Arvoisa puhemies! Kun tätä lakia laadittiin, niin olin siellä työryhmässä mukana, ja kovasti koetettiin varoittaa siitä, että ei laajenneta tätä rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuutta tavanomaiseen kansalaistoimintaan. Edustaja Jäntti jonkun verran kosketteli tätäkin kysymystä. Varmaan nyt, kun on muutaman vuoden kokemukset, olisi syytä uudelleen harkita. Siellä on viety lähinnä järjestöjä, yhdistyksiä koskien liian laveaksi se ilmoittamisvelvollisuus. Jos me ajatellaan Suomessa tyypillistä liittomuotoista järjestörakennetta, on kysymys sitten ammattiyhdistysliikkeestä tai urheiluseuroista tai muusta kansalaistoiminnasta, niin luontevasti kuuluisi sinne liittotasolle tällainen ilmoittaminen ja mahdollisesti rekisteröintivelvollisuus, jos harjoitetaan määrätietoisesti ja pitkäaikaisesti tällaista vaikuttamistoimintaa. Sen sijaan tavallisten paikkakunta- tai aluekohtaisten yhdistysten osaltahan se on luontainen osa kansalaistoimintaa, että otetaan yhteyttä vaikkapa poliitikkoihin tai muihin päätöksentekijöihin ja koetetaan vaikuttaa eri tavoin ilman, että siinä olisi mitään sellaista rekisteröinnin tai ilmoittamisen tarvetta, jota varten tämä lainsäädäntö on laadittu, siis ammattimaista ja tämmöisillä isoilla markkinointibudjeteilla vaikuttamista varten. Tässä suhteessahan tuo kertomus antaa kuvan, että siinä kerrotaan pääsääntöisesti juuri tästä oikeasta, ikään kuin laajamittaisesta ja isommasta vaikuttamistoiminnasta, mutta käytännössä siellä ne velvollisuudet ulottuvat liian alas, liian vähäisiin toimiin, jotka luontaisesti kuuluvat kansalaistoiminnan ja vapaan kansalaistoiminnan piiriin ja joita pikemminkin pitää kannustaa kuin joilleka mitään uusia byrokratiavelvoitteita pitäisi luoda. Tässä jatkossa olisi hyvä tarkistaa vielä tätä kohderyhmää ja sitten tämän mielekkyyttä, koko sääntelyn, siltä osin. Yleisesti ottaen taas näitten ammattimaisten vaikuttajien osalta tällä voi olla hyvinkin tervehdyttävää vaikutusta.