Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, jolla nostetaan osallistuvien henkilöitten määrää, on hyvänsuuntainen. Se, että saadaan yhteisöissä ja yrityksissä enemmän vaikutettua siellä alkulähteillä, hallituksissa ja johtoryhmissä, on erittäin hyvä. Mutta tässä on sellainen ongelma, että hallitus nosti ensin yhteistoimintalain alarajaa 20:stä 50:een ja pudotti 200 000 työntekijää yhteistoimintalain piiristä pois. Nyt tässä henkilöstöedustuksella paikataan tiettyä osaa, otetaan 150:stä 100:aan sellaiset yritykset mukaan, mikä tuo siihen sitten 100 000:ta uutta henkilöstöedustukseen liittyvää asiaa. Siinä mielessä ollaan vähän pakittamassa, mutta on edelleen aika lailla se tilanne, että juuri silloin, kun yhteisöissä ja yrityksissä tarvittaisiin enemmän neuvottelua henkilöstön kanssa, niin sitä pitäisi tehdä joka tasolla, myöskin 20—50 henkilön yrityksissä, ja se muutos yhteistoimintalaissa oli erittäin huono. Itse tämä henkilöstöedustuksen laajentaminen alaspäin sadan hengen yrityksiin ja sitä suurempiin on hyvä, ja hyvää on tässä se, että se on hallituksessa tai johtoryhmässä, ja jos ei pystytä sopimaan, niin sitten henkilöstö päättää. Siinä on hyvät perusteet. Arvoisa puhemies! Tämä logiikka minua tässä mietityttää vielä sen osalta, että kun kerran nostettiin yhteistoimintaraja 50:een, niin miksi tämä ei pudonnut heti siihen samaan 50:een, kun tässä tilanteessa ollaan, että oltaisiin tehty joku looginen raja yhteistoiminnan ja henkilöstöedustuksen osalta. No, ei tehty. Sitten jos minä vertaan tätä muissa Pohjoismaissa oleviin henkilöstöedustuksen rajoihin, niin Ruotsissa henkilöstöedustus on 25 henkilöä työllistävissä yrityksissä, [Arto Satonen: Kuinka monessa Ruotsissa on?] Norjassa 30 ja Tanskassa 35. Tavallaan tämä tilanne on semmoinen, että meillä jäädään vieläkin todella paljon jälkeen siitä. Tietenkin meillä Tampereella, Tampereen kaupungin tytäryhtiöissä, tämä henkilöstöedustuksen raja on 20. Siitä kokemuksesta, mitä Tampereen kaupungilla tytäryhtiöissä on hallituksen puheenjohtajilta ja yhtiöitten toimitusjohtajilta, tulee vain hyvää palautetta siitä, että henkilöstö osallistuu yhtiöitten hallitukseen, ja sieltä tulee semmoista arvokasta tietoa, joka ei muuten välity sinne yhtiöiden johdon tietoon. Se on todella tärkeä asia. Siinä mielessä tämä esitys on hyvä mutta rajaltaan liian korkea. Meidän olisi pitänyt tässäkin päästä sinne pohjoismaiselle tasolle. Itse olen tehnyt tästä lakialoitteenkin, jossa henkilöstöedustuksen raja on 25, ja se olisi ollut semmoinen hyvä raja myöskin tämän lain osalta. Itse asia on tärkeä. Meidän pitää yhtiöissä tehdä enemmän yhteistyötä henkilöstön kanssa neuvotellen, avata yhtiön päätöksenteon taustoja, ja henkilöstön edustaja, joka on siellä hallituksessa tai johtoryhmässä, saa siinä sellaista tietoa, joka on luottamuksellista monta kertaa, mutta samalla hän pystyy sen oman arvionsa mukaan välittämään tietoa siitä, miten tämä voi vaikuttaa siellä yhtiön sisällä ja minkälaisia vastaanottoja se saa, ja myöskin antaa palautetta välittömästi ennen päätöksentekoa. Se on todella tärkeää. Siinä mielessä tämä on positiivinen asia, mutta tämän rajan olisin tuonut selvästi alemmas. — Kiitos.