Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen viittasi viime joulukuussa tehtyyn eduskunnan päätökseen, joka otti kantaa suurpetopolitiikkaan ja metsästystapaan ja antoi myös sitten ohjeet, miten asetukset tulee valmistella. Huomionarvoista tässä eduskunnan päätöksessä on se, että eduskunta otti kantaa tämmöiseen niin sanottuun jäätyneeseen konfliktiin, joka on vaivannut kymmenen vuotta suomalaisia ja ollut tietyillä alueilla iso riesa. On tärkeätä huomioida, että vaikka päätös tehtiin yksinkertaisella äänten enemmistöllä, niin ne luvut olivat 135—33 eli käytännössä kyseessä oli perustuslain säätämisjärjestykseen tarvittava äänten enemmistö. Toki siitä ei ollut kysymys, mutta se on niin vahva äänten enemmistö, että sen pitäisi ilman muuta eri instituutioille olla selvä viesti, että eduskunta halusi ratkaista ne yhteiskunnalliset ongelmat, joita eri puolilla Suomea on pitkäaikaisesti ollut. Näin ei voi pitkään jatkua, että vallan kolmijako ikään kuin taistelee keskenään ja jatkuvasti pallottelee samoja asioita vuodesta toiseen. Itse näen, että kun eduskunta on kuitenkin ylin päättäjä, niin sen täytyy pystyä lopettamaan sellaiset jäätyneet konfliktit, mitä yhteiskunnassa on. Arvoisa puhemies! Laintulkinta ja niin sanottu legalismi ovat paikallaan, mutta jossakin määrin täytyy nyt varoittaa äärilegalismista. Sitäkin joillakin tahoilla saattaa esiintyä. Eli se tarkoittaa sitä, että lain kirjain on käytäntöä tärkeämpi ja lain kirjainta yksisilmäisesti suurennuslasilla ikään kuin tulkitaan, vaikka terve järki, mihin edustaja Heinonen viittasi, sanelee täysin erilaisen näkökulman. Itse asiassa lainsäätäjän tahto saattaa jäädä varjoon, jos jotakin sivulausetta aletaan pitää tärkeämpänä kuin koko lakia ja lain punaista lankaa ja tarkoitusta. Äärilegalismi on sortoajoilta perua oleva muoto vastustaa valtiovaltaa ja Venäjän autonomiaa ja niin poispäin, mutta se ei saa tänä päivänä nousta liian voimakkaaseen rooliin, vaan eduskunnan tarkoituksen ja lainsäätäjän tahdon pitää minun mielestäni myös toteutua vallan kolmijako-opissa niin, että ei lähdetä haastamaan liikaa ylintä päättäjää, ja sitähän eduskunta edustaa.