Arvoisa puhemies, hyvät ministerit! Hallituksen talousarvioesityksellä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden varautumiskykyä ja tehokkuutta. Tämä on välttämätöntä, jotta palvelut toimivat kaikissa olosuhteissa ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan ja laadukkaasti. Hallitus jatkaa tärkeitä uudistuksia ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen panostetaan, ja turvakotien sekä huumekuolemien ehkäisyyn ja C-hepatiitin eliminointiin lisätään rahoitusta. Hallituksen määräaikaisella investointihankkeella rahoitetaan ensi vuonna myös omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämistä hyvinvointialueilla, varaten tähän 40 miljoonaa euroa. Soteuudistuksessa uudistettiin rakenteet, mutta nyt on aika keskittyä palveluiden uudistamiseen. Tulossa olevat muutokset ammattihenkilölakiin, lastensuojelulakiin ja sosiaalihuoltoon ovat keskeisiä askelia. Yksi suurimmista haasteista on ammattihenkilöstön saatavuus. Siksi meidän on otettava teknologian tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön. Laki teknologian käytöstä sosiaalihuollossa ei valmistunut ajoissa. Sen käsittely jatkuu, ja tämä on kriittinen uudistus. Täällä on puhuttu paljon siitä, vähennetäänkö sitten sitä inhimillistä kohtaamista, mutta oman äitini kohdalla ratkaiseva teknologia oli se, joka vahti häntä yöllä. Me nähtiin, että hän poistuu kolmesta viiteen kertaa joka yö asunnostaan ties minne, palaten sinne kyllä. Tämä ratkaisi sen, että tiesimme, että äiti ei enää voi asua yksin. Arvoisa puhemies! Tutkimus ja kehittäminen ovat palveluiden uudistamisen ytimessä. Toisiolain muutos on erinomainen esimerkki tästä. Valtiovarainvaliokunta on lisännyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen momentille 800 000 euroa, josta 400 000 kohdennetaan kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Siitä on monta kymmentä vuotta, mutta lasten syöpäkuolemien väheneminen aikoinaan Suomessa oli yksinomaan pohjoismaisen rekisterin aikaansaama erittäin hyvä asia. Panostuksilla voidaan mahdollistaa vuosien varrella kertynyt tiedon hyödyntäminen täysmääräisesti. Lisäksi 300 000 euroa kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiölle, mistä edustaja Hamari jo kehuikin hallitusta. Me tiedetään tutkimukseen perustuen, että niissä sairaaloissa, joissa on hoitajia, jotka toimivat tutkijoina — eivät tutkimushoitajina, vaan nimenomaan tutkijoina — potilaat selviytyvät paremmin. Ajatelkaa sitä. Se on todella hieno asia, että tähän on saatu rahaa. 100 000 euroa menee Käypä hoito -suositusten lisärahoitukseen. Näyttöön perustuva sairaanhoito onkin keskeistä hoidon laadun ja kustannusvaikuttavuuden kannalta. Käypä hoito -suosituksethan ovat oikeastaan se normi, jolla oikeudenkäynneissä katsotaan lääkärin toiminnan oikeellisuutta. Itse olen ollut juuri päivittämässä omilla tutkimuksillani päävammoihin liittyvää Käypä hoito -suositusta, jossa todettiin, että jos esimerkiksi hoivakodissa vanhus on lyönyt päänsä, niin jos ei hänen tajunnantasossaan ja käytöksessään mikään muutu, häntä ei tarvitse kuljettaa päivystykseen, joka on joka ikiselle vanhukselle erittäin rasittava ja, niin kuin sanottu, ennen vanhaan täysin turha toimenpide. Samalla omaishoidon ja perhehoidon lakimuutoksilla parannetaan omaishoitajien ja perhehoitajien asemaa. Ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen ohjataan viisi miljoonaa euroa, koska omaishoito on todella arvokas osa suomalaista hyvinvointia ja hillitsee talouden menopainetta. Palveluiden uudistaminen, tutkimuksen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen ovat avainasemassa. Perusterveydenhuollon saatavuutta ja jatkuvuutta on vahvistettava. Meidän on varmistettava, että uudistukset eivät jää rakenteiden tasolle vaan näkyvät ihmisten arjessa. Turvaverkko säilyy, mutta sen rakenteiden tulee tukea aktiivisuutta ja osallisuutta. — Kiitos.