotsinkielinen väestö pakkaantuu tietylle alueelle Suomessa, niin tämän omalääkärimallin avulla voidaan huolehtia siitä, että palvelut saadaan järjestettyä omalla äidinkielellä.