Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toista osaa ”Nuoret tulevaisuuden tekijöinä”. Selonteko nostaa esiin tärkeän viestin: nuoret eivät ole vain tulevaisuuden kansalaisia vaan jo tänään yhteiskunnan rakentajia, vaikuttajia ja uudistajia. Selonteko kokoaa yhteen tutkimustietoa sekä nuorten omia näkemyksiä tulevaisuususkosta, osallisuudesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. On arvokasta, että valmistelussa on kuultu sekä aktiivisesti vaikuttavia nuoria että niitä nuoria, joiden ääni jää usein yhteiskunnallisessa keskustelussa kuulumatta. Juuri tällainen lähestymistapa vahvistaa päätöksenteon laatua ja auttaa tunnistamaan nuorten todellisia tarpeita. Selonteossa todetaan, että nuorten tulevaisuususko rakentuu arjen turvallisuudesta, yhteisöihin kuulumisesta, toimivista koulutus- ja työelämäpoluista sekä kokemuksesta, että nuoria kuullaan ja heidän näkemyksillään on merkitystä. Nämä ovat havaintoja, jotka jokaisen päättäjän on syytä ottaa vakavasti. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että nuorten hyvinvointia ei tarkastella irrallisena kysymyksenä vaan osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka luo osaamista, työmarkkinat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia, sekä turvallisen yhteiskunnan, jossa nuori voi luottaa huomiseen. Samalla meidän on uskallettava katsoa nuorten todellisuutta sellaisena kuin se on. Suomessa kasvavien nuorten lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset. Osa kasvaa vakaissa oloissa ja saa vahvan tuen kotoa, kun taas osa kohtaa merkittäviä haasteita jo elämänsä alkutaipaleella. Perussuomalaisesta näkökulmasta realismi on tärkeää. Maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä kasvaa, ja siksi onnistunut kotoutuminen on yhä tärkeämpi osa nuorisopolitiikkaa. Kielen osaaminen, koulutukseen kiinnittyminen, työnteon arvostus ja yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ovat avainasemassa siinä, että jokainen nuori voi rakentaa hyvän tulevaisuuden Suomessa. Meidän on uskallettava puhua myös niistä ongelmista, jotka heikentävät nuorten tulevaisuususkoa. Koulutuksen eriytyminen, asuinalueiden segregaatiokehitys, nuorisorikollisuus ja jengiytymisen uhka eivät ole mielikuvia vaan todellisia ilmiöitä, joihin on puututtava ajoissa. Turvallisuus on hyvinvoinnin perusta myös nuorille. Selonteko korostaa pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä. Liian usein politiikassa tarkastellaan asioita yhden vaalikauden näkökulmasta. Nuorten tulevaisuutta rakennetaan kuitenkin vuosikymmenten aikajänteellä. Siksi nuori- ja sukupolvivaikutusten arvioiden vahvistaminen on kannatettava tavoite. Samalla meidän on pidettävä huolta siitä, että jokainen nuori löytää paikkansa yhteiskunnassa. Osallisuuden kokemus syntyy siitä, että nuori tulee kohdatuksi, saa vaikuttaa ja kokee kuuluvansa yhteisöön. Syrjäytymisen ehkäisy ei ole vain sosiaalipolitiikkaa vaan myös tulevaisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Selonteon vahvuus on siinä, ettei se tarjoa yhtä yksittäistä ratkaisua vaan suuntaa katseen siihen, millaisilla valinnoilla voimme vahvistaa nuorten hyvinvointia, luottamusta ja tulevaisuususkoa yli hallituskausien. Nuoret haluavat osallistua, tulla kuulluiksi ja rakentaa Suomea yhdessä muiden kanssa. Parhaita kotouttajia ovat edelleen koulu, työ ja yhteinen suomalainen yhteiskunta. Kun pidämme huolta turvallisuudesta, yhteiskunnan eheydestä ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista, vahvistamme samalla kaikkien nuorten tulevaisuususkoa taustasta riippumatta. — Kiitos.