Arvoisa puhemies! Keskusta ei hyväksy hallituksen esittämää yhteisöverokannan alentamista 20 prosenttiin — anteeksi, 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole yhteisöverokannan osalta mitään kilpailukykyongelmaa. Meidän yhteisöveroprosentti on tällä hetkellä kilpailukykyinen, 20 prosenttia — pitää toistaa, kun tuli alussa sanottua tuossa väärin nämä prosentit, ja nythän hallitus on siis laskemassa 18 prosenttiin. Perustelen, miksi tässä ei ole järkeä, vaikka kyllä samalla voin todeta, että edellä edustaja Mehtälä perusteli jo sitä erittäin hyvin: Olen itse toiminut aikoinaan osakeyhtiöyrittäjänä kymmenkunta vuotta. Siihen aikaan yhteisövero oli 26 ja myöhemmin 24 ja puoli prosenttia, eikä se silloinkaan ollut yrittäjälle ongelma. Paljon tärkeämpää oli se, että yritystoimintaa kyettiin tekemään niin, että syntyy yleensä voittoa. Ei meillä Suomessa ole ongelmana se, että yhteisöveroa joudutaan maksamaan, jos voittoa tehdään, vaan suurempi ongelma on se, että me saisimme Suomeen yhä enemmän yrityksiä, jotka tekevät voittoa, ja että täällä menestyttäisiin. Kun olen keskustellut yrittäjien kanssa, niin toisin kuin aikaisemmissa keskusteluissa käyttämiäni puheenvuoroja valtiovarainministeri Purra vääristeli ja totesi, että edustaja Lohi sanoi, että kaikki yritykset vastustavat yhteisöveron alennusta, niin eivät tietenkään vastusta. Jos meiltä kysytään, että kannatatko, että sinun verotustasi lasketaan, niin jokainenhan spontaanisti sanoo, että totta kai. Jos yrityksiltä kysytään, että haittaako, jos me laskemme sinun verojasi, yhteisöveroa, niin ei kai yksikään yritys sano, että haittaa, vaan he sanovat, että ilman muuta, sehän olisi hieno juttu. Mutta sitten jos kysytään, että investoitteko te enempää sen takia, että yhteisöveroa lasketaan, eli jos pk-yrityksellä, joka tuottaa vaikka 100 000 voittoa ja maksaa nyt 20 000 veroa ja tämän alennuksen jälkeen 18 000 veroa, jää 2 000 euroa enemmän viivan alle, vaikuttaako se sen investointiin, niin nämä pk-yrittäjät sanovat minulle, että ei yhtään millään lailla. Ne investoivat silloin jos tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi niin, että on tarvetta investoida. Nyt meillä on kulutuskysynnässä ollut tämän vaalikauden suuri ongelma, että yritysten palvelut ja tuotteet eivät ole käyneet kaupaksi, kun ei ole ollut kotimaista kysyntää ja ei ole ollut tarvetta investoida. Entä suuremmat yritykset? Olen keskustellut nimeltä mainitsematta niiden kanssa, jotka tekevät satoja miljoonia voittoja, kaupparyhmien kanssa. He sanovat, että heillä on aivan muulla perusteella heidän investointiohjelmat laadittu kuin yhteisöveron kanssa. Heillä on tiettyjen kauppapaikkojen energiainvestoinnit, he uusivat tietyllä syklillä niitä kauppapaikkoja — ei yhteisöveron alennus vaikuta heidän investointeihinsa millään lailla. Hallituksen esityksessäkin kerrotaan, että dynaamiset vaikutukset ovat noin 40 prosenttia — täällä on tarkempi haarukkakin pantu, mutta sitä lukua noin 40 prosenttia on käytetty tuolla kuulemisissa. Mikä tässä dynaamisissa vaikutuksissa on ongelma? Se on se ongelma, jonka takia tämä esitys on vahingollinen. Se on se, että niissä eurooppalaisissa taloussäännöissä, joista meille on tullut velvoittava nettomenopolku, ei huomioida millään tavalla näitä dynaamisia vaikutuksia eli mitä kenties tästä tulee myönteistä. Tämähän vähentää valtion ja kuntien verotuloja eli julkisen talouden tuloja esityksen mukaan 841 miljoonalla eurolla, mutta kun katsotaan yhteisöveron uusia tuottoennusteita, niin korjattu luku itse asiassa on pikkuisen päälle 850 miljoonaa euroa, jota se tulee vähentämään. Vaikka tässä pitkällä aikavälillä tulisikin jotain takaisin — ei edes puolta kuitenkaan uskota tulevan — niin ei sitä oteta huomioon näissä meidän taloussäännöissä, jotka meitä sitovat. Miksi meidän päättäjien pitää olla huolissaan julkisen talouden tilanteesta, eikä yritysten tarvitse olla? Sen takia, että yritysten tehtävä ei ole murehtia, miten julkinen talous menee, vaan niiden tehtävä on tehdä kannattavaa liiketoimintaa, ja kun se kannattaa, ne investoivat, työllistävät ja luovat hyvinvointia Suomeen. Kenen tehtävä on sitten huolehtia julkisesta taloudesta, jos se ei ole yritysten tehtävä? Onko se tavallisten suomalaisten? Ei ole. Suomalaisten ihmisten, jotka täällä asuvat, tehtävä on rakentaa onnellista elämää Suomeen, ja meidän poliitikkojen tehtävä on luoda semmoinen yhteiskunta, että se on mahdollista. Ei tavallisten suomalaisten työssäkäyvien tai opiskelevien tai eläkeläisten tehtävä ole miettiä julkisen talouden ongelmia tai ratkoa sitä, mutta se tehtävä on meillä päättäjillä, kulloinkin istuvalla hallituksella, ja jos se ei tee sitä, niin sitä ei tee kukaan. Nyt on käymässä niin, että tämä hallitus ei huolehdi julkisen talouden tasapainosta, ja silloin sitä ei tee kukaan. Me nähdään nyt tämä lopputulos, ennätysmäinen velkaantuminen, ja kun me lopulta kysymme ja kuulemisissa kysyin näiltä elinkeinoelämän edustajilta, jotka tätä tukivat sinänsä, että jos te saatte valita vakaan toimintaympäristön ja julkisen talouden hoidon, jolla estetään valtiontalouden ajautuminen umpikujaan, että emme mene sille Kreikan tielle, jolla 2010 Kreikka oli, että tulee se troikka sanomaan, mitä te teette, eli tämän vakaan julkisen talouden ja yhteisöveron alennuksen väliltä kumpi on tärkeämpi, niin vastaus oli selvä: totta kai se, että huolehditaan, että julkinen talous ei mene umpikujaan, koska silloin ei enää kysytä tästä salista, mikä on yhteisöveron taso, jos me ajamme julkisen talouden konkurssiin, vaan silloin tulee ulkopuolelta troikka, joka sanoo, että te muuten nostatte nyt yhteisöveron 25:een, vaikkei huvittaisikaan. Tähän tilanteeseen Suomea ei pidä ajaa, ja tähän tilanteeseen hallitus on nyt ajamassa tällä esityksellä Suomen. Tämä on sen takia vaarallista politiikkaa. No, sen jälkeen kysytään, mikä on se vakaa toimintaympäristö, että eikö tämä ole vahingollista, jos te esitätte vaihtoehtobudjeteissa ja tulevien vaalien vaaliohjelmissa, että se palautetaan 20:een, että menee niin kuin humppaamiseksi tämä homma. No, ei mene kuin yhden vuoden osalta. Tämähän on hyvin vakaana ollut vuodesta 2014 saakka, 20 prosenttia, ja sitten jos se jatkuu 20:nä 2028, niin se on hyvin tasaista. Siinä on pieni yhden vuoden kuoppa, joka on tämän hallituksen aiheuttama epävakaa kuoppa. Muutenhan se yhteisövero on vakaa ja jatkuu fiksuna ja kilpailukykyisenä 20 prosentin tasolla, eikä kukaan osaisi siitä valittaa, jos ei olisi tehty näin huonoa esitystä tänne. Silloin kannattaa sanoa, jos puhutaan vakaasta toimintaympäristöstä, kuka sen kuopan aiheutti siihen sitten ja niinkin vahingollisen teon, että julkinen talous häviää 850 miljoonaa, jos se jäisi pysyväksi, tästä käytännössä ikuisuuteen. Korkeintaan pitkällä aikavälillä voisi tulla jotakin takaisin siitä. Mikä ero tässä on siihen vanhaan, kun me lähdimme hyvinkin korkeasta, lähes 30 prosentin yhteisöverosta laskemaan, miksi silloin tuli dynaamisia vaikutuksia niin paljon? Sen takia, että korkokanta oli niin korkea verrattuna kilpaileviin maihin, että silloin tuli hyötyjä, ja nyt kun se on kilpailukykyisellä tasolla, hyötyjä ei samalla lailla kyetä saamaan, ja niin hallituksen esityksessä myös sanotaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Haluan todeta tähän vielä loppuun, että tähän esitykseen sisältyy myös tappioiden vähennysajan pidentäminen kymmenestä vuodesta 25 vuoteen elinkeinoyhtymillä, yhteisöillä ja muilla verovelvollisilla kuin luonnollisilla henkilöillä, ja keskusta kannattaa tätä. Tämä on järkevä esitys. Sen takia, arvoisa puhemies, keskusta esittää yhteisöverokannan alentamisesta luopumista ja edellyttää kasvua tukevan yhteisöverouudistuksen valmistelun käynnistämistä viipymättä sillä mallilla, millä edustaja Mehtälä täällä edellä kertoi. Teen edellä todetun jälkeen vastalauseen 2 mukaiset muutosesitykset.