Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja koko eduskuntaa ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelystä. Kiitos myös valtiovarainvaliokunnalle tärkeistä lisämäärärahoista. Pienilläkin summilla on liikunta- ja nuorisobudjetissa merkitystä. Liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla tehdään työtä päivittäin nuorten tulevaisuususkoa vahvistaen ja suomalaisia liikuttaen. Näinä aikoina iloitsen talousarvioesityksestä, joka sisältää myös merkittäviä panostuksia. Vuonna 2026 opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 224 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahasta 922 miljoonaa euroa arvioidaan aiheutuvan opintoraha- ja asumislisämenoista. Määrärahassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta yhteisasumista suosivan asumislisän piiriin 1.8.2025 sekä korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäykset. Lainamäärien kasvu on lisännyt opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuvia menoja, joihin ehdotetaan yhteensä 260 miljoonaa euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen varataan 40 miljoonaa euroa, ja 1.1.2026 ateriatuki nousee 25 sentillä 2,80 euroon. Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan noin 94 miljoonaa euroa. Koulumatkatukioikeus on rajattu maksuttoman koulutuksen opiskelijoille 1.8.25 alkaen. Arvoisa puhemies! Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 158 miljoonaa euroa, joka on noin 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnasta ja urheilusta vastaavana ministerinä pidän hienona, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta valtio panostaa merkittävästi liikuntaan ja urheiluun ja liikuntabudjetti jopa hieman kasvaa. Liikunnan ja urheilun suurtapahtumien rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 850 000 eurolla vuonna 26. Suurtapahtumien kokonaisrahoitus kasvaa siis 2 miljoonasta eurosta 2,85 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on kehittää rahoitusmallia tukeaksemme urheilutapahtumien järjestämistä ja houkutellaksemme urheilun suurtapahtumia Suomeen. Ylimääräisten urheilijaeläkkeiden määrärahaan ehdotetaan merkittävää 100 000 euron tasokorotusta. Pysyvän tasokorotuksen tarkoituksena on mahdollistaa urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville. Lisäksi valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus kasvaa valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksien tarkistusten myötä yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Kertaluonteisina avustuksina vuoden 26 talousarviossa liikuntatoimeen ehdotetaan 580 000 euroa, josta liikuntapaikkainvestointeihin kohdentuu 400 000 euroa. Väestön liikkumisen lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnolliseen Suomi liikkeelle ‑ohjelmaan. Tämä määräraha käytetään uudella tavalla ilmiölähtöisesti eri ministeriöiden hallinnonaloilla tehtäviin toimiin liikkumisen edistämiseksi. Suomi liikkeelle ‑ohjelman toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan systemaattisesti seurantamallin mukaisesti, ja toimien vaikuttavuus arvioidaan hallituskauden loppuun mennessä. Liikuntatoimen osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 26 on kevään päätösten mukaisesti noin 2,9 miljoonaa euroa kohdentuen pääosin liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin. Sopeutuksista 520 000 euroa johtuu kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenosäästöstä, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 3,9 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 71 miljoonaa euroa, joka on 370 000 euroa vähemmän kuin päättyvän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti, ja hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös nuorisotyön määrärahoihin kohdentuu hallituksen kehysriihessä uusia toimintamenosäästöjä, joista vuonna 26 kohdentuu 260 000 euroa alueellisiin ja paikallisiin kehittämishankeavustuksiin, toimintaan, jota ei vielä siis ole olemassa. Säästöjä ei kohdenneta järjestöjen yleisavustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön ehdotetaan kuluvan vuoden tasoisesti 31 miljoonaa euroa, josta työpajatoimintaan 14 miljoonaa, etsivään nuorisotyöhön 13 miljoonaa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön 4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallista vielä lopuksi: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan määrärahaan ehdotetaan pysyvää 5 miljoonan euron korotusta, jolloin määrärahatasoksi vakiintuisi 19,4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallin rahoitus jaetaan valtionavustuksina kunnille, jotka vastaavat mallin toteutuksesta oman kuntansa lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Malli on käytössä jo 263 kunnassa. — Kiitos.