Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on ylimielisyyden huippu tältä hallitukselta, jonka aikana on 140 000 pitkäaikaistyötöntä ja tehdään ennätyksiä huonossa työllisyyden hoidossa, kun tämän hallituksen ministeri toteaa, että työttömät ovat naapureita, jotka jäävät nukkumaan [Välihuutoja] — naapureita, jotka jäävät nukkumaan — tässä tilanteessa, missä teidän työllisyyspolitiikkanne on ollut Euroopan surkeinta. [Johanna Ojala-Niemelä: Niinhän te sanoitte, mitä sitä kiertelemään!] Puhemies! Näillä ihmisillä on todella vaikeaa. Perheissä mietitään, onko rahaa ruokaan, onko rahaa lasten harrastuksiin. Olette saattaneet leikkauksillanne 31 000 lasta köyhyyteen. Olette leikanneet hoitoonpääsystä ja vanhustenhoivasta. Nämä kaikki lisäävät ihmisten huolta ja turvattomuutta. Ja mitä te teette tänä aikana? Tekin, ministeri, puheenvuorossanne puolustitte suuryritysten veronkevennyksiä, joihin teillä on varaa tulevaisuudessa kehysriihessä, ja samaan aikaan totesitte, että teillä ei ole varaa siihen suojaosan palauttamiseen, siihen keinoon, jolla se työtön voisi auttaa itse itseään. Miten te voitte, ministeri, tehdä tällaisia arvovalintoja?

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin surullinen esitys. Viime kaudella kun saatiin tämä kielto aikaan, se oli merkittävä parannus, ja on käsittämätöntä, että nyt otetaan tällaista takapakkia. Tämä tuottaa eläimille tarpeetonta kipua ja kärsimystä, ja lausuntokierroksella lähes kaikki tahot jalostusteollisuutta lukuun ottamatta vastustivat tätä. Täällä oli 53 lausuntoa, muun muassa aluehallintovirastoilta, eläinlääkäreiltä, eläinjärjestöiltä, jotka vastustivat tätä esitystä. Kotimaiset kuluttajat toivovat eläinystävällisyyttä, ja kaiken kaikkiaan, mikäli tämä nyt menee eteenpäin, tällä kyllä sitten lyödään poskelle niin suomalaisten kuluttajien toiveita kuin tutkittua tietoa kuin tätä eläinten hyvinvointilain henkeäkin. Puhemies! Täällä edustaja Marttila viittasi tähän Luken tutkimukseen. Myös minä haluan osaltani kysyä ministeriltä: miten ihmeessä tämä esitys viedään läpi ennen kuin tutkimus valmistuu? Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunnon mukaan alustavien tulosten mukaan karjujen kasvatuksen aikaiset haasteet ja kustannukset ovat hallittavissa toimintatapoja kehittämällä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne te olette suojelleet kaikkein suurituloisimpia, kaikkein rikkaimpia ja varakkaimpia. Se on hyvin hämmentävää, ministeri, sillä ennen vaaleja te sanoitte, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy, ja nyt sitten te kovaan ääneen tälläkin kyselytunnilla puolustitte kaikkein rikkaimpien veronkevennyksiä ja tulevia yhteisöveron kevennyksiä. Tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne suurituloisten veronkevennykset ovat kymmenkertaisia verrattuna alempiin tuloluokkiin, ja totuus on myös se, että tämä yhteisöveron alennus auttaa eniten suuria yrityksiä ja niiden osingonsaajia. Nyt, ministeri, kun ajat ovat sellaiset, että monet ihmiset kokevat huolta toimeentulosta, huolta arjen pärjäämisestä, joutuvat tinkimään, niin kysyn teiltä: Kun tämä kehysriihi nyt lähestyy, niin millaisia valintoja aiotte tehdä? Olisiko nyt vihdoin sen tavallisen suomalaisen vuoro, vai aiotteko jälleen kerran suosia varakkaimpia ja esimerkiksi suuryritysten osingonsaajia tavallisen suomalaisen sijaan?

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, ongelmahan tässä nyt on se, että tällä hetkellä, kun asumisen kustannukset nousevat, ruoan hinta nousee ja bensan hinta nousee, siitä kaikkein eniten kärsivät pienituloiset ja teidän politiikallanne te olette suosineet kaikkein eniten suurituloisia. Teidän saksienne jäljiltä meillä on valitettavasti Suomessa ennätysmäärä köyhiä ihmisiä, ja veronkevennyksenne tälle vuodelle suosivat todella kovatuloisia ihmisiä, 9 000 euroa kuussa tienaavia, samaan aikaan, kun tavallinen opettaja, insinööri, kaupan myyjä sai ehkä hieman muruja tai saattoi jäädä jopa pakkaselle. Tällä hetkellä olette löytämässä miljardi euroa yhteisöveron alennukseen, joka hyödyttää kaikkein suurimpia yrityksiä. Ei se tällä hetkellä auta pieni- eikä keskituloisten ostovoimaa parantamaan. Pääministeri, minä kysyn nyt teiltä: Voisitteko tässä tilanteessa tähän tilanteeseen peilaten myöntää, että teidän veroratkaisunne tälle vuodelle, missä suositte suurituloisia, olivat virheellisiä? Otatteko tästä jatkossa opiksenne, ja voisitteko nyt tosissanne sen yhteisöveron kevennyksen peruuttaa ja tukea sillä rahalla pienituloisia ja keskituloisia suomalaisia ihmisiä?

Arvoisa rouva puhemies! Oli tietenkin ihan tärkeää se, että siellä verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa lisättiin siihen alkuperäiseen esitykseen oikeastaan perustuslakivaliokunnankin edellyttämänä tämä 60 päivän aika, jolloin tämä ilmoitus on voimassa, mutta se ei valitettavasti poista sitä ongelmaa, että kyllä sieltä sitten sen jälkeen tiputaan, tai jos kirjaudutaan johonkin muuhun Suomi.fi-palveluun, niin kyllä silloin se täpän taikavoima lakkaa ja jälleen kerran henkilö joutuu sinne sähköiseen menettelyyn, vaikka olisi jo kerran ilmoittanut haluavansa paperilla nämä asiat. Puhemies! Oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron siksi, että vähän ennakoin, mitä edustaja Lindén aikoo sanoa, sillä olen kuullut hänen tästä aikaisemminkin puhuvan, ja olen täsmälleen samaa mieltä hänen kanssaan, että kaiken kaikkiaan, kun me olemme nyt siirtyneet tähän digiyhteiskuntaan, sen yksi iso tasa-arvohaaste tänä päivänä on se, että kaikki pysyvät mukana, ja meillä on todella satojatuhansia ihmisiä, jotka itsestään eivät vain siellä mukana pysy. Osa ei koskaan tule varmasti digimaailmaan sisään pääsemäänkään, ja osa sitten pärjää tosiaan opastettuna ja neuvoja saaden. Mutta kyllä tässä tarvittaisiin todellakin sellaista yhteistä ponnistusta ja hyvin kokonaisvaltaista suunnitelmaa kaikilla sektoreilla, kaikilla viranomaissektoreilla, pankeissa, joka paikassa, miten ihminen ylipäätään voi asioida, jos ei ole riittäviä digitaitoja, ja miten voimme opettaa enemmän digitaitoja, miten voimme taata digituen paremmin tänä päivänä. Täällä mainittiin se, että esimerkiksi digituen resursseja on leikattu. Ne ovat vapaaehtoisten järjestöjen ja kuntien varassa, ja voi sanoa, että se ei ole ollenkaan riittävää tänä päivänä. Miten voimme varmistaa, että jokaisella on pääsy näille laitteille, ja miten voimme tosiaan varmistaa sen, että kaiken kaikkiaan resurssit riittävät ja ihmiset saavat kylliksi tätä tukea? Siksi, puhemies, minä kyllä ihan todella haluaisin tähän ääneen sanoa saman kuin edustaja Lindén, että ottaisimmeko ihan eduskuntanakin jollakin tavalla tästä koppia, että kirjaisimme ihan vaikka seuraaviin hallitusohjelmiin, tai miksemme vaikka heti — hetihän tässä täytyisi toimia — sitoutuisi siihen, että kaikkien tämänkaltaisten lakien yhteydessä pyrkisimme siihen positiiviseen ratkaisuun myös niiden ihmisten kannalta, keillä ei ole riittäviä digitaitoja. Ja aivan kuten Lindén mainitsi, tässä tapauksessa se positiivinen ratkaisu on se, että hylätään tämä keskeneräisesti tuotu, liian aikaisin tuotu, huonosti valmisteltu laki, mutta jokaisessa muussakin asiassa tämä pitäisi miettiä aina sen myönteisen kannalta.

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä siis on sähköinen tiedonanto Verohallinnossa, ja tämä on erityislaki, jolla on yhteys täällä aiemmin käsiteltyyn yleislakiin. Tähän alkuun täytyy varmasti todeta, että totta kai digitaalinen asiointi on, ilman muuta, nyt jo yleistä ja tulee yleistymään koko ajan. Osaltaan se tuo nopeutta, tehokkuutta, säästöjäkin. Tavoite sinänsä on ihan hyvä, mutta tässä esityksessä ongelma tulee nyt siitä, miten tätä tavoitetta lähdetään edistämään. Tämän meidän digiaikamme suurin ongelma on se, miten kaikki ihmiset pidetään mukana, ja meillä on tälläkin hetkellä iso joukko ihmisiä, joilla ei ole tarvittavia digitaitoja. Me puhutaan varmasti yli 500 000 ihmisestä ja varmasti ylikin. Osa ihmisistä tälläkin hetkellä on ihan sinut digiajan kanssa, osa taas ei ole ollenkaan, ja sitten on iso joukko ihmisiä, jotka osaavat jotakin, osaavat vähän, mutta eivät hallitse tarpeeksi asioidakseen kaikki asiat digillä yksin tai ilman apua. Huomattava joukko ihmisiä käyttää tälläkin hetkellä esimerkiksi näitä Suomi.fi-palveluita tai OmaVeroa nimenomaan avustetusti, ja koska näin on, minä sanon, että nämä lait, tämä yleislaki ja tässä tämä Verohallintoa koskeva laki, tulevat aiheuttamaan valitettavasti kohtuuttomia tilanteita, ongelmia, epätietoisuutta ja sekaannuksia. Esimerkiksi juuri kun verotuksesta on kysymys, niin silloin voi tulla myös ikäviä taloudellisia seuraamuksia. Se ydinongelma ja ydinkysymys tässä esityksessä kuuluu, voidaanko ilman ihmisen omaa suostumusta siirtyä siihen, että hänelle tulee verottajan posti sähköisesti, ja onko hyväksyttävä, että tiettyjen vaiheiden seurauksena ihminen saattaa kieltäytymisestä huolimatta palata sähköiseen menettelyyn, vieläpä niin, että ei itse sitä edes tiedosta. Tässähän siis voi käydä niin, että ihminen on laittanut OmaVerossa täpän kohtaan, että haluaa viranomaispostin paperilla, ja myöhemmin, tietyn ajan kuluttua, kirjautuu itse tai läheisen avustamana OmaVeroon ja sitten palautuukin automaattisesti sähköiseen menettelyyn. Ja asian tekee vielä vaikeammaksi se, että myös kirjautuminen mihin tahansa muuhun Suomi.fi-palveluun johtaa samaan lopputulokseen myös veropuolella, eli jälleen olet sähköisen menettelyn piirissä. Tämä tulee aiheuttamaan paljon ongelmia esimerkiksi juuri niissä tilanteissa, joissa henkilö läheisensä avustamana katsoo omia tietojaan jonkun viranomaisen sähköisestä asiointipalvelusta, ja kun mietitään tätä maailmaa ja tätä päivää, niin kyllä me voimme sanoa, että tämä on varmaan monissa kodeissa tänä päivänä varsin yleistä. Ajatellaan esimerkiksi sellaista tilannetta, että henkilö on kerran käynyt laittamassa täpän OmaVerossa, että haluaa postin paperilla. Sen jälkeen esimerkiksi omaisen avustamana mennään katsomaan OmaKannasta, mitä vaikkapa lääkäri on siellä lääkärillä käynnin jälkeen OmaKantaan kirjannut, ja kuinka ollakaan, tämän käynnin jälkeen myös veropuolella täpästä huolimatta palaudutaan sähköiseen menettelyyn. Varmasti tällaisessa tilanteessa on varsin todennäköistä, ettei itse henkilö edes tiedosta tätä, että jälleen kerran on palattu sähköiseen menettelyyn, ja tietenkin oletetaan, että se täppähän on siellä veropuolella laitettu ja kaikki on sillä selvä, ja tämä tilanne on sitten kyllä kohtuuton. Ilman muuta pitäisi olla niin, että jos kerran OmaVerossa on kieltäytynyt sähköisestä menettelystä, pysyy se voimassa, ja tulisi olla niin, ettei joudu sähköiseen menettelyyn käyttäessään jotakin muuta Suomi.fi-palvelua. Meillä valiokunnassa verojaostossa monet asiantuntijat suhtautuivat tähän varsin kriittisesti, esimerkiksi Veronmaksajat, Suomen Yrittäjät, oikeusministeriö ja vanhusasiainvaltuutettu. Esimerkiksi vanhusasiainvaltuutettu välitti kansalaisten yhteydenottoja, joissa ihmiset kokivat, että sen jälkeen, kun ei ole enää kyennyt käyttämään tietokonetta tai sähköisiä palveluja, kaikkien yhteiskunnan ovien koetaan sulkeutuvan. Tämä täytyy ottaa tosissaan. Yhteiskunnan on toimittava myös niille, joilla ei ole tarvittavia digitaitoja. Eli, puhemies, nyt me mennään liian kiireellä ja liian yksioikoisesti eteenpäin, ja armotta, valitettavasti, tämä esitys tulee tarkoittamaan, että iso joukko ihmisiä putoaa ulkopuolelle. Uskallan sanoa, vaikka pelkäänkin sanoa sen, että tästä tulee varmasti iso hässäkkä, tulee monia sekaannuksia, tulee kohtuuttomia tilanteita, ja tästä, puhemies, minä olen todella, todella huolissani. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa todetaan muun muassa, että valittu toteutustapa sisältää merkittäviä oikeusturvariskejä, jotka kohdistuvat ensisijaisesti valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Tämän vastalauseen perusteella, puhemies, minä esitän, että tämä esitys hylätään.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, tosiasia on, että te olette epäonnistuneet kaikissa talouspoliittisissa tavoitteissanne, ja se osoittaa, että teidän politiikkanne on ollut epäviisasta. Sanon myös, että politiikkanne on ollut sen lisäksi epäreilua. Olen nimittäin ihmetellyt joitakin teidän arvovalintojanne. Te olette sanoneet, että rahaa ei ole, ja olette leikanneet pienituloisilta, olette leikanneet hoitoonpääsystä, olette leikanneet vanhustenhoivasta. Parhaillaan käsittelemme esitystänne, jossa vanhustenhoivasta leikataan 50 miljoonaa euroa. Tämä on järkyttävää, mutta samaan aikaan, pääministeri, te olette löytäneet miljardi euroa siihen, että yhteisöveroa kevennetään, ja vaikka sitä äsken puolustelittekin, niin tosiasia on, että tämä on keinona varsin tehoton ja varsin kallis ja auttaa kaikkein eniten suurimpia yrityksiä ja niiden omistajia. Eli hallituksella ei ole rahaa vanhustenhoivaan, mutta hallituksella on rahaa yhteisöveron kevennykseen. Tekisi mieli sanoa: oi aikoja, oi tapoja. Pääministeri, kysyn teiltä vielä kerran: Miten katsotte, että teillä on varaa tehdä miljardin aukko talouteen velaksi keventämällä yhteisöveroa? [Puhemies koputtaa] Mikä on teidän vastuunne tässä?

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, kyllä nyt teillä ja teidän hallituksellanne on näytön paikka. Nimittäin nyt kysytään, noudatatteko te itse ja teidän hallituksenne niitä tiukkoja sopeutusvaatimuksia, mitä te olette joka puheessanne korostaneet. Nimittäin minusta on hieman outoa, että näiden tiukkojen talousraamien aikana te olette löytämässä liki miljardin yhteisöveron alennukseen, joka kuitenkin työllistämis- ja kasvumielessä on varsin kallis ja varsin tehoton toimi ja hyödyttää kaikkein eniten suuria yrityksiä ja niiden omistajia. Pääministeri, muutenkin minä hieman ihmettelen teidän arvovalintojanne. Teillä ei ole rahaa hoitoonpääsyyn, teillä ei ole rahaa vanhustenhoivaan. Juuri nyt meitä odottaa 50 miljoonan lisäleikkaus vanhustenhoivasta, mikä on järkyttävää. Minä, pääministeri, nyt kysyn teiltä: Nyt mitataan teidän sananne. Aiotteko perua yhteisöveron miljardin kevennyksen? Se tuo miljardin aukon talouteen [Puhemies koputtaa] eikä ole tehokas työllistämistoimi. Aiotteko perua sen, pääministeri?

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tarvitaan todellakin luottamusta. Valitettavasti tuoreen tilaston mukaan kuluttajien luottamus laski tammikuussa, ja työttömyyden pelko on suurta. Se on suurimmillaan sitten koronavuosien. Puhemies, kun tilanne on tällainen, niin on suorastaan häkellyttävää, että hallituksen vastaus tähän on työelämän turvallisuuden heikentäminen, kuten irtisanomissuojan heikentäminen. Eihän tästä, ministeri, löydy päätä eikä oikein sitä häntääkään. Me olemme nyt nähneet hallituksen saksi- ja keppipolitiikan seuraukset. Tulostaulu on heikko: työttömyys ennätyslukemissa. Puhemies, SDP on esittänyt useita esityksiä, joilla voitaisiin tarttua tilanteeseen tässä ja nyt, esimerkiksi nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa tai sitten kotitalousvähennyksen parantamisella, johon muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kopra myönteisesti suhtautui julkisuudessa. Puhemies! Kysyn nyt teiltä, arvoisa hallitus: voisiko tämä kotitalousvähennyksen parantaminen, mitä SDP on ehdottanut, olla yksi palikka siellä teidän [Puhemies koputtaa] keinovalikoimassanne tulevaisuudessa? [Ben Zyskowicz: SDP:hän on vastustanut kotitalousvähennystä! — Pia Viitanen: Kannattaa katsoa meidän vaihtoehtobudjettiamme! — Sari Sarkomaan välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, teidän lisätalousarviossanne verotuloarvioita tarkistetaan alaspäin liki miljardilla ja velkaa otetaan toden totta se 1,4 miljardia lisää, ja se on järkyttävää, kuten te, ministeri, itsekin tuossa totesitte. Kyllä täytyy olla rohkeutta katsoa myös sitä omaa tulostaulua. Se oma tulostaulu näyttää nyt siltä, että työttömiä on satatuhatta enemmän kuin hallituskauden alussa, velkaa otetaan ennätysmäärä Euroopassa, konkursseissa tehtiin 2000-luvun ennätys. Kyllä tämä hallitus tekee ennätyksiä, mutta, puhemies, ongelma on se, että ne ennätykset tehdään väärään suuntaan, eikä niillä väärän suunnan ennustuksilla nyt sitä kasvua ja työllisyyttä kyllä luoda. Ja kun täällä on, ministeri, puhuttu siitä, onko sitä rahaa vai eikö ole, niin on suorastaan pakko toistaa se kysymys, onko teillä todellakin nyt rahaa siihen, että te pistätte ensi vuonna noin miljardin verran yhteisöveron alennukseen, kun kaikki asiantuntijat ovat todistaneet, että sen kasvuvaikutukset ovat hyvin kyseenalaiset. Onko teillä, ministeri, [Puhemies koputtaa] rahaa tähän?

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, te nousitte valtaan sillä, että te lupasitte 100 000 uutta työllistä, ja nyt toden totta on tullut sitten 100 000 työtöntä lisää. Kaikista hurjinta tässä, pääministeri, on se, että hallitus on omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä. Esimerkiksi VTV:n raportti kertoi, että talouskasvua on voinut hidastaa se, että hallitus teki leikkauksia työttömyysturvaan aikana, jolloin työpaikkoja ei ole. [Ben Zyskowicz: Ne olisikin pitänyt tehdä viime kaudella!] Näin köyhyys kasvaa, ostovoimaa ei synny ja talouskierre alaspäin on olemassa. Nyt tarvitaan kipeästi kansalaisten luottamusta, ja valitettavasti hallitus on tätä luottamusta heikentänyt omilla saksillaan sekä lisäämällä työelämän epävarmuutta, heikentämällä pelisääntöjä. Ja nyt, puhemies, kysyn: Pääministeri Orpo, te äsken sanoitte, että kaikki keinot katsotaan, ja kuten sanottu, SDP on monia keinoja jo esittänyt. Voisitteko konkreettisesti sanoa, tartutteko esimerkiksi siihen esitykseemme, että muutetaan veropolitiikan suuntaa niin, [Puhemies koputtaa] että olisi tavallisen suomalaisen vuoro ja suunnattaisiin veronkevennykset pieni- ja keskituloisille?

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä kuntien valtionosuuksien leikkaus on leikkaus koulutuksesta, ja tämä on, ministeri, todella surullinen suunta, ja myös, ministeri, tehän leikkaatte tosiasiassa hyvinvointialueilta. Te olette heikentäneet hoitotakuuta, te olette heikentäneet hoitajamitoitusta. Nyt siellä kulman takana kummittelee tämä 50 miljoonan euron leikkaus digitalisaation varjolla vanhusten hoivasta, joka osoittautui muuten perustuslain vastaiseksi, ja tämä pitäisi ilman muuta perua. Eli kyllä niitä leikkauksia, täsmäleikkauksia, sinne hyvinvointialueille tulee, ja me tiedämme, mikä tilanne siellä on nyt. Jo pelkästään ministeri Juuson esitysten kautta on vähentymässä 10 000 henkilötyövuotta hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueilla on irtisanomisia, ja tämä on todella surullista, koska näitä työpanoksia varmasti tarvittaisiin nyt ja tulevaisuudessa. Niinpä kysyn teiltä, ministeri: mikä on arvio, eikö nyt voitaisi jo pistää stoppi tälle kehitykselle kerta kaikkiaan ja turvata hyvinvointialueiden toimintaedellytykset kaikkialla Suomessa?

Arvoisa herra puhemies! Todellakin myös rakennusalalla kasvu mataa, ja toden totta rakennusteollisuus joutunee ennusteitaan sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle tarkistamaan valitettavasti alaspäin. On tietenkin suuri huoli siitä, että samaan aikaan täällä perinteisiä asuntopolitiikan työkaluja heikennetään ja asuntopolitiikan suuntaa muutetaan täysin siitä, mihin olemme täällä Suomessa tottuneet. Puhemies! Meillä SDP:ssä on muutamia täsmäesityksiä tähän tilanteeseen. Esitämme esimerkiksi määräaikaista korjausavustusta ihmisten kodeille, joka samalla palvelisi tätä energiatehokasta rakentamista. Tänne esitämme määräaikaista avustamista. Ja samoin esitämme asuntokauppaan vauhtia sillä, että palauttaisimme määräaikaisesti ensiasunnon ostajille asuntolainan korkovähennysoikeuden sekä ensiasunnon ostajille varallisuusverottomuuden asuntokaupoissa. Nämä olisivat sellaisia määräaikaisia täsmätoimia, joilla saisimme asuntokauppaa vauhtia. Toivon, puhemies, että ministeri voisi näitä SDP:n esityksiä kommentoida.

Arvoisa herra puhemies! Seuraavaksi joitakin nostoja mietinnöstä ympäristöministeriön osalta: Aluksi järjestöistä: valiokunta pitää avustusta saavien järjestöjen työtä merkittävänä ja arvokkaana ja lisää momentille 350 000. Tässä mietinnössään valiokunta käy läpi myös Helmi- ja Metso-ohjelmia, joita se pitää tarpeellisina. Helmi-ohjelman osalta yhdymme muun muassa ympäristövaliokunnan huoleen perinnebiotooppien uhanalaisesta asemasta. Metso-ohjelman toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kaudella on saavutettu ympäristöministeriön hallinnonalan osalta sille asetetut määrälliset tavoitteet. Silti metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan ohjelmaa laajempia toimia koko yhteiskunnassa. Luonnonvaraisten eläinten hoidon määrärahaa pidämme tärkeänä ja tarvetta esitettyä laajempana. Valiokunta lisää momentille 225 000 euroa. Ilmastopolitiikkaan liittyen valiokunta on huolissaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisesta ja toimenpiteiden riittävyydestä. Suomen etujen mukaista on selvittää, miten ja millä aikataululla päästöjä voidaan kustannustehokkaimmin vähentää. Käymme läpi myös kansallista kiertotalousohjelmaa. Kiertotalous edistää ja tiivistää uudenlaista yhteistyötä, jolla saadaan aikaan systeemisiä muutoksia keskeisillä toimialoilla, kuten rakentamisessa, ruokajärjestelmässä ja teollisuudessa. Itämeren ja vesiensuojelun edistämisen osalta mietinnössä käydään läpi Ahti-ohjelmaa sekä Saaristomeri-ohjelmaa, ja pidämme tärkeänä sisävesien ja meren hyvän tilan saavuttamista sekä Saaristomeren poistamista hotspot-listalta. Metsähallituksen osalta valiokunta korostaa Metsähallituksen merkittävää roolia ja lisää momentille 1 050 000 euroa, jota kohdennetaan muun muassa autiotupien kunnostukseen ja ylläpitoon. Pilaantuneiden alueiden kunnostuksen osalta valiokunta toteaa, että määrärahat ovat tarpeeseen nähden niukat, vaikka ensisijaisesti pilaantuneen alueen selvittämisen ja puhdistamisen maksaa pilaantumisen aiheuttaja. Valiokunta lisää tälle momentille 100 000 euroa kahteen kunnostushankkeeseen. Puhemies! Sitten asumisen puolelle: Valtion asuntorahasto lakkautetaan ensi vuoden alussa. Jatkossa asuntotuotannon avustukset, takaukset ja valtuudet myönnetään valtion talousarviosta. Tiedossa on ollut, että aravalainakannan pienentymisen ja rahaston tuottojen vähentymisen myötä VARin kassa tulee ehtymään. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty huolta siitä, heikkenevätkö muutoksen myötä asuntopolitiikan ennakoitavuus sekä mahdollisuus vastata vastasyklisesti rakennusalan tilanteeseen. Asumisneuvonnan osalta me toteamme, että pienituloisten työssäkäyvien asiakkaiden, häätö- ja vuokravelkatilanteiden sekä asunnottomien asiakkaiden määrät ovat kasvussa, ja korostamme asumisneuvonnan tärkeyttä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Kuluvalla hallituskaudella on käynnissä ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Tässä mietinnössä me kuvaamme Suomen hyvän historian asunnottomuuden hoidossa ja osoitamme huolemme asunnottomuuskehityksen käänteestä huonompaan suuntaan. Erityisryhmien investointiavustuksen matalan tason johdosta avustettavia hankkeita joudutaan priorisoimaan voimakkaasti, ja avustus kohdennetaan ensi sijassa vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien hankkeille. Valiokunnan saaman tiedon mukaan avustus riittää hädin tuskin edellä todettujen ryhmien hankkeisiin. Hallitus esittää, että jatkossa opiskelija-asuntohankkeita olisi mahdollista rahoittaa 100-prosenttisesti korkotukilainalla. Valiokunta pitää tätä hyvänä, mutta toteamme, että pelkkä korkotukilainoitus ilman avustusta tulee kuitenkin näkymään pidemmällä aikavälillä opiskelija-asumisen kustannusten nousuna. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota ikääntyneiden asumisen investointitarpeisiin sekä tarpeeseen löytää yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Ensi vuoden korkotukivaltuudeksi esitetään miljardi 135 miljoonaa euroa. Taso on selvästi alempi kuin edellisvuosina. Valiokunta pitää valtuuksien tasoa riittävänä mutta korostaa, että rakentamisen, asuntomarkkinoiden ja suhdanteiden tilannekuvaa tulee seurata, samoin kuin erityisryhmien puolelta tulevaa korkotukivaltuuden kysyntää. Jatkovuosina on myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että vaikka korkotukilainat luetaan Tilastokeskuksen määrittelyssä osaksi julkista velkaa, niin valtuuden tason ei pidä muodostua pullonkaulaksi ja estää kokonaiskuvassa tarkoituksenmukaista asuntopolitiikkaa. Asuntopolitiikassa on syytä kiinnittää huomiota myös segregaation ehkäisemiseen. Asumisoikeusasuntojen uudistuotantoon ei myönnetä korkotukilainoja enää ensi vuonna, ja toteamme, että pidemmän aikavälin ratkaisuja ei ole vielä tehty asumisoikeusasuntojen rakentamisen lakkauttamisen jälkeiseen tilanteeseen. Tässä, puhemies, lyhyesti muutama nosto. Haluan lopuksi kiittää kaikkia jaoston jäseniä ja myös ministeriä hyvästä yhteistyöstä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta se on kyllä suuri harmi, että ministeri ja hallituspuolueet eivät näe sitä kierrettä, mikä syntyy, kun leikataan ihmisten työttömyysturvaa: köyhyys lisääntyy, ihminen ei pysty kuluttamaan ja sitä kautta talous ei saa sitten kaivattua buustia ja kasvua. Harmillista, että te ette näe tätä yhtälöä. Nämä leikkaukset ovat paitsi epäinhimillisiä myös talouskasvulle erittäin haitallisia. Ja kun te uskotte niin kovasti tähän omaan ideologiaanne, niin katsotaan sitä tulostaulua, mitä on seurauksena näistä teidän toimistanne: ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätys konkursseissa. Ei tämä tulos, ministeri, nyt ihan hääppöiseltä näytä. Minä kysyn teiltä nyt suoraan vähän samaa kuin edustaja Harakka tuossa aiemmin. Te kuitenkin puhutte paljon yrittäjyyden puolesta, ja me olemme konkreettisesti SDP:nä esittäneet pienten yritysten tukemista — mainitsen kolme — nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa, parantamalla kotitalousvähennystä hoito- ja hoivatyön osalta, mikä auttaisi naisvaltaisia yrityksiä, ja tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkausta. Tietenkin toivon, että ministeri voisi tarttua vaikka kaikkiin näihin kolmeen, mutta tarttuisitteko edes yhteen näistä, niin että voisimme auttaa pieniä yrittäjiä?

Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä hurja tilanne. Me toden totta olemme taantumassa, ja me tarvitsemme mitä kipeimmin kasvua ja työpaikkoja. Huomasin tällaisen tuoreen VTV:n raportin, jossa todetaan, että hallituksen työllisyystoimet ovat jopa voineet hidastaa talouskasvun käynnistämistä. Tässä viitataan siihen, että kun heikossa suhdannetilanteessa leikataan työttömyysturvaa, ihmisillä ei ole rahaa kuluttaa, kulutus supistuu ja talouden kierre alaspäin on sitten seurauksena. Minä ihmettelen, ministeri, tätä. Minusta tuntuu, että hyvin usein hallitus monilla toimillaan saattaa itse olla sen kasvun pahin jarru. En esimerkiksi ymmärrä sitä, että kun me tarvitsemme luottamusta ja ihmisillä on esimerkiksi huoli työpaikoista, ihan aiheellisesti, niin miten voi luottamusta vahvistaa se, että hallitus sitten näille ihmisille kertoo, että jatkossa on helpompi antaa potkut ja saada potkut. Eli siis monet hallituksen toimet itse asiassa mielestäni ovat jarruna sille kasvulle, kun pitäisi päinvastoin saada lisää kasvua ja työllisyyttä. Eli onko nyt niin, puhemies, että hallitus itse on yksi jarru Suomen kasvulle?

Arvoisa rouva puhemies! Lukutaitoon satsaaminen on hyvin tärkeää. Meillä oli juuri tuossa kirjallisuuskummien tapaaminen, ja siellä todella nousivat esiin nämä lainauskorvaukset. Silloin kymmenen vuotta sitten ne taisteltiin pohjoismaiselle tasolle, mutta valitettavasti ne ovat jälleen siitä jääneet. Samoin tämä Celia-äänikirja-asia — toivon, että ministeri näitä vie eteenpäin. Toiseksi haluaisin nostaa lastenkulttuurin. Nimittäin ihan hetki sitten meille sähköpostiin tuli Lastenkulttuuriliitolta terveisiä tulevaisuuteen, ja siellä mainittiin muun muassa Taidetestaajat, jonka rahoitus on vaarassa, mikäli valtio ei tule tähän apuihin. Minusta on hyvin tärkeää, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kulkea kulttuurin kanssa käsi kädessä jo varhaisesta elämästään asti, ja siksi toivon kovasti, että myös tähän asiaan saadaan edistystä. Kaikkiaan, puhemies, kulttuuriin satsaaminen kannattaa. Se tuo kasvua ja työtä, ja siksi haluan kyllä alleviivata, että taloudellisestikin vaikeina aikoina on viisasta pitää tavoitteena sitä kulttuuribudjetin prosenttia. Me olemme sosiaalidemokraatteina siihen sitoutuneet ja haluamme tätä edistää, koska tätä kautta syntyy kasvua, tätä kautta syntyy työtä ja varmasti myös uutta vaurautta yhteiskuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! On varsin surullista, että hallituksen politiikan seurauksena köyhyys ja pienituloisuus kasvavat ja samaan aikaan hallituksella riittää rahaa kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin. Te olette, arvoisa hallitus, saksineet paitsi pienituloisilta, nyt kaikkein köyhimmiltä, myös palveluista. Nostan tässä nyt esiin vanhustenhoivan ja sen uhkan, mikä siellä on, eli tämän 50 miljoonan leikkauksen vanhusten palveluihin. Nythän osoittautui, että tämä ministerin lakiesitys oli perustuslain vastainen. Hyvä niin, ja toivottavasti se aiheuttaisi sen, että enää tähän lakiin emme joutuisi palaamaan emmekä tähän leikkaukseen. Minä nyt kysyn, ministeri Juuso, teiltä tässä eduskunnan edessä: voisitteko nyt luvata meille, että te unohdatte tämän 50 miljoonan leikkauksen, te hautaatte sen pois? Tosiasiassahan tämä leikkaus olisi leikkaus kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta digitalisaation varjolla, ja tällaisia leikkauksia ei toden totta pitäisi hyväksyä, koska se arvokas vanhuus on kaikkien oikeus, niin kuin tässä juuri todettiin. Ministeri, voitteko kertoa eduskunnalle, että tämä 50 miljoonan leikkaus unohdetaan?

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että käydään keskustelua, ja hyvä, että käydään keskustelua myös SDP:n verolinjasta. Siitä haluaisin sanoa sen, että toisin kuin täällä puheenvuoroissa väitetään, meidän verolinjassamme pieni- ja keskituloiset voittavat. Mutta mitä tulee hallituksen verolinjaan, edustaja Wallinheimohan täällä nyt kertoi toden totta sen hyvän uutisen, että nyt sitten hallitus aikoo muuttaa omaa linjaansa budjettikäsittelyssä. Täällä on viitattu siihen Aamulehden artikkeliin, jossa tänään Veronmaksajain Keskusliiton luvut kertovat, että esimerkiksi jos tienaa 2 000 euroa, niin jää pakkasen puolelle, miinus 30 euroa, 4 500 euroa tienaava plus 60 vuodessa ja sitten 15 000 tienaava 4 690. Tässä on tämä hallituksen linjanveto hallituksen veropolitiikassa. Toivoisin oikeudenmukaisuutta ja toivoisin myös sitä, että aidosti se tavallinen suomalainen, pieni- ja keskituloiset, voisi hyötyä. Toinen, minkä haluan kertoa SDP:n verolinjasta, on se, että meillä valtaosa yrittäjistä voittaa. Me tukisimme pieniä ja keskisuuria yrittäjiä, ja meidän vaihtoehdossamme valtaosa yrittäjistä voittaa. Pieni- ja keskituloinen tavallinen suomalainen voittaa ja valtaosa yrittäjistä voittaa.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä moni suomalainen on tällä hetkellä huolissaan. Moni suomalainen on huolissaan siitä, säilyykö työpaikka. Moni suomalainen on huolissaan siitä, miten on toimeentulon laita. Ja nyt pitäisi nimenomaan voida luottaa huomiseen. Ihmisen pitäisi luottaa siihen, että semmoiset arkiset asiat ovat kunnossa, että rahat riittävät kauppareissulla, että hoitoon pääsee tarvittaessa, vanhukset saavat hyvän hoivan ja lapset hyvän koulutuksen, ja nyt sitä luottamusta ei kerta kaikkiaan ole. Ihmiset säästävät pahan päivän varalle, ja kasvu ei sitten lähde käyntiin. Ja, puhemies, sallitteko sanoa, että minäkin olen hieman aprikoinut sitä, voisiko kuitenkin olla niin, että yksi jarru kasvulle on ministeri Purra itse. Voisiko olla näin, puhemies, koska ministeri Purra on kuitenkin kovasti kannustanut pienituloisia heiluttelemalla saksia ja pelotellut väkeä, ja samaan aikaan sitten hyvätuloisia kannustetaan muhkeilla veronkevennyksillä? Voisiko tämä ilmapiiri olla syynä siihen, että luottamusta ei ole ja kasvua ei synny?