Arvoisa puhemies! Viime kesänä lähdin seitsemänvuotiaan poikani kanssa katsomaan naapurikylän puolella oleville pelloille, miten työntekijöitten peltotyöt edistyvät. Jarrutin aika voimakkaasti kyllä erään talon kohdalla ja totesin, että laitumella on lampaita revittynä valtava määrä. Samasta kohdasta, missä näin nämä revityt lampaat, tämän talon lapset nousevat koulutaksiin. Isäntä oli varsin järkyttynyt, pienet lapset pyörivät ympärillä, miettii, miten lapset uskaltaa aamulla laittaa koulutaksiin. Lupia ei ollut luvassa. Tämä näky on aika tuttu meille monelle maaseudun edustajalle, eikä asiaan ole tullut muutosta viime vuosina. On haettu vahinko‑ ja turvallisuusperusteisia lupia, mutta ne on käytetty yleensä loppuun hyvin jo alkuvuodesta, sillä ongelmia on kasaantunut niin valtavasti. Tämä hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta nyt viimeinkin näyttäisi ratkaisevan tämän keskeisen ongelman, että luvat kaatuvat. Naapurimaissamme on hyviä esimerkkejä siitä, miten suden kannanhoidollista metsästystä on harjoitettu pitkään ja hartaasti, eivätkä susikannat sillä ole suinkaan vaarantuneet, vaan niin Ruotsin kuin Baltian maidenkin susikannat elävät ja voivat hyvin. Ei ole minkäänlaista ongelmaa asian suhteen. Sen sijaan tämä jatkuva suojelu on johtanut siihen, että suden luontainen ihmisarkuus on poistunut, pihavierailuja on päivittäin. Niitä on niin paljon, että tietyillä alueilla pihavierailuista ei enää raportoida kellekään eikä suurpetoyhdyshenkilöitten kapasiteetti riitä toteamaan pihavierailuja. Arvoisa puhemies! On aika erilaista puhua suden metsästyksestä täällä, missä kivitalot reunustavat katuja, kuin tuolla, mistä itsekin tulen, keskellä peltoja ja metsiä, missä eläimillä on tilaa olla. Me emme ole petovihaajia. Susi kuuluu Suomen luontoon niin kuin kaikki muutkin petoeläimet, mutta suden ja ihmisen herkkä tasapaino on järkkynyt sillä, että petokannan kovin peto eli ihminen on lopettanut suden metsästyksen. Susi on viisas eläin. Se oppii siihen, että sillä ei ole enää luontaista vihollista, jota pelätä. Hallituksen esityksellä on tarkoitus opettaa sudelle jälleen se ihmisarkuus, minkä se vaatii, että elo ihmisen kanssa voisi olla rauhaisaa ja turvallista. Susi herättää hyvin paljon tunteita. Argumentit puolesta ja vastaan ovat hyvin tunteikkaita. Totta kai itsekin, kun näen susivahingot siellä maaseudulla, vetoan siihen, mitä riskejä se aiheuttaa lapsiperheille ja millaista kuolemaa se aiheuttaa kotieläintiloilla. Susi kun käy navetan ruokintapöydällä ja eläimessä on se tilan elinkeino, niin totta kai se herättää tunteita. Taas toisaalla täällä, missä luonto ei niinkään ole lähellä, susi vaikuttaa hyvinkin sympaattiselta, koiramaiselta eläimeltä, mikä vaatii hoitoa ja huolenpitoa. Mutta meidän pitää muistaa, että totuus yleensä löytyy täältä välimaastosta, ja siihen tämä esitys pyrkii: kohtuulliseen metsästysmäärään ja eläinten ihmisarkuuden kasvattamiseen. Toivon mukaan tämä esitys saadaan ripeästi etenemään valiokunnassa tähän saliin lopulliseen käsittelyyn ja pääsemme tammikuun alussa metsästämään sutta.