Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Suomi on päättäväisesti sitoutunut YK:n Agenda 2030:een ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon sekä kansallisesti että osana kansainvälistä yhteistyötämme. Kaikkien maiden ja toimijoiden vahvaa sitoutumista ja sen mukaista toimintaa tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan, sillä maailmanlaajuisesti tarkastellen olemme pahasti jäljessä SDG-tavoitteiden saavuttamisesta. Suomella on tässä työssä paljon annettavaa ja myös vastuuta, sillä meidät on arvioitu jo viidettä vuotta peräkkäin Agenda 2030 -toimeenpanossa pisimmällä olevaksi maaksi YK:n jäsenmaat kattavassa kansainvälisessä vertailussa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen keskeiset käytännön toimet kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi on koottu nyt palautekeskustelussa olevaan valtioneuvoston Agenda 2030 -selontekoon. Selonteko annettiin eduskunnalle vuoden 2024 marraskuussa, ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä hallitus on päättänyt jo lisätoimista kestävyyden vahvistamiseksi. Tämä on ollut tarpeen erityisesti talouden kestävyyden osalta. Suomen sitoutumista kestävyystyöhön kuvataan myös pääministeri Orpon johdolla YK:lle heinäkuussa esitellyssä Suomen kolmannessa Agenda 2030 -maaraportissa. Selonteko ja maaraportti muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmilla on omat tehtävänsä. Selonteko toimii ikään kuin hallituksen kautensa alussa laatimana Agenda 2030 -työn toimintasuunnitelmana, josta käymme vuoropuhelua täällä eduskunnassa. Maaraportti puolestaan katsoo aina neljästä viiteen vuotta taaksepäin ja arvioi Suomen onnistumisia, oppeja sekä haasteita. Sen valmisteluun on tapana kutsua mukaan paljon laajempi joukko sidosryhmiä, jotka tekevät omat itsenäiset arvionsa valtionhallinnon arviointien rinnalla. Näin saamme laajasti eväitä entistä vaikuttavamman kestävyystyön kehittämiseen ylivaalikautisesti. Kansalaisyhteiskunnan, kuntien, tiedeyhteisön ja yritysten lisäksi erityisesti nuoret ovat erittäin vahvasti mukana Suomen Agenda 2030 -toimeenpanossa ja maaraporttien laadinnassa. Olin itsekin mukana heinäkuussa tuossa YK:n kokouksessa, missä tätä maaraporttia esiteltiin, ja oli erittäin hieno nähdä, kun siellä oli Suomen esittelijöinä Petteri Orpon rinnalla yritysjohtaja ja tämän lisäksi vielä myös suomalainen nuorisodelegaatti. Nostin täältä muutamia asioita, oikeastaan jokaisesta ryhmäpuheesta yhden lauseen. Yritin etsiä jotain semmoisia positiivisia asioita. Toisista puheista se oli helpompi löytää ja toisista vähän vaikeampi, mutta itse keskityn nytten näihin. Kontula nosti tämän vesiteeman, ja se oli hyvä valinta. Tämä oli minun mielestäni tosi mielenkiintoinen tulevaisuusvaliokunnalta, missä itsekin itse asiassa istuin vielä ennen ministeripestiä. Tässä voisi olla minun mielestäni semmoinen hyvä malli ehkä muillekin valiokunnille katsoa jonkun tietyn teeman läpi isompaa kokonaisuutta, jolloin pystyy pureutumaan vähän eri tavalla asioihin. Wallinheimo nosti esiin, että meidän on nähtävä teknologia, tuotekehitys ja innovaatio ajureina tässä työssä ja tätä kautta me ehkä voidaan olla myös kokoamme suurempi peluri maailmalla. Huru nosti maatalouden omavaraisuuden, se on tärkeää, ja myös vientiin on hyvät mahdollisuudet. Tässä on minun mielestäni hyvä muistaa se, niin kuin tässä äskeisessä puheenvuorossa sanottiin, että suomalainen maatalous on puhtaampaa kuin muualla maailmassa. Eli tässä voidaan nimenomaan vaikuttaa siihen, minkälainen se meidän jälki on siellä muualla maailmassa. Hamari sanoi, että Suomen tulee olla aktiivinen ilmastotoimissa. Tämä on semmoinen asia, missä itsekin tietenkin kehotan Suomea ja hallitusta siihen, että Suomi on edelleen aktiivinen. Meillä on erittäin hyvä imago tällä hetkellä maailmalla monessakin osassa, mutta tässä voitaisiin myös olla vahvoja. Kalmarilta nousi tämmöinen kuin että talouden, ihmisten ja luonnon tulee olla tasapainossa. Tämä on tietenkin oikeastaan kaiken peruslähtökohta, kun me mietitään tätä. Mutta helposti jotenkin keskitytään vain yhteen eikä osata ajatella sitä kokonaisuutta, ja minusta tässä oli paljon hyvää viisautta. Elon puheenvuorosta jäi mieleen varsinkin tämä, että krääsäkauppa on laitettava kuriin, keinoina varsinkin mainonta ja verotus. Tämä on minun mielestäni erittäin ajankohtainen ja hyvä asia, ja toivon, että saadaan tätä eteenpäin myös täällä eduskunnassa. Kivelältä nousi tämmöinen lause kuin ”Suomen tulee olla aktiivinen vastavoima” — nyt en ole ihan varma, muistanko sanatarkasti — ”yhteisten päätösten murentamiselle”, mitä on tapahtumassa tällä hetkellä maailmassa, sitä, että niitä YK:nkin yhteisiä päätöksiä vastaan käydään. Tämä oli minun mielestäni tärkeä asia. Tässä on meillä myös iso mahdollisuus ja edelleen tämän takia, minkälainen meidän imago ehkä tällä hetkellä on. Ollikainen nosti esiin paljon hyviä asioita, mutta sieltä nousi edelleen tämä, että vesi liittyy lähes kaikkiin globaaleihin kestävyyden haasteisiin. Tämä on minusta semmoinen asia, että Suomessa on välillä vähän vaikea ymmärtää tätä, koska meillä se ei ole ehkä niin kriittinen asia. Mutta tämä oli hyvä nosto. Räsäsen puheesta: asukkaita on kuultava ilmastopolitiikassa. Tässä minä ajattelen niin, että oikeastaan kun kaikkia osapuolia me pystytään kuuntelemaan laajasti, niin me saadaan myös parempia päätöksiä eikä ketään ylitetä näissä kuulemisissa. — Kiitos.