Arvon puhemies! On suorastaan ällistyttävää, että vuosikymmenten ajan suomalaisten veronmaksajien ja heidän rahojaan erilaisina tukina saavien järjestöjen väliin on muodostunut palomuuri, jonka... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Testi, testi. No niin, kuuluu taas. — jonka läpi laskun maksaja ei näe enää sen jälkeen, kun veroraha on siirtynyt valtion kassan kautta edunsaajan tilille. Näin ollen kansalaisten on ollut lähes mahdotonta valvoa, mihin ja miten heiltä verotetut rahat on tarkalleen ottaen käytetty. Tämä on valitettavasti vain yksi monista esimerkeistä, jotka todistavat julkisen rahan käytön läpinäkymättömyydestä aivan kuin ilkkuakseen veronmaksajan voimattomuudelle hallintokoneiston mielivallan edessä. Niinpä tein tämän nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen valtionavustuslain 14 §:n muuttamiseksi. Lakimuutoksen tarkoitus on velvoittaa julkista avustusta saava järjestö tai säätiö avaamaan kirjanpitonsa avustuskohdekohtaisesti. Toisin sanoen veronmaksajalle annettaisiin vihdoin oikeus tietää, miten järjestöille ja säätiöille avustuksina jaettuja rahoja oikeasti käytetään. Julkisia avustuksia jaetaan vuosittain 1—2 miljardia euroa huomioiden kaikki ministeriöt, virastot ja muut julkista rahaa avustuksina jakavat tahot. Summa on aika valtava, joten ei ole tietenkään yllättävää, että julkisten tukien ympärille on syntynyt aivan oma ekosysteeminsä ja teollisuudenala, jonka toiminnan tehokkuutta ja rahankäytön tarpeenmukaisuutta kansalaisilla tai edes meillä kansanedustajilla ei tällä hetkellä ole keinoa valvoa. Eihän se tietenkään näin voi olla. On ilmiselvää, että isännätön ja valvomaton raha altistaa väärinkäytöksille. Siksi saamme valitettavasti lukea säännöllisesti järjestörahoituksen väärinkäytöksistä mediasta. Ongelman todellista suuruutta on kuitenkin tällä hetkellä mahdotonta selvittää syistä, jotka edellä mainitsin. Nämä tapaukset valitettavasti heittävät varjon myös niiden tuensaajien ylle, jotka käyttävät saamansa tuet tehokkaasti ja järkevästi. Niinpä avoimuuden lisääminen on oikein myös tästä syystä. Arvon puhemies! Lakialoitteeni on myös oivallisesti linjassa Orpon hallituksen tavoitteiden sekä kunta- ja alueministeri Ikosen viime viikolla esittelemän uuden hankintatietovarannon kanssa. Hankintatietovaranto avaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion hankinnat sekä ostolaskut kaikkien nähtäville, kuten aina olisi pitänyt ollakin. Toivon, että vastuuvaliokunta ehtii vielä käsitellä aloitteen ja antaa suomalaisille mahdollisuuden valvoa myös järjestötukiin annetun julkisen rahoituksen tehokkuutta. — Kiitos.