Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tasavallan presidentti päätti reilu vuosi sitten, 17.5., valtioneuvoston esityksestä, että Suomi ilmoittaa Pohjois-Atlantin liitolle kiinnostuksestamme käydä keskustelut Natoon liittymisestä. 4.4. tänä vuonna meistä tuli lopulta Naton täysjäseniä Naton tuomine velvollisuuksineen ja toisaalta Naton tuomine mahdollisuuksineen. Valtioneuvoston yleisistunto asetti viime vuoden syyskuussa koordinaatioryhmän ja alaryhmiä valmistelemaan hallituksen esityksiä Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymisestä, ja tässä työssä esille nousi kuusi erilaista sopimusta. Tänään me käsittelemme niistä ensimmäistä, jonka ministeri Haavisto hetki sitten meille esitteli, ja nämä muut sopimukset pitävät sisällään muun muassa joukkojen asemaa, niin sanottua Nato-sofaa, sitten siellä on pöytäkirja Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta niin sanotun Pariisin pöytäkirjan kautta, sopimus teknisten tietojen välittämisestä puolustustarkoituksiin, sopimus puolustukseen liittyvien, patentoitavaksi haettujen keksintöjen salassapidon vastavuoroisesta turvaamisesta, sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tietoturvallisuudesta sekä Pohjois-Atlantin osapuolten välinen sopimus ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä. Kysyisin ulkoministeri Haavistolta: jos oikein muistan, niin näihin Nato-sopimuksiin sisältyy 12 kuukauden määräaika, jossa nämä pitää voimaan saattaa, ja meillä on tämä ensimmäinen nyt käsittelyssä — kiitos siitä ministerille ja valtioneuvostolle — mutta minkälaisella aikataululla tai minkälaisessa valmisteluvaiheessa nämä viisi muuta sopimusta tällä hetkellä ovat? Kun Suomi liittyi Natoon, meille tuli siis velvollisuus liittyä myös tiettyihin Naton sopimuksiin — nuo tuossa edellä ovat niitä. Näitä on siis käytännössä kolmen ryhmän sopimuksia: on tietoturvallisuussopimukset, sitten näitä joukkoja ja henkilöstön asemaa koskevia sopimuksia ja sitten teknillistietoa koskevia sopimuksia. Kun edellinen eduskunta käsitteli Natoon liittymistä, niin silloin selonteossa totesimme, että Suomi on jo rauhankumppanina sitoutunut suojaamaan Suomen ja Naton kesken vaihdettavaa turvallisuusluokiteltua tietoa Suomen ja Naton välisen tietoturvallisuussopimuksen ja hallinnollisen järjestelyn perusteella. Suomen lainsäädännön yhteensopivuus suhteessa Naton tietoturvallisuusvelvoitteisiin on varmistettu Suomen tehdessä edellä mainitut tietoturvallisuussopimukset, joten lainsäädännön muuttamiseen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä tarpeita. Nyt näitä toimia sitten tehdään, ja tässä on niistä ensimmäinen meidän käsittelyssä. Tämä on erittäin tervetullut. Me olemme itse asiassa kutakuinkin vastaavaa käytäntöä noudattaneet jo kolmisenkymmentä vuotta, sillä silloin aikanaan, kun maamme liittyi syyskuussa 94 rauhankumppanuusohjelmaan, laadimme tämän maamme ja Pohjois-Atlantin liiton välisen tietoturvallisuussopimuksen, joka tässä nyt katsotaan sitten purettavaksi ja korvattavaksi tällä uudella sopimuksella, jonka ministeri meille esitteli. Mutta oikeastaan oma kysymykseni kuuluu: minkälaisessa vaiheessa nämä viisi muuta sopimusta tai niiden valmistelutyö on?