Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva niin sanottu potkulaki on yksi tämän vaalikauden kovimmista työelämäheikennyksistä. Orpon hallitus sanoo purkavansa työllistämisen esteitä ja helpottavansa erityisesti pk-yritysten arkea, mutta kyse ei ole pienestä säädöstä eikä mistään teknisestä viilauksesta. Kyse on siitä, miten helposti ihminen voidaan jatkossa irtisanoa ja kuinka epävarmaan asemaan työntekijät tässä maassa nyt sysätään. Hallitus poistaa laista sanan ”painava”: enää irtisanomiseen ei tarvittaisi asiallista ja painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi. Samalla laista on siivottu pois myös muita rajaavia sanoja, kuten ”olennaisesti” ja ”vakava”. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä asiaa: irtisanomiskynnys laskee, mutta kukaan ei tiedä, kuinka alas. Eikä tätä sano vain oppositio. Työministeri Marttinen on itse todennut julkisuudessa, ettei kukaan pysty sanomaan, mille tasolle kynnys asettuu. Vasta vuosien päästä uusien oikeusjuttujen ja oikeuskäytännön kautta selviää, missä mennään. Siihen asti yli kaksi miljoonaa palkansaajaa elää epävarmuudessa. Sitten tämä esitys ei koske vain irtisanomista, tämä koskee ihmisten koko toimeentuloa. Kun irtisanomiskynnystä lasketaan näin epämääräisesti, kasvaa riski siitä, että työsuhteen päättymistä pidetään työttömyysturvaa hakiessa työntekijän omana syynä. Se tarkoittaa karensseja ja sitä, että päivärahaa ei makseta. Samaan aikaan työttömyysturvaa ei olla tässä yhteydessä parantamassa, päinvastoin: sitä on jo heikennetty, ja kun tähän päälle tulevat vielä toimeentulotukea koskevat leikkaukset, tilanne menee vielä pahemmaksi. Karenssi voi johtaa siihen, että myös viimesijaista toimeentulotukea alennetaan. Yksittäisen ihmisen kohdalla seuraukset voivat olla kohtuuttomat: työ päättyy epäselvin perustein, työttömyysturva evätään ja toimeentulotukea leikataan ilman, että ihminen on voinut mitenkään ennakoida tai välttää tilannetta. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerinvirasto on puuttunut tähän esitykseen nimenomaan perusoikeuksien näkökulmasta. Perustuslaissa lukee, ettei ketään saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Tällä suojataan työntekijää, sitä heikompaa osapuolta. Oikeuskansleri toteaa suoraan, että nyt ollaan rajoittamassa ja heikentämässä tätä perusoikeutta ja että hallituksen pitäisi arvioida, onko kyse vähäisestä vai olennaisesta heikennyksestä. Mutta miten hallitus vastaa? Kirjoittamalla perusteluihin, että vaikutukset ovat maltillisia ja heikennys lähinnä vähäinen. Näitä sanoja ei löydy itse laista. Lakitekstissä ei sanota, mikä on irtisanomiskynnys, ei sanota, mikä on maltillista, eikä tekstissä sanota, miksi heikennys olisi vähäinen, päinvastoin: laista on tehty entistä avoimempi, ja samalla ministeri myöntää, ettei kukaan tiedä, mihin tämä johtaa. Perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut, ettei ole hyväksyttävää säätää näin epäselvää irtisanomissääntelyä, joka jää vain perusteluiden ja vuosien päästä ehkä syntyvän oikeuskäytännön varaan. Nyt näin ollaan tekemässä täysin tietoisesti. Arvoisa puhemies! Kun tähän kokonaisuuteen yhdistetään heikennetty työttömyysturva, heikennettävä toimeentulotuki, kasvava oikeudenkäyntikuluriski ja täysin epävarma irtisanomissääntely, on selvää, että riskiä siirretään järjestelmällisesti työntekijöille — niille, joilla on vähiten varaa kantaa sitä. Tämä ei ole tasapainoinen työmarkkinauudistus. Tämä on ideologinen kokeilu, jonka lasku lähetetään tavallisille palkansaajille. Siksi tätä esitystä ei pidä hyväksyä.