Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee elinkeinoverotuksessa sovellettavaa korkovähennysrajoitusta ja siihen ehdotettavaa uutta poikkeusta. Esityksellä laajennetaan yhteisöjen korkovähennysoikeutta eräissä yhteiskunnan kannalta kriittisissä infrastruktuurihankkeissa. Esitys toteuttaa hallitusohjelman ja muun muassa budjettiriihen 2024 kirjauksia infrastruktuuripoikkeuksen laajentamisesta. Nykyiset korkovähennysrajoitukset voivat joissakin tilanteissa vaikeuttaa erityisesti erittäin pääomavaltaisten infrahankkeiden toteuttamista ja ylläpitämistä. Esityksessä ehdotetaan, että tietyt huoltovarmuuskriittisiä infrahankkeita toteuttavat yhteisöt voisivat vähentää sellaisia nettokorkomenoja, jotka jäisivät nykyisten korkovähennysrajoitusten vuoksi muutoin vähennyskelvottomiksi. Ehdotus perustuu EU:n niin sanotun veronkiertämisen estämistä koskevan direktiivin mahdollistamaan infrastruktuuripoikkeukseen, ja aiheesta on keskusteltu pitkään EU:n komission kanssa valtiontukikysymysten ratkaisemiseksi. Ehdotettu verosääntely on tältä osin kytketty niin sanottuun CER-lainsäädäntöön eli yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetun lain sääntelyyn. Kyseinen laki tuli voimaan vuonna 2025, ja ennen sitä Suomessa ei ollut määritelty kansallista kriittistä infrastruktuuria, kriittisiä sektoreita tai toimijoita lainsäädännön tasolla. Esityksen lähtökohtana on, että poikkeus koskee nimenomaan tarkasti määriteltyjä kriittisiä infrahankkeita. Kyse ei ole siis korkovähennysrajoitusten yleisestä lieventämisestä, vaan kohdennetusta ratkaisusta yhteiskunnan kannalta erityisen merkittäviin hankkeisiin. Hallitus on valmistellut esityksen niin, että uusi vähennysoikeus on hankekohtainen. Hankkeeseen liittyvät tulot, menot, korot, varat ja velat on eroteltava muusta toiminnasta, mikä tarkentaa sääntelyn kohdentumista vain merkittäviin hankkeisiin. Lisäksi uutta vähennysoikeutta rajoitetaan erillisellä rajaussäännöksellä, joka perustuu yrityksen omistuspohjaan. Uusi vähennysoikeus kohdistuu ensisijaisesti muihin kuin konsernin sisäisiin nettokorkomenoihin eli esimerkiksi ulkoisen rahoittajan, kuten pankin, myöntämien lainojen korkoihin. Ehdotetun sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 27 toimitettavassa verotuksessa. Verovuodelta 26 kertyneitä ja vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja saisi kuitenkin lisäksi vähentää vuodelta 27 toimitettavassa verotuksessa. Valmistelussa on arvioitu, että muutoksen aiheuttama yhteisöverotuoton menetys voisi olla välillä 20—40 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 30 miljoonaa. Koska muutos tulisi voimaan takautuvasti ja nämä saisi vähentää vuoden 27 verotuksessa, ensi vuoden osalta yhteisöverotuoton menetys olisi edellisestä poiketen noin 40—80 miljoonaa eli keskimäärin 60 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Hallitus pitää tärkeänä, että verojärjestelmä tukee veronkiertämisen estämistä koskevan direktiivin sallimissa puitteissa huoltovarmuutemme kannalta välttämättömiä hankkeita samalla, kun veropohjan turvaamisesta pidetään asianmukaisilla rajoituksilla kiinni.