Arvoisa puhemies! Tämän päivän nuoret ovat kasvaneet monikriisin keskellä. Koronapandemia vei heiltä yhteisiä vuosia koulussa ja harrastuksissa. Venäjän hyökkäyssota toi sodan Euroopan kartalle. Ilmastokriisi ja luontokato etenevät, ja niiden seuraukset kantavat raskaimmin nykyiset nuoret. Viimeistään alkuvuonna julkaistun nuorisobarometrin viesti nuorten tulevaisuudenuskon romahtamisesta on toivottavasti herättänyt meidät kaikki. Nuorten huoliin tulevaisuudesta pitää suhtautua vakavasti, eikä niitä pidä vähätellä. Nuoren omin sanoin: ”Kuunnelkaa. Kuunnelkaa nuoria ja nuorten toiveita ja murheita. Tehkää jotain sen eteen, että nuorilla on hyvä olla oikeasti, älkääkä vaan haaveilko. Toteuttakaa.” Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususko rakentuu arjen perustalle: toimeentulolle, kodille, koulutukselle ja turvallisille ihmissuhteille. Jos ne puuttuvat, sammuu usko tulevaan. Kuitenkin hallitus on heikentänyt nuorten toimeentuloa, ja sen leikkaukset uhkaavat sysätä jopa yli 31 000 lasta ja nuorta lisää köyhyyteen. Sen varjo on pitkä. Eriarvoisuus kasvaa, ja se näkyy jo nuorten itsensä suhtautumisessa tulevaan: nuorten arviot omista kyvyistään ja vaikuttamismahdollisuuksistaan eriytyvät muun muassa vanhempien koulutustason, perheen taloudellisen tilanteen, sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Näin ei rakenneta tasa-arvoista Suomea, jossa jokaisella nuorella on yhtäläinen mahdollisuus hyvään elämään. Arvoisa puhemies! Moni nuori on tehnyt juuri niin kuin on neuvottu — opiskellut ahkerasti, valmistunut — ja silti jäänyt ilman työpaikkaa. Nuorten työttömyys on ennätyslukemissa, eikä korkeakoulututkintokaan takaa työpaikkaa. Sadat hakemukset ilman vastausta kalvavat itsetuntoa ja uskoa siihen, että koulutus kannattaa. Yksi nuori purki tuntonsa näin: ”En olisi ikinä uskonut, että valmistuisin työttömäksi, mutta näin kävi. Eikä ole tahdosta kiinni. Käsittämätöntä resurssien ja osaamisen hukkaa.” Samaan aikaan tekoäly muuttaa työelämää nopeammin kuin koskaan. Juuri niitä aloittelijan tehtäviä, joissa nuoret pääsevät kiinni työn syrjään, automatisoidaan ensimmäisinä. Arvoisa puhemies! Nuorisotakuun lupaus tarjota työtä, koulutusta tai palvelua kolmessa kuukaudessa ei toteudu nuorisotyöttömyyden kasvaessa ja työllisyyspalveluiden ollessa myllerryksessä. Samalla nuorten työpajoja on lakkautettu, vaikka ne tavoittavat hyvin tuuliajon vaarassa olevia nuoria. On hyvä, että hallitus on yrittänyt löytää keinoja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi: on nuorten työllistymisseteli ja terapiatakuu. Valitettavaa on, että nämä eivät käytännössä toimi toivotulla tavalla. Nuorten työllistymisseteleitä on myönnetty vain murto-osa siihen varattuun rahoitukseen nähden. Nuorten ennätystyöttömyyden ratkomiseksi on tehtävä enemmän. Me vihreät olemme esittäneet lukuisia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi kuntien mahdollisuus käyttää sakkomaksuja nuorten työllistämiseen, koulutusseteli ilman opiskelupaikkaa jääville, nuorten työllistämisen asettaminen yritystukien ehdoksi. Omistajapolitiikalla on varmistettava, että valtio-omisteiset yhtiöt työllistävät nuoria. Esimerkiksi Metsähallituksen tulisi tarjota nuorille töitä eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Aivan liian moni nuori jää ilman tarvitsemaansa apua mielenterveyden ongelmissa. Hallituksen päättämä terapiatakuu ei ole Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan parantanut asiaa. Jos nuoren tilanne ei sovi täydellisesti takuun tiukkoihin raameihin, hoitoa ei saa sen nopeammin kuin aiemminkaan. Lisäksi hallituksen terapiatakuun ulkopuolelle jäävät yli 23-vuotiaat nuoret. Vihreät laajentaisivat terapiatakuun kaikkiin alle 29-vuotiaisiin ja varmistaisivat, että apu vastaa nuoren todellista tarvetta. Arvoisa puhemies! Nuoret itse muistuttavat meitä perusasioista. Heidän toiveensa on, että jokaisen nuoren elämässä olisi vähintään yksi turvallinen aikuinen. Se kertoo yhteisöjen merkityksestä. Harrastus, nuorisotalo, koulu tai järjestö luo yhteisön, jossa nuori usein löytää paikkansa ja uskon itseensä. Mahdollistetaan näiden yhteisöjen jatkuvuus.Arvoisa puhemies! Tämän päivän lapset ja nuoret elävät koko ikänsä ilmastokriisin ja luontokadon vaikutusten kanssa. Tänään uutisoitiin, kuinka puolentoista asteen turvaraja on ylittymässä. Hallituksen piittaamattomuus ilmasto- ja luontotyöstä heikentää suoraan tulevaisuuden hyvän elämän mahdollisuuksia. Mitä enemmän toimia lykätään, sen vakavammat ovat vaikutukset. Nyt ei enää ole aikaa viivytellä. Ilmasto- ja luontotoimia tarvitaan massiivisesti lisää.