Anna-Maja Henriksson

Värderade talman, arvoisa puhemies! I sjutton år har jag haft glädjen att jobba som riksdagsledamot, och i dag är min sista dag här i Riksdagshuset åtminstone för närvarande. Det är Rysslands agerande som gör att vi i dag har framför oss ett svårt beslut, ett beslut om den så kallade gränslagen. Vi har en oberäknelig granne som har visat sig vara fullständigt hänsynslös, som fortsätter sitt fullskaliga anfallskrig mot Ukraina, en granne som använder oskyldiga människor för egna syften i sina hybridoperationer. Det här är fel. Ryssland borde förstås upphöra med sitt agerande genast. Tyvärr finns inte sådana tecken just nu. Tvärtom är hela världsläget just nu mycket instabilt. Det är mot den här bakgrunden man måste bedöma den här undantagslagstiftningen. Därför är det klart att Finland behöver göra allt man kan för att skydda sig mot hybridattacker från Ryssland, och det är fullständigt klart att det är oförsvarligt att ett land använder människor som verktyg mot ett annat land för sina egna politiska målsättningar. Lagförslaget är problematiskt av de orsaker som har lyfts upp i offentligheten. Det är enligt min mening också klart att Finland är bundet av EU-rätten och sina internationella förpliktelser, och i förhållande till EU-rätten kan man inte avvika ens med en finsk undantagslag. Därför finns här klara spänningar som var och en måste vara medveten om. Arvoisa puhemies! Venäjän vuoksi meillä on tänään tässä edessämme vaikea päätös. Meillä on arvaamaton naapuri, joka on osoittanut olevansa täysin häikäilemätön ja joka jatkaa täysimittaista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan. Meillä on naapuri, joka käyttää ihmisiä omiin tarkoituksiinsa hybridioperaatiossaan. Tämä on väärin. Venäjän pitäisi tietenkin lopettaa tämä toiminta heti. Valitettavasti sellaisia merkkejä ei tällä hetkellä ole. Päinvastoin koko maailmantilanne on tällä hetkellä hyvin epävakaa. Tätä taustaa vasten tätä poikkeuksellista lainsäädäntöä on arvioitava. Siksi on selvää, että Suomen on tehtävä kaikkensa suojautuakseen Venäjän hybridihyökkäyksiltä. Ja on täysin selvää, että on kestämätöntä, että jokin maa käyttää ihmisiä välineinä toista maata vastaan omien poliittisten tavoitteittensa saavuttamiseksi. Se ei ole näitten ihmisten vika. Lakiehdotus on ongelmallinen syistä, jotka on tuotu esiin julkisuudessa. Mielestäni on myös selvää, että Suomea sitovat EU-lainsäädäntö ja kansainväliset velvoitteet eikä EU-lainsäädäntöön nähden voida poiketa edes poikkeuslailla. Tässä on siis selviä jännitteitä, jotka kaikkien on tiedostettava. Omalta osaltani haluan mainita kolme asiaa, jotka ovat olleet ratkaisevia, jotta voisin äänestää tämän lain puolesta: Ensinnäkin kynnyksen tämän lain aktivoimiseen on oltava hyvin korkea, ja pääministerillä yhdessä presidentin kanssa on tässä erittäin suuri vastuu. Kaikki muut käytettävissä olevat keinot on käytettävä ennen kuin tätä lakia voidaan ottaa käyttöön. Ja haluaisin ajatella, että meillä pöydällä onkin laki, jota toivottavasti ei tarvitse koskaan soveltaa. Toiseksi, tämä laki on väliaikainen, yhdeksi vuodeksi, eikä RKP sitoudu tukemaan tämän lain mahdollista jatkamista. Kolmanneksi, kun puhumme 1 340 kilometrin pituisesta rajastamme, me puhumme myös Euroopan ja EU:n ulkorajasta. Tästä syystä on nyt tärkeää löytää ratkaisuja EU-tasolla. Hallituksen pitää siis aktiivisesti työskennellä ratkaisun aikaansaamiseksi EU-tasolla, ja tätä työtä on aloitettu — sen tiedän — mutta tätä työtä on tehostettava. Lopuksi: Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus ymmärtää vastuunsa tehdä kaikkensa sen eteen, että Suomea ei viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai EU-tuomioistuimeen. Siitä voisi tulla monin tavoin kallis tapaus veronmaksajille ja maamme maineelle. Tämäkin vastuu on nyt ensisijaisesti pääministerillä ja hallituksella. Omalta osaltani aion tulevana Euroopan parlamentin jäsenenä tehdä kaikkeni edistääkseni EU:n tasolla yhteisiä kestäviä ratkaisuja tilanteisiin, joissa jokin vieras valtio käyttää maahanmuuttajia välineenä vaikuttaakseen toiseen valtioon. Lopuksi totean, että tässäkin asiassa olen halunnut tukea RKP:n uutta johtoa. Värderade talman! Det finns tre olika orsaker till att jag kan tänka mig att stöda den här lagen. För det första, tröskeln att ta i bruk den här lagen ska vara väldigt hög. Statsministern bär här tillsammans med presidenten ett mycket stort ansvar. Alla till buds stående medel måste användas före den här lagen kan aktiveras, och jag hoppas att vi på bordet nu har en lag som vi aldrig kommer att behöva tillämpa. För det andra: Den här lagen är tillfällig, den ska gälla för ett år, och svenska folkpartiet har inte förbundit sig att stöda en eventuell förlängning av den här lagen. Och då vi talar om vår yttre gräns på 1 340 kilometer så talar vi också om Europas yttre gräns, och därför behöver vi hitta en lösning på EU-nivå, och det är en sådan lösning som jag också som blivande EU-parlamentariker vill jobba för tillsammans med er, tillsammans med Finlands regering. Haluan lopettaa sillä, että haluan kiittää teitä kaikkia edustajia. Olen aivan varma siitä, että jokainen meistä tässä salissa haluaa isänmaan parasta. Jag är helt övertygad om att vi alla i den här salen vill fosterlandet väl, och därför hoppas jag att oberoende av hur man röstar i den här frågan ska vi respektera varandra och fortsätta jobba konstruktivt, inte splittrande, för landets väl och ve. Kunnioittakaamme siis toisiamme ja toistemme mielipiteitä. Kiitoksia näistä vuosista, tack så mycket! [Timo Heinonen: Tack, Anna-Maja!]

Värderade talman, arvoisa puhemies! I sjutton år har jag haft glädjen att jobba som riksdagsledamot, och i dag är min sista dag här i Riksdagshuset åtminstone för närvarande. Det är Rysslands agerande som gör att vi i dag har framför oss ett svårt beslut, ett beslut om den så kallade gränslagen. Vi har en oberäknelig granne som har visat sig vara fullständigt hänsynslös, som fortsätter sitt fullskaliga anfallskrig mot Ukraina, en granne som använder oskyldiga människor för egna syften i sina hybridoperationer. Det här är fel. Ryssland borde förstås upphöra med sitt agerande genast. Tyvärr finns inte sådana tecken just nu. Tvärtom är hela världsläget just nu mycket instabilt. Det är mot den här bakgrunden man måste bedöma den här undantagslagstiftningen. Därför är det klart att Finland behöver göra allt man kan för att skydda sig mot hybridattacker från Ryssland, och det är fullständigt klart att det är oförsvarligt att ett land använder människor som verktyg mot ett annat land för sina egna politiska målsättningar. Lagförslaget är problematiskt av de orsaker som har lyfts upp i offentligheten. Det är enligt min mening också klart att Finland är bundet av EU-rätten och sina internationella förpliktelser, och i förhållande till EU-rätten kan man inte avvika ens med en finsk undantagslag. Därför finns här klara spänningar som var och en måste vara medveten om. Arvoisa puhemies! Venäjän vuoksi meillä on tänään tässä edessämme vaikea päätös. Meillä on arvaamaton naapuri, joka on osoittanut olevansa täysin häikäilemätön ja joka jatkaa täysimittaista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan. Meillä on naapuri, joka käyttää ihmisiä omiin tarkoituksiinsa hybridioperaatiossaan. Tämä on väärin. Venäjän pitäisi tietenkin lopettaa tämä toiminta heti. Valitettavasti sellaisia merkkejä ei tällä hetkellä ole. Päinvastoin koko maailmantilanne on tällä hetkellä hyvin epävakaa. Tätä taustaa vasten tätä poikkeuksellista lainsäädäntöä on arvioitava. Siksi on selvää, että Suomen on tehtävä kaikkensa suojautuakseen Venäjän hybridihyökkäyksiltä. Ja on täysin selvää, että on kestämätöntä, että jokin maa käyttää ihmisiä välineinä toista maata vastaan omien poliittisten tavoitteittensa saavuttamiseksi. Se ei ole näitten ihmisten vika. Lakiehdotus on ongelmallinen syistä, jotka on tuotu esiin julkisuudessa. Mielestäni on myös selvää, että Suomea sitovat EU-lainsäädäntö ja kansainväliset velvoitteet eikä EU-lainsäädäntöön nähden voida poiketa edes poikkeuslailla. Tässä on siis selviä jännitteitä, jotka kaikkien on tiedostettava. Omalta osaltani haluan mainita kolme asiaa, jotka ovat olleet ratkaisevia, jotta voisin äänestää tämän lain puolesta: Ensinnäkin kynnyksen tämän lain aktivoimiseen on oltava hyvin korkea, ja pääministerillä yhdessä presidentin kanssa on tässä erittäin suuri vastuu. Kaikki muut käytettävissä olevat keinot on käytettävä ennen kuin tätä lakia voidaan ottaa käyttöön. Ja haluaisin ajatella, että meillä pöydällä onkin laki, jota toivottavasti ei tarvitse koskaan soveltaa. Toiseksi, tämä laki on väliaikainen, yhdeksi vuodeksi, eikä RKP sitoudu tukemaan tämän lain mahdollista jatkamista. Kolmanneksi, kun puhumme 1 340 kilometrin pituisesta rajastamme, me puhumme myös Euroopan ja EU:n ulkorajasta. Tästä syystä on nyt tärkeää löytää ratkaisuja EU-tasolla. Hallituksen pitää siis aktiivisesti työskennellä ratkaisun aikaansaamiseksi EU-tasolla, ja tätä työtä on aloitettu — sen tiedän — mutta tätä työtä on tehostettava. Lopuksi: Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus ymmärtää vastuunsa tehdä kaikkensa sen eteen, että Suomea ei viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai EU-tuomioistuimeen. Siitä voisi tulla monin tavoin kallis tapaus veronmaksajille ja maamme maineelle. Tämäkin vastuu on nyt ensisijaisesti pääministerillä ja hallituksella. Omalta osaltani aion tulevana Euroopan parlamentin jäsenenä tehdä kaikkeni edistääkseni EU:n tasolla yhteisiä kestäviä ratkaisuja tilanteisiin, joissa jokin vieras valtio käyttää maahanmuuttajia välineenä vaikuttaakseen toiseen valtioon. Lopuksi totean, että tässäkin asiassa olen halunnut tukea RKP:n uutta johtoa. Värderade talman! Det finns tre olika orsaker till att jag kan tänka mig att stöda den här lagen. För det första, tröskeln att ta i bruk den här lagen ska vara väldigt hög. Statsministern bär här tillsammans med presidenten ett mycket stort ansvar. Alla till buds stående medel måste användas före den här lagen kan aktiveras, och jag hoppas att vi på bordet nu har en lag som vi aldrig kommer att behöva tillämpa. För det andra: Den här lagen är tillfällig, den ska gälla för ett år, och svenska folkpartiet har inte förbundit sig att stöda en eventuell förlängning av den här lagen. Och då vi talar om vår yttre gräns på 1 340 kilometer så talar vi också om Europas yttre gräns, och därför behöver vi hitta en lösning på EU-nivå, och det är en sådan lösning som jag också som blivande EU-parlamentariker vill jobba för tillsammans med er, tillsammans med Finlands regering. Haluan lopettaa sillä, että haluan kiittää teitä kaikkia edustajia. Olen aivan varma siitä, että jokainen meistä tässä salissa haluaa isänmaan parasta. Jag är helt övertygad om att vi alla i den här salen vill fosterlandet väl, och därför hoppas jag att oberoende av hur man röstar i den här frågan ska vi respektera varandra och fortsätta jobba konstruktivt, inte splittrande, för landets väl och ve. Kunnioittakaamme siis toisiamme ja toistemme mielipiteitä. Kiitoksia näistä vuosista, tack så mycket! [Timo Heinonen: Tack, Anna-Maja!]

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää siitä, että tämä keskustelu käydään. Nämä Oulun tapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia, ja meidän kaikkien on tehtävä työtä koko sydämellä sen eteen, että rasismi kitketään Suomesta. Mitä kouluun tulee, niin jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluun joka päivä, riippumatta taustasta, riippumatta ihonväristä, riippumatta uskonnosta ja niin edelleen. Tätä varten ja syrjimättömyyden puolustamiseksi me teemme myös kouluissa paljon työtä, ja sitä tullaan tehostamaan edelleen. Tässä muutama kuukausi sitten minulla oli ilo kutsua pyöreä pöytä koolle keskustelemaan yhdenvertaisuudesta ja rasismin torjunnasta kouluissamme, ja seuraajani tulee jatkamaan tätä. Me tulemme yhdessä katsomaan, mitä me voimme tehdä vielä enemmän tähän työhön. Kun tässä puhuttiin myös siitä, miten me voidaan opettaa meidän nuoriamme, lapsiamme käyttäytymään hyvin sosiaalisessa mediassa, niin totta kai koulukin tähän pystyy tekemään asioita, [Puhemies koputtaa] mutta myös kodit ja me aikuiset — me kannamme sen suurimman vastuun.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää siitä, että tämä keskustelu käydään. Nämä Oulun tapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia, ja meidän kaikkien on tehtävä työtä koko sydämellä sen eteen, että rasismi kitketään Suomesta. Mitä kouluun tulee, niin jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kouluun joka päivä, riippumatta taustasta, riippumatta ihonväristä, riippumatta uskonnosta ja niin edelleen. Tätä varten ja syrjimättömyyden puolustamiseksi me teemme myös kouluissa paljon työtä, ja sitä tullaan tehostamaan edelleen. Tässä muutama kuukausi sitten minulla oli ilo kutsua pyöreä pöytä koolle keskustelemaan yhdenvertaisuudesta ja rasismin torjunnasta kouluissamme, ja seuraajani tulee jatkamaan tätä. Me tulemme yhdessä katsomaan, mitä me voimme tehdä vielä enemmän tähän työhön. Kun tässä puhuttiin myös siitä, miten me voidaan opettaa meidän nuoriamme, lapsiamme käyttäytymään hyvin sosiaalisessa mediassa, niin totta kai koulukin tähän pystyy tekemään asioita, [Puhemies koputtaa] mutta myös kodit ja me aikuiset — me kannamme sen suurimman vastuun.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia siitä, että tässä maassa on tulevaisuudessakin maailman paras koulu, ja me tiedämme, että Pisa-tulosten myötä meillä on siinä tekemistä. Sen takia hallitus panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, [Anne Kalmarin välihuuto] ja sen takia pidämme nyt huolta myös siitä, että saadaan aikaiseksi rauhaa, enemmän rauhaa kouluihin. Jo nyt koulut ja kunnat voivat itse järjestyssääntöihinsä ottaa sääntöjä siitä, että voidaan mobiililaitteet kieltää oppitunneilla, jos ne häiritsevät oppimista. Elikkä voidaan lähteä siitä, että sovitaan järjestyssäännöissä, että mobiililaite laitetaan parkkiin, esimerkiksi laatikkoon, opetustunnin ajaksi. Mutta hallitus lähtee nyt vahvistamaan tätä koulujen, rehtoreitten ja opettajien, mahdollisuutta tähän. Lainsäädäntötoimenpiteet ovat jo alkaneet, ja syksyllä [Puhemies koputtaa] tänne eduskuntaan tulee hallituksen esitys, joka entisestäänkin vahvistaa [Puhemies koputtaa] tätä puolta ja vahvistaa sitä, että meidän kouluissamme olisi [Puhemies koputtaa] parempi työrauha.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia siitä, että tässä maassa on tulevaisuudessakin maailman paras koulu, ja me tiedämme, että Pisa-tulosten myötä meillä on siinä tekemistä. Sen takia hallitus panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, [Anne Kalmarin välihuuto] ja sen takia pidämme nyt huolta myös siitä, että saadaan aikaiseksi rauhaa, enemmän rauhaa kouluihin. Jo nyt koulut ja kunnat voivat itse järjestyssääntöihinsä ottaa sääntöjä siitä, että voidaan mobiililaitteet kieltää oppitunneilla, jos ne häiritsevät oppimista. Elikkä voidaan lähteä siitä, että sovitaan järjestyssäännöissä, että mobiililaite laitetaan parkkiin, esimerkiksi laatikkoon, opetustunnin ajaksi. Mutta hallitus lähtee nyt vahvistamaan tätä koulujen, rehtoreitten ja opettajien, mahdollisuutta tähän. Lainsäädäntötoimenpiteet ovat jo alkaneet, ja syksyllä [Puhemies koputtaa] tänne eduskuntaan tulee hallituksen esitys, joka entisestäänkin vahvistaa [Puhemies koputtaa] tätä puolta ja vahvistaa sitä, että meidän kouluissamme olisi [Puhemies koputtaa] parempi työrauha.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Perusopetukseen panostetaan 200 miljoonaa euroa lisää tällä hallituskaudella [Välihuutoja vasemmalta] ja tehdään todella tärkeitä uudistuksia. Siitä hallitus pitää kiinni, että perusopetuksesta ei leikata. Se on aivan selvää. Meidän pitää panostaa lapsiin ja nuoriin. Mitä ammatilliseen koulutukseen tulee, niin valitettavasti meillä on se tilanne, niin kuin tiedätte kaikki tässä salissa, että meidän on löydettävä ne kolme miljardia lisää. Osa tätä ratkaisua oli myös se, että hallitus päätti, että ammatillisesta koulutuksesta vähennetään sata miljoonaa. [Saara Hyrkön välihuuto] Haluan painottaa, että edelleen ammatilliseen koulutukseen panostetaan yli kaksi miljardia euroa eikä oppivelvollisilta tulla leikkaamaan. Haluan myös todeta, niin kuin tässä kyselytunnilla muutama viikko sitten totesin, että nyt haetaan myös korvaavia säästöjä niin, että oppimateriaalit säilyisivät maksuttomina. [Li Andersson: Hyvä! Kiitos!]

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Perusopetukseen panostetaan 200 miljoonaa euroa lisää tällä hallituskaudella [Välihuutoja vasemmalta] ja tehdään todella tärkeitä uudistuksia. Siitä hallitus pitää kiinni, että perusopetuksesta ei leikata. Se on aivan selvää. Meidän pitää panostaa lapsiin ja nuoriin. Mitä ammatilliseen koulutukseen tulee, niin valitettavasti meillä on se tilanne, niin kuin tiedätte kaikki tässä salissa, että meidän on löydettävä ne kolme miljardia lisää. Osa tätä ratkaisua oli myös se, että hallitus päätti, että ammatillisesta koulutuksesta vähennetään sata miljoonaa. [Saara Hyrkön välihuuto] Haluan painottaa, että edelleen ammatilliseen koulutukseen panostetaan yli kaksi miljardia euroa eikä oppivelvollisilta tulla leikkaamaan. Haluan myös todeta, niin kuin tässä kyselytunnilla muutama viikko sitten totesin, että nyt haetaan myös korvaavia säästöjä niin, että oppimateriaalit säilyisivät maksuttomina. [Li Andersson: Hyvä! Kiitos!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä. Suuri osa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta edelleen tilanne on se, että mitä tyttöihin tulee, niin tilanne on huonontunut. Ja kysyjä, edustaja on siinä aivan oikeassa, että tämä on asia, mikä meidän pitää ottaa vakavasti. Sen takia me tarvitaan toimiva opiskeluhuolto. Lasten ja nuorten pitää tietää, että jos tuntuu ahdistavalta, on joku vanhempi ihminen, jonka puoleen voi kääntyä. Me tarvitaan poikkihallinnollista työtä, me tarvitaan työrauhaa. Tämän johdostahan hallitus tekee paljon toimenpiteitä nyt, ja tänään me olemme tehneet erittäin hyvän päätöksen, jolla me myös halutaan lisätä työrauhaa kouluihin: me tullaan lisäämään kolme vuosiviikkotuntia alakouluun, kaksi vuosiviikkotuntia luokille 1 ja 2 ja sitten yksi vuosiviikkotunti 3.—6. luokalle. Kyseessä on juuri äidinkielen ja matematiikan vahvistaminen. Luulemme, että myös tällä toimenpiteellä ja sillä, että hallitus nyt panostaa perusopetukseen, on vaikutusta. [Puhemies koputtaa] Mutta toki meidän on myös tehtävä enemmän, jotta jokainen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja voi puhua [Puhemies koputtaa] hyvinvoinnista aikuisten kanssa riittävissä ajoin.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, ja olen iloinen, että olemme siitä yksimielisiä, että olisi hyvä asia, että opetusmateriaalit ja oppimateriaalit saisivat jatkossakin olla maksuttomia. [Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja näin ollen tilanne on se, että silloin kehysriihen alla meillä ei ollut vielä kaikkea tietoa, meillä ei ollut kaikkia vaikutusten arviointeja. [Vasemmalta: Nyt on!] Ne vaikutusten arvioinnit on tehty nyt opetusministeriössä, ja niitten perusteella olen vetänyt itse sen johtopäätöksen, että nyt etsimme korvaavia säästöjä. [Välihuuto vasemmalta] Ja nämä säästöt tulen esittämään, ja tulemme esittämään sitä sillä tavalla, että voidaan jatkaa niin, että opetusmateriaalit toisella asteella ovat maksuttomia. [Välihuutoja]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä. Suuri osa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta edelleen tilanne on se, että mitä tyttöihin tulee, niin tilanne on huonontunut. Ja kysyjä, edustaja on siinä aivan oikeassa, että tämä on asia, mikä meidän pitää ottaa vakavasti. Sen takia me tarvitaan toimiva opiskeluhuolto. Lasten ja nuorten pitää tietää, että jos tuntuu ahdistavalta, on joku vanhempi ihminen, jonka puoleen voi kääntyä. Me tarvitaan poikkihallinnollista työtä, me tarvitaan työrauhaa. Tämän johdostahan hallitus tekee paljon toimenpiteitä nyt, ja tänään me olemme tehneet erittäin hyvän päätöksen, jolla me myös halutaan lisätä työrauhaa kouluihin: me tullaan lisäämään kolme vuosiviikkotuntia alakouluun, kaksi vuosiviikkotuntia luokille 1 ja 2 ja sitten yksi vuosiviikkotunti 3.—6. luokalle. Kyseessä on juuri äidinkielen ja matematiikan vahvistaminen. Luulemme, että myös tällä toimenpiteellä ja sillä, että hallitus nyt panostaa perusopetukseen, on vaikutusta. [Puhemies koputtaa] Mutta toki meidän on myös tehtävä enemmän, jotta jokainen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja voi puhua [Puhemies koputtaa] hyvinvoinnista aikuisten kanssa riittävissä ajoin.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, ja olen iloinen, että olemme siitä yksimielisiä, että olisi hyvä asia, että opetusmateriaalit ja oppimateriaalit saisivat jatkossakin olla maksuttomia. [Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja näin ollen tilanne on se, että silloin kehysriihen alla meillä ei ollut vielä kaikkea tietoa, meillä ei ollut kaikkia vaikutusten arviointeja. [Vasemmalta: Nyt on!] Ne vaikutusten arvioinnit on tehty nyt opetusministeriössä, ja niitten perusteella olen vetänyt itse sen johtopäätöksen, että nyt etsimme korvaavia säästöjä. [Välihuuto vasemmalta] Ja nämä säästöt tulen esittämään, ja tulemme esittämään sitä sillä tavalla, että voidaan jatkaa niin, että opetusmateriaalit toisella asteella ovat maksuttomia. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Hallitushan panostaa, niin kuin kysyjä varmasti tietää, merkittävästi perusopetukseen. Tämä hallitus todella haluaa, että meidän peruskoulumme olisi edelleen maailman parhaita kouluja, ja siihen me tähdätään. Opetussuunnitelma on vuodelta 2014, ja kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin me tiesimme jo silloin, että valitettavasti Pisa-tuloksissa meidän nuorten ja lasten lukutaito on heikentynyt, ja Pisa-tulokset näyttivät sen toteen. Sen takia se, mitä hallitus nyt tekee, on, että me panostetaan lukutaitoon ja me panostetaan matematiikkaan. Syksystä 2025 tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja yksi vuosiviikkotunti lisää matematiikkaan alakouluun. Tällä tavalla me haluamme yhdessä sen oppimisen tuen uudistuksen kanssa, joka on hyvin merkittävä ja erittäin tarpeellinen, vahvistaa lasten perustaitoja. Se on tässä hyvin, hyvin tärkeätä, ja tämän eteen hallitus tekee kovasti työtä.

Arvoisa puhemies! Hallitushan panostaa, niin kuin kysyjä varmasti tietää, merkittävästi perusopetukseen. Tämä hallitus todella haluaa, että meidän peruskoulumme olisi edelleen maailman parhaita kouluja, ja siihen me tähdätään. Opetussuunnitelma on vuodelta 2014, ja kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin me tiesimme jo silloin, että valitettavasti Pisa-tuloksissa meidän nuorten ja lasten lukutaito on heikentynyt, ja Pisa-tulokset näyttivät sen toteen. Sen takia se, mitä hallitus nyt tekee, on, että me panostetaan lukutaitoon ja me panostetaan matematiikkaan. Syksystä 2025 tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja yksi vuosiviikkotunti lisää matematiikkaan alakouluun. Tällä tavalla me haluamme yhdessä sen oppimisen tuen uudistuksen kanssa, joka on hyvin merkittävä ja erittäin tarpeellinen, vahvistaa lasten perustaitoja. Se on tässä hyvin, hyvin tärkeätä, ja tämän eteen hallitus tekee kovasti työtä.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag vill börja med att tacka för diskussionen och för det stöd som salen har visat. Eli haluan aloittaa sillä, että haluan kiittää teitä siitä kannustuksesta ja palautteesta, mitä tästä esityksestä on tullut. Tämä oli hyvä keskustelu. Meillä on ollut ja on siis edelleen tilanne, jossa suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä kohdellaan eriarvoisella tavalla, ja sen takia ne ruotsinkieliset opiskelijat, jotka ovat omat ylioppilaskirjoituksensa kirjoittaneet ja ovat valmistuneet korkeakoulusta ruotsiksi, ovat sellaisessa tilanteessa, että he joutuvat maksamaan sen noin 514 euron maksun, jotta voisivat sitten saada näytteen siitä, että heilläkin on erinomainen suomen kielen taito. Voin sanoa, että tämä ei ole mikään helppo koe, ja sen takia tämä korkea maksu on myös ollut semmoinen käytännön este, että moni ei uskalla sitä tehdä, koska pelkää, että jos en läpäise sitä, niin se tulee minulle hyvin, hyvin kalliiksi. Nyt tätä epäkohtaa korjataan, ja olen hyvin iloinen siitä, että tämä hallitus pystyy tämän nyt tekemään. Tässä takanahan on myös kansalliskielistrategia, joka tehtiin viime vaalikaudella ja joka nyt sai myös jatkoa. Kansalliskielistrategiassa on todettu, että kielellisiä oikeuksia edistetään, ja siellä on myös todettu, että meillä on hyvin haastava tilanne juuri ruotsin kielellä saatavien palvelujen osalta ja että tälle asialle on myös tehtävä jotain, ja siinä on yhtenä ehdotuksena sitten se, että katsottaisiin, mikäli tätä kautta — elikkä tekemällä suuresta kielikokeesta maksuttoman — pystytään tilannetta parantamaan. Siitä on tässä kysymys. Tässä edustaja Aittakumpu nosti esille ehkä päinvastaisen ajatuksen, että pitäisi luopua kielitaitovaatimuksista. Sanoisin näin, että tässä maailmantilassa, missä me nyt eletään, Suomelle on tosi tärkeätä se, että me olemme osa Pohjolaa. Pohjoismainen yhteistyö on meille suuri ja tärkeä asia, ja pohjoismaista yhteistyötä pitää vielä edistää. Jokaiselle ihmiselle on aina hyödyksi, jos osaa kieliä vähän enemmän kuin että niitä osaa vähemmän. Sen takia me olemme myös nähneet, että tarvitaan enemmän ruotsin kielen tunteja koulussa, ja syksyllä 2024 perusopetukseen tulee yksi vuosiviikkotunti lisää ruotsin kieltä myös kouluun vuosiluokille kuusi ja seitsemän. Ruotsinkielisissä kouluissa luetaan paljon enemmän suomen kieltä kuin suomenkielisissä kouluissa luetaan ruotsia, ja mielestäni tässä tilanteessa, missä me olemme, se on meidän kaikkien etu, että vahvistetaan kotimaisia kieliä. Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen kysyi hoitohenkilöstön kielivaatimuksista. Se on asia, joka menee ministeri Multalan puolelle — ammattikorkeakoulut kuuluvat hänelle — mutta totta kaihan se on niin, että jotta tutkinnon Suomessa voi saada, pitää osata kuitenkin suomea tai ruotsia niin, että läpäisee ne kokeet. Sitten on toinen asia se, että niiden ihmisten osalta, jotka tulevat Suomeen muualta, meillä tarvitaan hyvää kotouttamista, ja tätä varten hallitus on myös varannut määrärahoja. On meidän kaikkien etu, että jokainen, joka tulee Suomeen, osaa jotenkuten myös puhua ruotsia ja suomea, ja totta kai on hoivatyössä tärkeätä se, että toinen ymmärtää. Sama pätee myös ruotsinkielisiin, elikkä se, että meillä on riittävästi myös ruotsin kieltä taitavia ihmisiä niin hoito- ja hoivakodeissa kuin ylipäänsä palveluammateissa, on myös tärkeätä. Meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on oikeudenmukaiset ja tasavertaiset palvelut kummallakin kansalliskielellä, ja huolehditaan myös siitä, että ne, jotka Suomeen muuttavat, saavat mahdollisuuden opiskella suomea ja ruotsia. — Kiitoksia, tack så mycket.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Tuon eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen, jolla ehdotetaan muutettavaksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia. Niin kutsutun ison kielikokeen suorittamisesta tehdään nyt vihdoin maksutonta. Esityksen mukaan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon voisi suorittaa maksutta tietyin edellytyksin, jotka olisi sidottu ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tutkintoon saisi ilmoittautua maksutta kolme kertaa. Valtion virkojen kelpoisuusvaatimuksena on pääsääntöisesti erinomainen suomen kielen taito ja tyydyttävä ruotsin kielen taito. Suomenkielisen koulutuksen saaneet voivat osoittaa ruotsin kielen taidon yliopisto-opintojen kautta, kun ruotsin kielellä koulutuksensa saaneet puolestaan joutuvat osoittamaan suomen kielen taitonsa erillisellä tutkinnolla. Vuonna 2024 kielitutkinnon hinta on 514 euroa, jos suorittaa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot samalla kertaa. Esityksellä pyritään poistamaan epäyhdenvertainen tilanne, jossa etenkin korkeakoulutettujen on valtion virkoihin hakeutuessaan osoitettava erinomainen suomen kielen taito erillisellä maksullisella kielitutkinnolla, ellei kielitaitoa ole voinut osoittaa suomeksi suoritetuilla opinnoilla. On tärkeää, että tämä epäkohta korjataan nyt. Esitetty muutos vähentäisi esteitä erityisesti ruotsinkielisten ja muiden ruotsin kielellä koulutuksensa saaneiden hakeutumiselta valtionhallintoon. Muutos vahvistaisi viranomaisten edellytyksiä antaa palvelua molemmilla kansalliskielillä ja edistäisi hallinnon asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia, vaan ne rahoitettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehyksen sisältä. Ärade talman! Det stora språkprovet ska nu äntligen bli avgiftsfritt. I propositionen föreslås det att lagen om de språkkunskaper som krävs av offentligt anställda ändras så att språkexamen för statsförvaltningen som påvisar utmärkta kunskaper i finska eller i svenska under vissa förutsättningar ska kunna avläggas avgiftsfritt. Enligt förslaget binds förutsättningarna för avgiftsfrihet till avläggande av studentexamen eller högskoleexamen. Anmälan till examen ska kunna göras avgiftsfritt tre gånger. Kravet på att avlägga en separat kostsam examen har försatt finskspråkiga och svenskspråkiga i en ojämlik situation. Behörighetskravet för statliga tjänster är i regel utmärkta kunskaper i finska och nöjaktiga kunskaper i svenska. Personer med finskspråkig utbildning kan styrka kunskaperna i svenska genom sina universitetsstudier, medan de som fått sin utbildning på svenska måste styrka kunskaperna i finska genom en separat examen. År 2024 är priset för examen 514 euro, om examen i muntliga och skriftliga färdigheter avläggs samtidigt. Det är viktigt att detta missförhållande nu åtgärdas. Syftet med avgiftsfriheten är också att göra det lättare för personer som fått sin utbildning på svenska att söka anställning vid statliga myndigheter. Genom detta förbättras myndigheternas förutsättningar att tillhandahålla service på båda nationalspråken. Vi har i dag en situation där ungefär 3,7 procent av de statliga tjänstemännen har svenska som modersmål, och det är alltför lite. Det här är alltså viktigt för att de språkliga rättigheterna ska kunna tillgodoses, och jag hoppas att fler svenskspråkiga framöver söker sig till statliga tjänster. — Kiitoksia, tack.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag vill börja med att tacka för diskussionen och för det stöd som salen har visat. Eli haluan aloittaa sillä, että haluan kiittää teitä siitä kannustuksesta ja palautteesta, mitä tästä esityksestä on tullut. Tämä oli hyvä keskustelu. Meillä on ollut ja on siis edelleen tilanne, jossa suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä kohdellaan eriarvoisella tavalla, ja sen takia ne ruotsinkieliset opiskelijat, jotka ovat omat ylioppilaskirjoituksensa kirjoittaneet ja ovat valmistuneet korkeakoulusta ruotsiksi, ovat sellaisessa tilanteessa, että he joutuvat maksamaan sen noin 514 euron maksun, jotta voisivat sitten saada näytteen siitä, että heilläkin on erinomainen suomen kielen taito. Voin sanoa, että tämä ei ole mikään helppo koe, ja sen takia tämä korkea maksu on myös ollut semmoinen käytännön este, että moni ei uskalla sitä tehdä, koska pelkää, että jos en läpäise sitä, niin se tulee minulle hyvin, hyvin kalliiksi. Nyt tätä epäkohtaa korjataan, ja olen hyvin iloinen siitä, että tämä hallitus pystyy tämän nyt tekemään. Tässä takanahan on myös kansalliskielistrategia, joka tehtiin viime vaalikaudella ja joka nyt sai myös jatkoa. Kansalliskielistrategiassa on todettu, että kielellisiä oikeuksia edistetään, ja siellä on myös todettu, että meillä on hyvin haastava tilanne juuri ruotsin kielellä saatavien palvelujen osalta ja että tälle asialle on myös tehtävä jotain, ja siinä on yhtenä ehdotuksena sitten se, että katsottaisiin, mikäli tätä kautta — elikkä tekemällä suuresta kielikokeesta maksuttoman — pystytään tilannetta parantamaan. Siitä on tässä kysymys. Tässä edustaja Aittakumpu nosti esille ehkä päinvastaisen ajatuksen, että pitäisi luopua kielitaitovaatimuksista. Sanoisin näin, että tässä maailmantilassa, missä me nyt eletään, Suomelle on tosi tärkeätä se, että me olemme osa Pohjolaa. Pohjoismainen yhteistyö on meille suuri ja tärkeä asia, ja pohjoismaista yhteistyötä pitää vielä edistää. Jokaiselle ihmiselle on aina hyödyksi, jos osaa kieliä vähän enemmän kuin että niitä osaa vähemmän. Sen takia me olemme myös nähneet, että tarvitaan enemmän ruotsin kielen tunteja koulussa, ja syksyllä 2024 perusopetukseen tulee yksi vuosiviikkotunti lisää ruotsin kieltä myös kouluun vuosiluokille kuusi ja seitsemän. Ruotsinkielisissä kouluissa luetaan paljon enemmän suomen kieltä kuin suomenkielisissä kouluissa luetaan ruotsia, ja mielestäni tässä tilanteessa, missä me olemme, se on meidän kaikkien etu, että vahvistetaan kotimaisia kieliä. Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen kysyi hoitohenkilöstön kielivaatimuksista. Se on asia, joka menee ministeri Multalan puolelle — ammattikorkeakoulut kuuluvat hänelle — mutta totta kaihan se on niin, että jotta tutkinnon Suomessa voi saada, pitää osata kuitenkin suomea tai ruotsia niin, että läpäisee ne kokeet. Sitten on toinen asia se, että niiden ihmisten osalta, jotka tulevat Suomeen muualta, meillä tarvitaan hyvää kotouttamista, ja tätä varten hallitus on myös varannut määrärahoja. On meidän kaikkien etu, että jokainen, joka tulee Suomeen, osaa jotenkuten myös puhua ruotsia ja suomea, ja totta kai on hoivatyössä tärkeätä se, että toinen ymmärtää. Sama pätee myös ruotsinkielisiin, elikkä se, että meillä on riittävästi myös ruotsin kieltä taitavia ihmisiä niin hoito- ja hoivakodeissa kuin ylipäänsä palveluammateissa, on myös tärkeätä. Meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on oikeudenmukaiset ja tasavertaiset palvelut kummallakin kansalliskielellä, ja huolehditaan myös siitä, että ne, jotka Suomeen muuttavat, saavat mahdollisuuden opiskella suomea ja ruotsia. — Kiitoksia, tack så mycket.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Tuon eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen, jolla ehdotetaan muutettavaksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia. Niin kutsutun ison kielikokeen suorittamisesta tehdään nyt vihdoin maksutonta. Esityksen mukaan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon voisi suorittaa maksutta tietyin edellytyksin, jotka olisi sidottu ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tutkintoon saisi ilmoittautua maksutta kolme kertaa. Valtion virkojen kelpoisuusvaatimuksena on pääsääntöisesti erinomainen suomen kielen taito ja tyydyttävä ruotsin kielen taito. Suomenkielisen koulutuksen saaneet voivat osoittaa ruotsin kielen taidon yliopisto-opintojen kautta, kun ruotsin kielellä koulutuksensa saaneet puolestaan joutuvat osoittamaan suomen kielen taitonsa erillisellä tutkinnolla. Vuonna 2024 kielitutkinnon hinta on 514 euroa, jos suorittaa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot samalla kertaa. Esityksellä pyritään poistamaan epäyhdenvertainen tilanne, jossa etenkin korkeakoulutettujen on valtion virkoihin hakeutuessaan osoitettava erinomainen suomen kielen taito erillisellä maksullisella kielitutkinnolla, ellei kielitaitoa ole voinut osoittaa suomeksi suoritetuilla opinnoilla. On tärkeää, että tämä epäkohta korjataan nyt. Esitetty muutos vähentäisi esteitä erityisesti ruotsinkielisten ja muiden ruotsin kielellä koulutuksensa saaneiden hakeutumiselta valtionhallintoon. Muutos vahvistaisi viranomaisten edellytyksiä antaa palvelua molemmilla kansalliskielillä ja edistäisi hallinnon asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia, vaan ne rahoitettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehyksen sisältä. Ärade talman! Det stora språkprovet ska nu äntligen bli avgiftsfritt. I propositionen föreslås det att lagen om de språkkunskaper som krävs av offentligt anställda ändras så att språkexamen för statsförvaltningen som påvisar utmärkta kunskaper i finska eller i svenska under vissa förutsättningar ska kunna avläggas avgiftsfritt. Enligt förslaget binds förutsättningarna för avgiftsfrihet till avläggande av studentexamen eller högskoleexamen. Anmälan till examen ska kunna göras avgiftsfritt tre gånger. Kravet på att avlägga en separat kostsam examen har försatt finskspråkiga och svenskspråkiga i en ojämlik situation. Behörighetskravet för statliga tjänster är i regel utmärkta kunskaper i finska och nöjaktiga kunskaper i svenska. Personer med finskspråkig utbildning kan styrka kunskaperna i svenska genom sina universitetsstudier, medan de som fått sin utbildning på svenska måste styrka kunskaperna i finska genom en separat examen. År 2024 är priset för examen 514 euro, om examen i muntliga och skriftliga färdigheter avläggs samtidigt. Det är viktigt att detta missförhållande nu åtgärdas. Syftet med avgiftsfriheten är också att göra det lättare för personer som fått sin utbildning på svenska att söka anställning vid statliga myndigheter. Genom detta förbättras myndigheternas förutsättningar att tillhandahålla service på båda nationalspråken. Vi har i dag en situation där ungefär 3,7 procent av statliga tjänstemännen har svenska som modersmål, och det är alltför lite. Det här är alltså viktigt för att de språkliga rättigheterna ska kunna tillgodoses, och jag hoppas att fler svenskspråkiga framöver söker sig till statliga tjänster. — Kiitoksia, tack.

Värderade talman! Jag tror att alla i den här salen vet att Finland är väldigt skuldsatt. Och det regeringen nu gör är att vi söker lösningar för att vända den här trenden. Vi måste ta den här situationen på allvar. Regeringen har ett helhetspaket. I det paketet har det varit viktigt att vi kan fortsätta satsa på den grundläggande utbildningen, på småbarnspedagogiken, och där satsar vi 200 miljoner till. Det här är otroligt viktigt. Arvoisa puhemies! Me panostetaan siis perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Meidän on käännettävä tämä velkalaiva. Se on meidän yhteinen tehtävä, ja se on vastuullista politiikkaa tulevia sukupolvia kohtaan. Det är alldeles klart att det gör ont att göra nedskärningar. Ingen ska tro att det här är lätt. Tässäkin asiassa, kun puhutaan maksuttomasta toisesta asteesta, kyllä, meillä on edelleen maksuton toinen aste siihen vuoteen asti, kun opiskelija täyttää 19 vuotta. Tämä on uudistus, jonka me teimme edellisellä hallituskaudella, ja me yritämme nyt tehdä tätä valmistelua niin hyvin kuin mahdollista opetus- ja kulttuuriministeriössä, [Puhemies koputtaa] niin että voidaan taata, että jokainen, joka käy ammattikoulun ja lukion, [Puhemies koputtaa] voi päättää opintonsa erittäin hyvällä tavalla. [Puhemies: Kiitoksia!] Me tullaan palaamaan tähän asiaan, millä tavalla tämä tehdään.

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri tässä edellisessä puheenvuorossa myös totesi, hallitus panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, 200 miljoonaa euroa lisää tällä hallituskaudella. [Li Andersson: Siitä ei ole nyt kysymys!] Me pidetään kiinni maksuttomasta toisesta asteesta, kunnes nuori on täyttänyt 19 vuotta. [Krista Kiuru: No ei se silloin mikään maksuton toinen aste ole!] Elikkä suurin osa siitä toisesta asteesta tulee edelleen olemaan maksutonta. Tämä lähtee nyt valmisteluun, ja me tulemme tarkastelemaan tätä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Keneltäkään ei olla viemässä tietokonetta, ja keneltäkään ei olla viemässä oppimateriaaleja. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Edustaja Andersson, ymmärrän hyvin, että olette entisenä opetusministerinä myös harmissanne tästä. Minäkin... [Li Andersson: Erittäin!] — Joo, ymmärrän sen. — Meillä on iso kokonaisuus, jossa olemme yrittäneet löytää tasapainoisen ratkaisun. Tämä lähtee valmisteluun, [Puhemies koputtaa] ja tässä nyt ei kannata viestittää sillä tavalla, [Puhemies koputtaa] että opiskelijat ja oppilaat kokisivat, että heiltä viedään matto alta. [Puhemies koputtaa] Näin ei tulla tekemään.