Kiitos, arvoisa puhemies! Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut. Vain alle viidesosa nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen, kun viisi vuotta sitten heitä oli neljä kymmenestä. Tuoreet ja pysäyttävät uutiset sekä Ranskan että Italian mellakoista kertovat nuorten epätoivosta, ja sama tunne koskee myös meidän omia nuoriamme. Heille kaikille on luotu kuva siitä, että kun hoidat koulut ja opiskelut hyvin, niin sinulla on töitä tiedossa ja elämä edessä. [Vasemmalta: Juuri näin! — Oikealta: Näin on!] 76 000 alle 30-vuotiasta on työttömänä. Alle 25-vuotiaista joka viides on työttömänä. Ja tämän lisäksi kokonaan tilastojen ulkopuolella on arviolta kymmeniä tuhansia nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat lähinnä miehiä. Taustalla on usein päihde- ja huumeongelmia, mielenterveysongelmia, koulukiusaamista, vaikea perhetausta tai opiskelupaikan puute. Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut joka seitsemäs. Kela on tutkinut tätä ikäluokkaa. Nämä ovat pysäyttäviä lukuja ja vetävät hiljaiseksi. Vielä pahempaa on, että jokaisen luvun takaa löytyy nuori ihminen, jolla on elämä edessään. Tähän meillä ei ole varaa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään ikäluokkaa, ja vielä vähemmän meillä on varaa menettää kokonaista sukupolvea. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaisella koululla on paha ongelma. Aiemmin huippuluokkaa olleet oppimistulokset laskevat poikkeuksellisen jyrkästi, vaikka oppilaskohtainen rahoitus on ollut suurimman osan aikaa kasvussa. 2000-luvulla kouluissa on tehty muun muassa opetussuunnitelman ja arvioinnin muutoksia, lisätty opetuksen digitalisaatiota, muutettu koulujen luokkakokoja ja otettu käyttöön niin sanotut integroidut luokat. Tulokset puhuvat puolestaan. Suurin osa uudistuksista on epäonnistunut. Monta kertaa vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia. Esimerkiksi suomen tai ruotsin kieli on hallittava kunnolla ennen kuin siirtyy seuraavalle luokalle. Arvoisa puhemies, ärade talman! Tuoreella keskustelulla eläkeiän nostosta 70 vuoteen ei saatu muuta kuin pahaa aikaan. Ainoa tulos keskustelusta on nyt, että työelämässä olevat viisikymppiset hermoilevat turhaan ja heitä nuorempien viimeinenkin luottamus eläkejärjestelmään hävisi. Meillä on yli 300 000 työtöntä, ja erityisen huolissani olen nuorista ihmisistä, jotka eivät pääse työelämään ja sitä kautta elämään kiinni. Meillä on Suomessa ollut hieno perinne siitä, että talo jätetään paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Nyt näyttää erittäin huonolta. Nyt jätetään vain velkavuori ja viedään viimeinenkin luottamus tulevaisuuteen. Eläkejärjestelmä on ainoita, mikä tässä maassa toimii, ja sitä on juuri uudistettu. Ei siihen pidä puuttua. Pitkäjänteisyys on tärkein keino palauttaa nuorten luottamus eläkejärjestelmään. Arvoisa puhemies, ärade talman! Paras tapa saada nuorisotyöttömyys vähenemään on saada talous kasvuun. Tilanteeseen pitää tarttua heti, ja silloin katseet kääntyvät kaikkiin yhteiskunnan toimijoihin, niin yrityksiin kuin julkisen puolen toimijoihin. Yritykset pitää saada kasvuun, ja silloin ne tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa. Yhteiskunta kaipaa veronmaksajia. Suomella ja suomalaisilla ei ole varaa menettää yhtään ikäluokkaa, ja asialla on nyt todella kiire. Luvut ovat aivan karmeita. Nyt pitää kaikkien herätä ja alkaa toimia. Vain talouskasvu voi vähentää nuorisotyöttömyyttä. Tärkein lupaus kaikille nuorille on antaa heille aito mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Arvoisa puhemies, ärade talman! Meidän on pystyttävä parempaan. Emme voi jättää tällaista perintöä seuraaville sukupolville. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]