herra puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunta korostaa, on ulkomaankauppa suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin taloudellinen perusta. Kansainvälisellä kaupalla on tärkeä tehtävä suomalaisen työn ja hyvinvoinnin turvaamisessa, ja se on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisistä teknologioista ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen muokkaavat kauppajärjestelmää. Tilanne on vientivetoiselle kansantaloudellemme haastava. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti meidän tulee huomioida toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ja luoda vahvempi kytkentä kaupan ja kehityksen välillä yritystemme toimintaedellytysten parantamiseksi. Tätä varten pyrimme tehostamaan EU:n kauppapolitiikkaa, syventämään taloudellista yhteistyötä kumppanimaiden kanssa sekä uudistamaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmää. Vahvistamme murrosteknologioita koskevaa yhteistyötä keskeisten kumppanimaiden kanssa. Hyödynnämme puolustusteollisten investointien kasvun mahdollisuudet vientiteollisuudelle sekä tarjoamme kehittyvissä maissa ratkaisuja yhdessä yritystemme kanssa. Lisäksi tehostamme Team Finland -ulkomaanverkoston toimintaa integroimalla Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon. Samalla vahvistamme ja selkiytämme ulkoministeriön tarjoamia yrityspalveluita sekä helpotamme niiden saatavuutta. Uudistetussa Team Finland -verkoston johtamisrakenteessa ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rinnakkaispuheenjohtajuudella toimiva Team Finland -johtoryhmä toimeenpanee Team Finland -strategiaa. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin esitetään talousarviossa 23 miljoonaa euroa määrärahaa. Arvoisa puhemies! Talousarviossa jatketaan yhtäältä säästölinjaa ja toisaalta kehityspolitiikan käynnissä olevaa välttämätöntä ajattelutavan muutosta. Markkinoiden avaaminen ja yritysten ulkomaankaupan lisääminen on saatava enenevissä määrin mukaan mittavien kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi kehitysyhteistyön uusissa maaohjelmissa huomioidaan yksityisen sektorin osallistaminen. Vastikään julkistettu tärkeä hanke on Suomen ja Ukrainan johtama väestönsuojakoalitio. Autamme Ukrainaa väestönsuojaverkoston rakentamisessa alkuun lahjamuotoisella rahoituksella ja myöhemmin laina- ja sekarahoituksella. Vierailin Kiovassa koalition avauspäivänä, ja mukanani oli suomalaisia alan yrityksiä. Ukraina on selvästi suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme ja humanitäärisen avun vastaanottaja myös ensi vuonna. Jatkamme tukea Finnfundille, josta on tullut edelläkävijä digisektorin kehitysrahoittajana. EU myöntää Finnfundin sijoitukselle 222 miljoonaa euroa takauksia suurimman digitaalisen sektorin takausohjelman kautta. Tavoitteena on mobilisoida investointeja digitalisaatiohankkeisiin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaistoimijoiden osaaminen on tässä teknologiasektorissa merkittävä. Keskeinen prioriteetti on myös kotimaisten kansalaisjärjestöjen tuki, ja ulkoministeriö myönsikin joulukuun alussa 23 kansalaisjärjestölle yhteensä 311 miljoonaa euroa ohjelmatukea kehitysyhteistyöhön ja humanitääriseen apuun seuraaville neljälle vuodelle. Humanitääristä työtä tehdään edelleen vahvasti, ja apua kohdennetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi humanitäärisen katastrofiavun budjettimomentti, jonka perustamisesta hallitus päätti riihessä. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottamisen osana kehitysyhteistyöhön tehdään lisäsopeutuksia. Kaventuvia resursseja on syytä kohdentaa kautta linjan strategisemmin, ja priorisointia täytyy jatkaa. Pitkäaikaiset vahvuusalueet ja hallituksen kirjaamat painopisteet säilyvät. Niitä ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus- ja ilmastotoimet sekä edellä mainitut Ukrainan tukeminen ja kaupan ja kehityksen yhteenliittäminen. Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahatasoksi esitetään talousarviossa 457 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 70 miljoonan euron vähennystä tähän vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1034 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,35:tä prosenttia bruttokansantulosta. Ensi vuoden budjetti toimeenpanee kehityspolitiikkaa Suomen kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja.