Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallituksen ohjelma rakentui kestävän kehityksen periaatteille. Nyt, kun Säätytalolla neuvotellaan uudesta hallitusohjelmasta, on erityisen ajankohtaista puhua taloudellisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Nimittäin ekologinen kestävyys luo raamit kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Ympäristökriisit heijastuvat läpileikkaavasti yhteiskuntaamme, talouteen, työpaikkoihin ja kansanterveyteen. Emme ole yksin globaalissa maailmassa, ja siksi merkitystä on myös sillä, millaisia haittoja ympäristökriisit aiheuttavat globaalisti, sillä niiden vaikutukset heijastuvat Suomeenkin. Hyviä esimerkkejä siitä, miten ekologista kestävyyttä on edistetty, ovat viime vuonna valmistunut ilmastolain uudistus ja sen myötä lakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä sekä päästövähennystavoitteet tuleville vuosikymmenille. Myös uusi luonnonsuojelulaki on kaivattu uudistus, joka vahvistaa uhanalaisen luontomme suojelua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki entistä tarpeellisemmaksi panostukset vihreään siirtymään sekä puhtaan energian investointeihin. Suunta on ympäristökriisien torjumisessa ollut oikea, mutta vielä on tehtävää. Seuraavaksi tarvitaan kunnianhimoinen luontolaki.Lakia tarvitaan varmistamaan, että luontokatomme ei kiihdy eikä meille rakas suomalainen luonto heikenny entisestään. Kestävän kehityksen maavertailun mukaan Suomi on saavuttamassa sellaisia tavoitteita, jotka liittyvät köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, koulutukseen, infraan ja innovaatioihin sekä kestäviin kaupunkeihin. Kehittämiskohteitakin käy ilmi näistä vertailuista. Luontomme vaatii turvaamista. Kulutuksemme on kestämätöntä. Ruokajärjestelmä kaipaa uudistuksia, ja kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon tarvitaan kunnianhimoa. Pidän tärkeänä, että näihin kehityskohteisiin kiinnitetään huomiota. Suomen globaalia vastuunkantoa tulee pikemminkin vahvistaa kuin heikentää. Suomen sitoumukset kansainvälisillä areenoilla kehitysyhteistyörahoituksen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta täytyy toteuttaa ja kansainvälisen ilmasto- ja biodiversiteettirahoituksen asemaa vahvistaa. Me emme elä tyhjiössä, vaan globaalit kestävyysongelmat heijastuvat Suomeen. Kyse on myös turvallisuudesta. Esimerkiksi Natonkin strategioissa huomioidaan nykyisin ilmastonmuutoksen turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Kestävä kehitys on edellytys huoltovarmuudelle, talouskasvulle, hyvinvointivaltiolle ja tietysti elinkelpoiselle planeetalle. Siksi politiikan pitäisi huomioida kestävyys yli vaalikausien. — Kiitos.