Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toimii meille konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka keskeinen merkitys energialla ja toimivalla infrastruktuurilla on kansalliselle turvallisuudelle. Ilman sähköä asuntojen lämmitysjärjestelmät, teollisuuden tuotantolaitokset, tietoliikenneyhteydet ja monet muut yhteiskunnan kannalta välttämättömät palvelut pysähtyvät. Energia on siis sekä talouspolitiikkaa että turvallisuuspolitiikkaa. On tärkeää, että Suomessa investoidaan energiantuotantoon ja muuhun yhteiskuntamme toimintakyvyn kannalta kriittiseen infrastruktuuriin. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee yritysten korkomenojen korkovähennysoikeutta. Tekniseltä kuulostavan verolainsäädännön muutos on kuitenkin merkittävä. Kyse on siitä, millaiset edellytykset Suomessa on toteuttaa suuria, pitkäaikaisia ja huoltovarmuutemme kannalta välttämättömiä investointeja. Nykyinen korkovähennysrajoitus voi vaikeuttaa kyseisten hankkeiden rahoittamista. Suuret infrastruktuuri-investoinnit ovat pääomavaltaisia ja niiden takaisinmaksuajat tyypillisesti hyvin pitkiä. Esityksen mukaan huoltovarmuuskriittisiä infrastruktuurihankkeita toteuttavat yritykset voisivat tietyin edellytyksin vähentää sellaisia korkomenojaan, joiden vähentäminen nykyisen lainsäädännön mukaan ei olisi mahdollista. Muutos on perusteltu. Ei ole järkevää, että verolainsäädäntömme tarpeettomasti vaikeuttaa yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi tarvittavien investointien tekemistä. Arvoisa puhemies! Olen aiemminkin korostanut Suomen ja Euroopan tarvetta vahvistaa strategista autonomiaansa. Meidän on vähennettävä kriittisiä riippuvuuksiamme ja huolehdittava siitä, että yhteiskunnan välttämättömät toiminnot kestävät myös vakavia häiriötilanteita. Energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus edellyttävät investointeja energiantuotantoon, sähköverkkoihin ja muuhun kriittiseen infraan. Tässä myös ydinvoimalla on merkityksensä. Suomi tarvitsee vakaata, päästötöntä ja toimitusvarmaa sähköntuotantoa. Hallituksen tavoitteena onkin parantaa suuren kokoluokan ydinvoiman kilpailukykyä, mutta soveltamisala ulottuu edellytysten täyttyessä myös muiden yhteiskunnan toimintojen infrastruktuuriin. Yhteiskunnan kannalta välttämätön investointi ei muutu vähemmän tärkeäksi sen perusteella, toteuttaako sen julkisomisteinen vai yksityinen yritys. Esityksessä on siten kyse myös eri toimijoiden tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Nykyinen sääntely on voinut asettaa yksityiset infrastruktuurihankkeet epäedulliseen asemaan suhteessa julkisomisteisiin. Vaikka epäkohdan korjaaminen on tervetullutta, on huolehdittava siitä, ettei uusi poikkeus mahdollista veronkiertoa tai perusteetonta voitonsiirtoa. Yksityisomistajille maksettujen korkojen vähennysoikeutta koskevat rajaukset ovat tarpeellisia. Uuden sääntelyn heikkoutena on muun muassa se, että se lisää yritysten hallinnollista taakkaa ja edellyttää joissakin tilanteissa varsin yksityiskohtaista hankekohtaista laskentaa. On hyvä, että lausuntopalautteen perusteella esitykseen lisättiin hallinnollista taakkaa keventävä pääasiallisuusperiaate. Lainsäädännön toimeenpanossa on joka tapauksessa huolehdittava siitä, ettei investointien helpottamiseksi tarkoitettu sääntely muodostu tarpeettoman monimutkaiseksi. Arvoisa puhemies! Esityksellä on vaikutuksia julkiseen talouteen. Yhteisöverotuottojen arvioidaan vähenevän vuonna 2027 noin 60 miljoonaa euroa ja sen jälkeen keskimäärin noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Silti Suomen on oltava maa, jossa kannattaa rakentaa, investoida ja kehittää uutta. Tämä hallituksen esitys on yksi perusteltu askel juuri siihen suuntaan.