Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen vuosikertomus 2022 on paitsi selonteko vastuullisesta politiikasta ja poikkeuksellisesta vuodesta myös kertomus siitä, kuinka haasteista huolimatta hallitus edisti valtavaa määrää toimia, joita jo kauden aluksi linjattiin. Yli 900 hallituksen esitystä neljään vuoteen tarkoittaa, että töitä suomalaisten eteen on todellakin tehty väsymättä. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuusteemojen rinnalla puhe julkisesta taloudesta dominoi monia kertomusvuoden keskusteluja. Samaan aikaan, kun julkisessa keskustelussa keskityttiin pohtimaan, kuinka paljon sosiaaliturvasta voidaan leikata, tai huutamaan maahanmuutosta, panosti Marinin hallitus niihin tekijöihin, joilla kasvua ja työllisyyttä todellisuudessa luodaan. Panostimme hyvinvointiin, toimiviin TE-palveluihin sekä osaamisen vahvistamiseen, ja hyvä niin. Nimittäin koulutuksen kunnianpalautuksessa on riittänyt töitä Sipilän hallituskauden jälkeen, jossa myös kokoomus ja perussuomalaiset istuivat. Yksikään erityisesti ammatillisen koulutuksen puolelle myönnetty lisäeuro ei ole mennyt hukkaan, päinvastoin. Sekä yksilöiden että yritysten ja suomalaisen elinkeinoelämän kannalta tämä on ollut puhdas välttämättömyys. Työmarkkinoilla on nimittäin pula, huutava pula, ammattiosaajista, ja tähän tarttuminen on perusedellytys paitsi työllisyystavoitteen saavuttamisen myös kestävän talouskasvun kannalta. Koulutuspolitiikka kuitenkin tuppaa olemaan sellainen laji, jossa yksi vuosi on liian lyhyt aika kurvata maaliin ja nähdä kaikkia tuloksia. Pitää malttaa pitää kiinni ratista ja ohjata toimia oikeaan suuntaan pitkäjänteisesti. Ei voi siis istahtaa tälläkään kaudella pelkääjän paikalle odottelemaan, ettei vain tarvitsisi tehdä itse mitään. Kyllä tarvitsee, mutta ei kuitenkaan laittamalla ammatillista koulutusta leikkuriin tai lupaamalla koulutuksen erityissuojelua ilman, että aidosti näitä tulevaisuusinvestointeja jatketaan. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä nostaa esiin eduskunnalle annetun esityksen arpajaislain muuttamisesta. Se, että rahapelien ja sen tuotoilla rahoitettujen toimintojen, kuten sote-järjestöjen ja kulttuurin, välinen epäpyhä taloudellinen liitto vihdoin katkaistaan, on valtavan tärkeä asia, mutta kyllä tämä muutos aiheuttaa myös harmaita hiuksia. Varojen yleiskatteellisuus nimittäin luo valtavan riskin siihen, että järjestöjen autonomia ja rahoituksen ennakoitavuus asetetaan alttiiksi poliittiselle huutoäänestykselle ja irtopisteiden kalastelulle. Se ei olisi kenenkään etu. Nimittäin liikunta, nuorisotyö, kulttuuri, osallisuus — nämä eivät ole mikään Kankkulan kaivo, vaikka toisin toisinaan väitetään. Viestinä siksi vuosikertomuksesta 2022 olkoon lopuksi se, että avustusten tasosta tulisi pyrkiä löytämään pitkäjänteisempi parlamentaarinen yhteisymmärrys myös tulevaisuudessa. Nimittäin se jos mikä on koko Suomen ja suomalaisten etu.