Arvoisa herra puhemies! Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, millaiset mahdollisuudet nuorilla on rakentaa omaa elämäänsä ja millaisen yhteiskunnan me heille jätämme. Hallituksen tulevaisuusselonteko nostaa esiin huolestuttavan kehityksen. Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvien nuorten osuus on pudonnut neljässä vuodessa 80 prosentista 61 prosenttiin. Maailman tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuu enää 17 prosenttia nuorista. Luvut ovat pysäyttäviä. Suomi on ollut yli vuosisadan maa, jossa jokainen sukupolvi on voinut perustellusti odottaa elävänsä edellistä sukupolvea parempaa elämää. Yhä useampi nuori kokee, ettei tämä enää toteudu hänen kohdallaan. Emme saa jäädä toimettomiksi tällaisen kehityksen edessä. Usko tulevaisuuteen syntyy kokemuksesta, että omalla yrittämisellä, ahkeruudella ja osaamisella voi vaikuttaa elämäänsä. Jokaisella nuorella ja vähän jo kaljuuntuneemmallakin pitäisi olla uskoa ja tunne siitä, että kun teet asiat oikein, sinulle käy hyvin; että kouluttautuminen kannattaa ja työtä on mahdollisuus saada; että omaan asuntoon voi päästä kiinni ja perheen perustamiseen on edellytyksiä. Ensimmäisen työpaikan saaminen on nuorelle palkkaa tärkeämpää. Työ tarjoaa mahdollisuuden itsenäistymiseen, vastuun kantamiseen ja oman paikan löytämiseen yhteiskunnassa. Liian monelle ensimmäisen työpaikan saaminen on kuitenkin kohtuuttoman vaikeaa. Työnantajat edellyttävät kokemusta, mutta kokemusta ei saa ilman työpaikkaa. Hallitus on päättänyt vahvistaa nuorten työllistymisseteliä yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan alueellisia kokeiluja, joihin on varattu 15 miljoonaa euroa. Toimet perustuvat todelliseen tarpeeseen, mutta julkinen sektori ei yksin ratkaise nuorten työllistymisen ongelmia. Tarvitsemme kasvavaa taloutta ja yrityksiä, jotka uskaltavat palkata työntekijöitä. Toinen keskeinen kysymys on koulutus. Suomalaisen yhteiskunnan menestys on rakentunut korkeatasoisen koulutuksen varaan. Se on mahdollistanut sosiaalisen nousun lähtökohdista riippumatta. Maailma, johon nuoret valmistuvat, on kuitenkin erilainen kuin se, johon esimerkiksi minä itse aikanaan astuin. Silti meidän tulee edelleen uskoa koulutuksen voimaan paremman tulevaisuuden rakentajana. Tekoäly ja teknologinen kehitys muuttavat työn sisältöä nopeammin kuin moni meistä harmaaparroista ehkä ymmärtää. Ammatit muuttuvat, uusia syntyy, ja osaamisen jatkuva päivittäminen on entistä tärkeämpää. Arvoisa puhemies! Jokainen uhka on kuitenkin mahdollisuus. Emme voi pysäyttää kehitystä, eikä se olisi järkevääkään. Meidän tulee huolehtia siitä, että suomalaiset nuoret ovat uuden teknologian kehittäjiä ja hyödyntäjiä, eivät ainoastaan sen seurausten kärsijöitä tai uhreja. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä uudistumaan. Nuoria on kannustettava yrittäjyyteen, uuden oppimiseen ja omien ideoidensa toteuttamiseen. Kaiken ratkaisevaa hopealuotia ei valitettavasti ole, mutta myönteisenä voidaan nähdä esimerkiksi se, että hallitus edistää nuorten yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamista sekä selvittää kevyempää yritysmallia nuorille. Yrittäjyys ei ole tietenkään kaikkien tavoite. Jokaisella pitää kuitenkin olla mahdollisuus kokeilla omia siipiään ilman tarpeettomia esteitä. Selonteossa nostetaan esiin nuorten osallisuus‑ ja vaikuttamismahdollisuudet. Jos kysymme nuorilta mielipidettä, meidän pitää osoittaa, miten heidän näkemyksensä vaikuttavat päätöksiin. Kaikki nuoret eivät osallistu järjestötoimintaan tai yhteiskunnalliseen keskusteluun. Meidän on tavoitettava myös heidät. Selonteon valmistelussa onkin ansiokkaasti kuultu myös näitä nuoria. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on yksi selonteon kiinnostavimmista kysymyksistä. Poliittisia päätöksiä on tarkasteltava vuosikymmenten päähän, ei vain seuraavaan budjettiriiheen tai edes vaalikauteen. Jokainen päätös julkisesta taloudesta, koulutuksesta ja verotuksesta vaikuttaa myös niihin, jotka eivät vielä pääse äänestämään. On väärin rahoittaa tämän päivän hyvinvointia tulevien sukupolvien velaksi. Julkisen talouden tasapainottaminen on vastuunkantoa nuorista ja tulevista sukupolvista. Meidän poliitikkojen on syytä pohtia, millaista kuvaa me tulevaisuudesta itse rakennamme. Kokeilin viikonloppuna populistin housuja, ja oli ihan hauska kokeilu se. Kuitenkaan, jos julkinen keskustelu täyttyy jatkuvasti vain uhkakuvista ja ongelmista, ei ole ihme, että nuortenkin usko tulevaan horjuu. Arvoisa puhemies! Emme voi luvata jokaiselle helppoa elämää, eikä ole olemassa rahasummaa, jolla kaikki saataisiin terveiksi ja onnellisiksi. Silti tehtävämme on rakentaa yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus tavoitella hyvää elämää ja onnistua omalla työllään, osaamisellaan ja valinnoillaan. Meidän on annettava nuorille syitä uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että he voivat itse siihen vaikuttaa.