Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys liittyen valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen. Tässä lyhyessä kahdeksan sivun esityksessä ehdotetaan t&k-rahoituslain muuttamista siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrä tarkistettaisiin vuoden välein uusimman talousennusteen mukaiseksi. Nyt voimassa olevan lain mukaan tarkistus tehdään vain kahden vuoden välein. Toisena muutoksena valtion rahoitukseksi voitaisiin jatkossa lukea myös enintään 50 miljoonaa euroa valtion talousarviossa innovaatiotoimintaan osoitettua rahoitusta. Koska toimin parlamentaarisen tki-seurantaryhmän varapuheenjohtajana, koen hieman velvollisuudekseni kommentoida tätä lakiesitystä. Parlamentaarisen tki-seurantaryhmän tehtävä on seurata kansallisen tki-tavoitteen saavuttamista sekä seurata ja tukea monivuotisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelman toimeenpanoa. Aiemman parlamentaarisen tki-ryhmän loppuraportissa vuonna 21 eduskuntaryhmät sitoutuivat tavoitteeseen nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. T&k-panostusten kasvattamisella pyritään parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä tukemaan pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Arvoisa puhemies! Lakimuutos mahdollistaisi valtion vuosittaisen rahoituksen mitoittamisen suhteessa vuoden 2030 ennakoituun bruttokansantuotteen arvoon mahdollisimman tarkasti. Pidän tätä muutosta perusteltuna, varsinkin kun taloudellinen toimintaympäristö voi muuttua rajusti lyhyessäkin ajassa esimerkiksi erilaisten maailmalla tapahtuvien sotilaallisten selkkausten ja suoranaisten sotien myötä. Näillä on usein jossain muodossa vaikutuksia myös Suomen valtiontalouteen. Lainsäädännön on syytä olla tässä suhteessa tarpeeksi joustava. Valtion talousarviossa sellaisen innovaatiotoiminnan, joka ei täytä t&k-toiminnan määritelmää, rahoitusta sisältyy esimerkiksi Business Finlandin menomomentille. Voimassa oleva laki ei siis mahdollista sellaisen innovaatiotoimintaan osoitettavan rahoituksen, joka ei täytä t&k-toiminnan määritelmää, lukemista valtion t&k-rahoitukseksi miltään osin. Hallituksen esityksen myötä tähän on luvassa aiemmin kerrotulla lailla muutos. Tämä on hyvä asia, sillä t&k-rahoitusta on kritisoitu siitä, että ”i” eli innovaatiot on jäänyt ulkopuolelle. Pelkkä tutkimus ja kehitys eivät yksinään vielä riitä, ellei niitä pystytä käytännössä hyödyntämään uusina palveluina ja tuotteina. Lausuntopalautteessa innovaatiotoiminnan huomioimiselle tuli tukea. Muun muassa puolustusministeriö kertoo näkevänsä innovaatiorahoituksen sisällyttämisen t&k-kokonaisuuteen kannatettavana ja tämän tukevan myös puolustusalan innovaatioekosysteemiä. Myös Kaupan liitto pitää innovaatiorahoituksen lisäämistä kannatettavana. Niin ikään Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen vahvistaa innovaatiotoiminnan asemaa osana julkista tki-järjestelmää. Järjestön mukaan nykyjärjestelmä ja julkinen t&k-rahoitus eivät tarjoa riittävää tukea yritysten käytännönläheiseen innovaatiotoimintaan. Meidän on kuitenkin huomioitava rahoituksen jakamiseen riittävät resurssit ja että se jaetaan tehokkaasti. Mielestäni tässä erityisesti pienten yritysten innovaatiot tulisi huomioida. Uskon, että meillä on niitä tuolla maakunnassa pöytälaatikoissa valmiina. Kiitokset ministerille, ja näihin huomioihin tosiaan päätän. — Kiitoksia.