Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuudesta on huolehdittava myös silloin, kun valtiontalouden liikkumavara on tiukka. Meidän on pystyttävä puolustamaan maatamme, turvaamaan yhteiskunnan toiminta ja varmistamaan, että suomalaisilla on ruokaa pöydässä myös vakavan kriisin aikana. Tässä kolmannessa lisätalousarviossa tehdään ratkaisuja, jotka tukevat näitä tavoitteita. Nostan esiin erityisesti puolustuksen ja kotimaisen maatalouden. Molemmissa on kyse valmiudesta, jota rakennetaan vuosien työllä ja josta on pidettävä huolta jo rauhan aikana. Puolustuksen osalta esityksessä järjestellään aiemmin myönnettyjen rahojen käyttöä. Laivue 2020 ‑hankkeessa oikeutta tehdä hankintasopimuksia kasvatetaan noin 152 miljoonan euron edestä. Näin varaudutaan hankkeen sopimusmuutoksista aiheutuviin kustannuksiin. Myös muiden puolustusmateriaalihankintojen tekemiseen annetaan lisää valtuuksia. Esityksessä mahdollistetaan myös lisähankintoja, joilla korvataan Ukrainalle luovutettua puolustusmateriaalia. Ukrainan tukemisen rinnalla meidän on huolehdittava siitä, että oma puolustusvalmiutemme säilyy vahvana ja luovutetun materiaalin tilalle hankitaan korvaavaa kalustoa. Puolustushankinnoissa lähtökohdan pitää olla selkeä: Suomen on saatava käyttöönsä omiin tarpeisiinsa sopivaa suorituskykyistä kalustoa. Samalla on huolehdittava siitä, että kalustoa pystytään huoltamaan, korjaamaan ja käyttämään myös poikkeusoloissa. Kotimaisella puolustusteollisuudella on tässä tärkeä tehtävä. Sen osaamista ja tuotantokykyä kannattaa hyödyntää aina, kun se palvelee Suomen puolustusta. Kotimainen tuotanto vahvistaa huoltovarmuutta ja tuo työtä Suomeen. Hankintojen tärkeimpänä perusteena on kuitenkin pidettävä sitä, miten ne vahvistavat maamme puolustuskykyä. Turvallisuus edellyttää myös sitä, että ihmiset osaavat toimia häiriötilanteissa. Esityksessä varataan rahoitusta koteihin jaettavaan varautumisoppaaseen. Selkeille käytännön ohjeille on tarvetta. Jokaisen pitäisi tietää, miten toimia esimerkiksi pitkän sähkökatkon aikana ja miten oman kotitalouden perustarpeista huolehditaan. Arvoisa puhemies! Sama varautumisen tarve koskee ruokahuoltoa. Kotimainen maatalous on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Vakavassa kriisissä emme voi rakentaa ruokahuoltoamme sen oletuksen varaan, että elintarvikkeita ja tuotantopanoksia saadaan ulkomailta aina entiseen tapaan. Siksi viljelijöiden toimintaedellytyksistä on pidettävä mahdollisimman hyvää huolta. Jos tuotanto loppuu ja tilat lopettavat, menetettyä tuotantokykyä ei palauteta nopeasti siinä vaiheessa, kun sitä kaikkein kipeimmin tarvitaan. Tässä lisätalousarviossa viljelijöiden kiireelliseen rahoitustukeen kohdennetaan noin 22,7 miljoonaa euroa. Osa tuesta tulee EU:sta, ja osa siirretään maatalouden muista tukirahoista. Tuki vastaa Lähi-idän kriisistä aiheutuneisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Se on tarpeellinen toimi tilanteessa, jossa tilojen on selvittävä kustannuksista ja pystyttävä jatkamaan tuotantoa. Puhemies! Suomen turvallisuus edellyttää, että meillä on sekä kyky puolustaa maatamme että mahdollisuus tuottaa ruokamme itse. Kummastakaan ei voida huolehtia vasta siinä vaiheessa, jos kriisi on käsillä. Siksi puolustuksen hankinnat on vietävä eteenpäin ja suomalaisen viljelijän mahdollisuuksista jatkaa työtään on pidettävä huolta. Tiukassakin taloustilanteessa meidän on kyettävä tekemään päätöksiä, joilla turvataan oman maan puolustus ja kotimainen ruuantuotanto. Niiden varassa on jokaisen suomalaisen turvallisuus. — Kiitos.