Arvoisa puhemies! Rukoilen rauhan puolesta. Pudotan roponi kolehtihaaviin Gazan viattomien lasten hyväksi. Siunaan Israelia, joka suojelee historiallisesti maailman vainotuinta kansaa ja pyhää maata. Vastauksiani välikysymykseen ovat: humanismi ja lähimmäisenrakkaus. Rauhan miehenä suren Lähi-idän sodan laajentamista kulttuurisotaan kotimaassa. Te välikyselijät värväydytte kulttuurisotureiksi — jälleen kerran. Palestiinan liput liehuivat ja kannattajat riehuivat Helsingissä viime itsenäisyyspäivänä. Näköjään rauhaisa 612 kiihottaa ääripalestiinalaisia. Israel-viha tempaa mukaansa suomalaisia yliopisto-opiskelijoita, jotka kyselyssä eivät edes tiedä, mitä tarkoittaa iskulause ”joelta merelle”. Heidän aatteensa on tsoukkiherännäisyys. Palestiinan sotaviirit hulmuavat Suomen vappumarsseilla ja ay-liikkeen lakoissa. Täh? Känsäkourainen suomalainen työläinen ei janoa kulttuurisotaa. Se on vasemmistopoliitikkojen intohimo. Palestiinan symbolit soluttautuvat Suomen naistenpäivään. Kyllä, tämänkin todistavat tiedotusvälineiden valokuvat ja videot. Lähi-idän sukupuoliroolit lienevät feminismin tavoite. Ovatko kulttuurisodan amatsonit ihan tosissaan? Katsokaa, kuinka Hamasin tukija Iran tv-lähetyksissään sumentaa sääret suomalaisministeriltä. Homoseksuaalien oikeudet olivat minulle sydämenasia jo arkistoissa, kun historioitsijana tutkin 1600—1700-luvun homo-oikeudenkäyntejä. Kansanedustajana kauhistelen sitä, että Suomen vähemmistöjen asianajajat mielistelevät maailmanuskontoa, joka valtapiirissään tukahduttaa sukuvietin. Kumma kulttuurisota syttyy Pridessä eli ’Ylpeydessä’ Suomen toreilla ja kaduilla: Ylpeyden vähäpukeisissa paraateissa sateenkaaren alla paistaa Palestiina-propaganda. Irvokasta kulttuurisotahulluutta! Tsoukkiherännäisyys soimaa suvaitsevaisia kristittyjä ja juutalaisia. Se hyväksyy ikeen, joka todella painaa ihmisoikeuksia. Teidän poseerauksenne ulkopolitiikalla aiheuttaa itsepetoksen nurkan takana. Mellunmäen moskeijan edessä ei hylly Ylpeyden paljas pylly.