Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava asia, joka koskettaa työttömän lisäksi työttömän lähipiiriä ja perhettä. Työttömyys vaikuttaa yksilön taloudellisen tilanteen lisäksi henkiseen hyvinvointiin puhumattakaan sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Monelle työttömälle on lyöty häpeän leima otsaan. Samaan aikaan kun rehellinen suomalainen duunari ei löydä töitä sadoista hakemuksista huolimatta, elämäntapatyöttömät kerskailevat elävänsä muiden verorahoilla, eikä heillä ole mitään aikomustakaan mennä töihin. Se ei ole loukkaus pelkästään suomalaista hyvinvointivaltiota kohtaan vaan myös jokaista ahkeraa suomalaista työtöntä kohtaan. Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme näin vakavista asioista, ei voi kuin ihmetellä tätä keskustan välikysymystä, tässä kun eivät puheet ja teot kohtaa. Missä nämä samat edustajat olivat silloin, kun heidän hallituksensa saavutti Suomen ennätyksen velkaantumisessa ja teki päätöksiä, jotka söivät työnteon kannustimia vuosi toisensa jälkeen? [Hälinää] On helppoa tulla huutelemaan työttömyydestä, mutta totuus on se, että nykyinen työllisyystilanne on seurausta monista kansainvälisistä ja pitkäaikaisista tekijöistä. Siihen ei tällä hallituksella ole osaa eikä arpaa. [Petri Honkonen: Kumma juttu, että muualla Euroopassa talous kasvaa!] Me kaikki tässä salissa tiedämme tilastot. Ne kertovat meille selkeästi sen, miten työttömyys lähti nousuun jo vuonna 2022. Silloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Sodan seurauksena energiakriisi ja korkojen raju nousu iskivät nimenomaan tavalliseen suomalaiseen asuntovelalliseen. Siinä missä muualla Euroopassa asuntolainat ovat pääosin kiinteäkorkoisia, suomalaisilla vaihtuvakorkoiset lainat kallistuivat nopeasti. Tämä vaimensi kulutuskysyntää niin marketeissa ja kahviloissa kuin asuntolainatiskeillä. Seuraukset näkyvät ikävästi asuntomarkkinoilla. Arvoisa puhemies! On totta, että työttömyysaste on tällä hetkellä noin kymmenen prosentin luokkaa, mutta kun katsomme lukuja ja kokonaistilannetta, pystymme näkemään työttömyyden kasvua selittäviä tekijöitä. Iso osa työttömyyslukujen noususta johtuu siitä, että työnhakijoiden määrä on kasvanut, ei siis siitä, että työpaikkoja olisi jotenkin massoittain kadonnut. Ja mistä tämä johtuu? Sanotaan se ääneen, vaikka oppositio ei halua sitä kuulla: se johtuu maahanmuutosta. [Välihuutoja vasemmalta] Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan, toimitusjohtaja, taloustieteilijä Aki Kangasharju on todennut, että työttömyysluvuista keskusteltaessa vähätellään maahanmuuton merkitystä: ”Varmaankin perussuomalaisten pelossa, kun ei uskalleta sanoa, että maahanmuuttajat saavat työttömyysturvaa tai sosiaalitukea.” Maahanmuuton seurauksena Suomeen on tullut ennätysmäärä uusia työnhakijoita. Työikäinen väestö kasvoikin todella paljon maahanmuuton myötä aina viime vuoden loppuun asti. Sodan jaloista tulleet ukrainalaiset ovat luonnollisesti rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, ja heidän lisäksi monien muiden maiden maahanmuuttajat ovat tulleet työmarkkinoille tilanteessa, jossa Suomen talous on muutenkin heikko. Tämä nostaa työttömyyslukua tilastollisesti, vaikka suomalaisten työllisyystilanne ei ole heikentynyt yhtä paljon. Samalla luvuissa näkyvät hallituksen toimet, joilla on nimenomaan pyritty lisäämään suomalaisen työvoiman tarjontaa markkinoille, eli tilastoissa näkyvät myös ne ihmiset, jotka eivät ole menettäneet työpaikkaansa vaan ovat täysin uusia työnhakijoita työmarkkinoilla. Sodan alkuun verrattuna työllisten määrä onkin vähentynyt 30 000:lla, mutta työttömien määrä on lisääntynyt 95 000:lla. Arvoisa herra puhemies! Mitä tekee keskusta tässä tilanteessa? Keskusta haluaa kasvattaa maahanmuuton määrää Suomessa. Keskusta haluaa tuoda Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi — siis 40 000 maahanmuuttajaa samaan aikaan, kun he ovat muka huolissaan suurtyöttömyydestä. Ironista, eikö totta? Heidän ratkaisunsa työttömyyteen on siis haalia työvoimaa Suomeen niistä maista, joista ei tälläkään hetkellä monet työllisty — lisää työttömiä maahanmuuttajia taistelemaan samoista työpaikoista suomalaisten duunarien kanssa. Käsittämätöntä, sanon minä. [Antti Kaikkonen: Kuulit puheeni väärin!] Meillä perussuomalaisilla on aina ollut selkeä linja: meidän on pidettävä huolta suomalaisesta työstä ja suomalaisesta työntekijästä. Ne tulevat perussuomalaisille aina ensin. Työllisyysongelmaa ei ratkaista tuomalla tänne kymmeniätuhansia uusia työnhakijoita vaan parantamalla työn kannustimia, laskemalla verotusta, nopeuttamalla luvituksia, edistämällä investointeja ja tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavampaa — niitä toimia, joita me olemme hallituksessa jo tehneet. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee aitoja työllisyystoimia, joilla saamme luotua oikeita työpaikkoja suomalaisille, ei tempputyöllistämistä eikä tilastojen koristelua, vaan yrityksiä ja työpaikkoja, joista saatavalla palkalla ihmiset voivat elättää itsensä ja perheensä. Haluan muistuttaa surullisenkuuluisan esimerkin viime hallituksen työllisyystoimista. Muistatte ehkä Työkanava Oy:n, valtion omistaman erityisyhtiön vuodelta 22. Sen tavoitteena oli työllistää 170 osatyökykyistä ihmistä vuoden 23 loppuun mennessä ja myöhemmin työllistää tuhat. Lopputuloksena se työllisti 17 osatyökykyistä. Rahaakin tähän paloi noin 1,3 miljoonaa euroa. Onneksi tämän kaltainen sekoilu saatiin loppumaan tällä hallituskaudella ja koko Työkanava Oy lakkautettua. Ei työpaikkoja synny sillä, että pumpataan rahaa leikkifirmoihin ja pilipalihankkeisiin, vaan työpaikat syntyvät oikeissa yrityksissä. Siksi me hallituksessa muutamme rohkeasti suuria linjoja, jotta yritysten perustaminen ja työntekijöiden palkkaaminen olisi entistä helpompaa. Sitä tämä maa ja suomalaiset tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt jo nyt paljon erilaisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. On tehty työmarkkinauudistuksia, edistetty paikallista sopimista ja purettu kannustinloukkuja, jotta työnteko on aina kannattavampaa. Lisäksi olemme laskeneet työn verotusta, jotta kasvussa oleva ostovoima kasvaisi entisestään. Odottavan aika on pitkä, mutta hyvää kannattaa odottaa. Me uskomme siihen, että tästä tilanteesta noustaan entistä vahvempana. Tämä suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu kovalla työllä, ja sitä ylläpidetään myös kovalla työllä. Me uskomme suomalaisiin ja suomalaiseen työhön, ja olisi korkea aika, että myös keskusta alkaisi uskomaan suomalaisiin ulkomaalaisen työvoiman sijaan. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.