Herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti pidämme kiinni meille tärkeistä ja keskeisistä arvoista, mutta samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään nyt vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Globaalia toimintaympäristöä leimaavat edelleen kiihtyvä strateginen kilpailu ja maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros. Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin, eikä sen väistyminen ole näköpiirissä. Suomen edun mukaista on kaikin tavoin tukea Ukrainaa laitonta hyökkäyssotaa vastaan ja Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista. Sodan heijastusvaikutukset näkyvät maailmanlaajuisesti. Myös Lähi-idän konfliktin eskaloituminen vaikuttaa Suomeen. Suomelle keskeiseen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä paineita. Yksituumainen, vahva ja kilpailukykyinen ja strategisesti vaikuttava Euroopan unioni on Suomen etu. Euroopan unionin puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen sekä kokonaisturvallisuusajattelun edistäminen ovat keskeisiä intressejä Suomelle. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta sekä asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista yhteisöä. Strateginen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa tulee säilymään Suomelle ja EU:lle keskeisenä intressinä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden syventyvä yhteistyö sekä näiden vuoropuhelun tiivistyminen Saksan ja Puolan kanssa vahvistavat myös alueellista vakautta ja turvallisuutta, samoin kuin vahva kumppanuus ja yhteistyö Britannian kanssa. Ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön kasvavat paineet edellyttävät ulkoasiainhallinnolta kokonaisvaltaista otetta, tiivistä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja hyviä kahdenvälisiä suhteita. Hallitusohjelman mukainen ulkoasiainhallinnon uudistus mahdollistaa ministeriön voimavarojen joustavamman kohdentamisen painopisteisiin. Ulkoministeriön varsinaisiin toimintamenoihin esitetään 245 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on kohdennettu 6,4 miljoonan euron säästövelvoite, joka kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen toimintoihin. Suomen edustustoverkko kattaa 90 edustustoa. Vuonna 2025 perustettiin pääkonsulaatti Houstoniin, Texasiin. Väliaikaisesti on suljettuna kaksi toimipistettä, Kabul ja Damaskos. Talousarvioesityksessä pyritään edelleen turvaamaan edustustoverkon toimintakyky nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Edustustoverkkoa tarkastellaan hallituskaudella pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kansainvälinen kauppa on yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisestä teknologiasta ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentäminen haastavat kansainvälistä kauppajärjestelmää. Taloudelliset riippuvuudet nähdään yhä enemmän haavoittuvuuksina, joiden riskit on tiedostettava ja joita on ennalta ehkäistävä. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja ja tätä kautta turvata suomalainen työ ja hyvinvointi. Ulkoministeriön toimintaan vaikuttaa myös Suomen kansallinen toimintaympäristö mukaan lukien kansantalouden tila. Kotimaassa tarvittavan talouskasvun luomisessa kauppapolitiikalla ja viennin edistämisellä on tärkeä rooli, jota Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoministeriöön korostaa. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat palvelut jatkossa keskitetysti. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Myös ulkoministeriössä lanseerattu uusi yrityspalvelu tukee tätä päämäärää. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahaa. Arvoisa puhemies! Sananen vielä kehityspolitiikasta. Pyrimme kehittyvien maiden talouden ja teollisen kehityksen auttamiseen suomalaisyritysten ratkaisuilla. Näin pääsemme molemminpuoliseen hyötyyn. Kehityspolitiikkaa ohjaa nyt enemmän kuin milloinkaan ennen Suomen oma kaupallinen intressi. Viimeisimmän budjettiriihen linjaukset merkitsevät tämän hallituskauden neljättä leikkausta kehitysyhteistyöhön. Yhteenvetona voi todeta, että leikkaamme kehitysyhteistyössä kaikesta sellaisesta, mikä ei ole jo sidottua rahaa. Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahatasoksi esitetään vuoden 26 talousarviossa 457 miljoonaa euroa. Momentilta leikattiin kevään riihessä 50 miljoonaa euroa ja nyt syksyllä 20 miljoonaa euroa lisää, eli yhteensä 70 miljoonan euron säästö ensi vuodelle. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään viisi miljoonaa euroa. Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan 57 miljoonaa euroa, ja kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 67 miljoonaa euroa ensi vuonna. Ukraina on hallituskaudella ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme. Hallitus on päättänyt muodostaa uuden budjettimomentin humanitääriselle katastrofiavulle. Sen kooksi tulee 30 miljoonaa euroa. Tätä ihmishenkiä pelastavaa apua kohdennetaan tarveperusteisesti kriisialueille. Syyskuun riihessä tehtiin linjaus, että kehitysyhteistyön leikkauksia ei kohdenneta kotimaisten kansalaisjärjestöjen tekemään työhön. Lisäleikkausten tarkempi kohdentaminen päätetään osana normaalia budjettiprosessia. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1 034 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,35:tä prosenttia bruttokansantulosta.