Jussi Saramo

Arvoisa rouva puhemies! Minullekin tämä lienee viimeinen puheenvuoro tässä eduskunnassa, ainakin näillä näkymin, [Jenna Simula: Käyttäkää se hyvin!] ja on vähän kafkamainen olo. Tämä eduskunta on nyt turvaamassa oikeusvaltiota rikkomalla sen, ja Suomi on jo tekemässä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka perustuu siihen, että pienten valtioiden vahvin turva ovat kansainväliset sopimukset ja kansainvälinen oikeus, mutta sitten kuitenkin me olemme nyt hylkäämässä senkin. Hallituspuolueista on vihdoin myönnetty julkisuudessakin, että ei ole mitään sellaista salaista tiedustelutietoa, joka nyt tätä lakia perustelisi, vaan kaikki on avoimesti... [Välihuutoja] — Kyllä, Venäjä pystyy tuomaan jopa 1 000 ihmistä Suomen rajalle, ja jos on pidempi aika, niin sinne voidaan tuoda enemmänkin ihmisiä, ei kai tämä nyt voi kenellekään olla mikään yllätys. Ja kuten täällä on ansiokkaissa puheenvuoroissa todettu, niin tätä välineellistämistä on ollut jo kymmeniä vuosia aina sieltä 1950-luvulta asti, ei tässä ole mitään uutta. [Suna Kymäläisen välihuuto] Uutta on vain se, että Suomi nyt ainoana — ainoana — EU-maana on säätämässä lain, joka rikkoo räikeästi meidän sopimuksiamme. [Välihuutoja] Ja myös se fakta on tullut julkisuudessa esiin, ettei [Suna Kymäläisen välihuuto] edes ole mahdollista säätää eurooppaoikeutta ylittävää lakia, joten käytännössä tässä ollaan nyt tekemässä lakia, jollaista ei alun perinkään voisi säätää. Toki semmoinen laki voidaan säätää, me voimme säätää vaikka lain, että Suomella ei ole valtionvelkaa, mutta tarkoittaako se sitä, että Suomella ei ole valtionvelkaa, sitä voi kukakin miettiä. Tämä laki ei myöskään estä ketään ylittämästä maastorajaa, päinvastoin se todennäköisesti houkuttaa Putinia kokeilemaan välineellistämistä. Todennäköistä on, että tämä laki jopa vähentää turvallisuuttamme. [Jenna Simula: Nyt on tietäjä pöntössä!] Mutta se, mikä on varmaa — kaikki muu spekulointia — on se, että tämä vie Suomelta uskottavuuden oikeusvaltiona. Me olemme ainoa EU-maa, joka säätää tällaisen laittoman lain. [Ben Zyskowicz: Meinaatteko näin kertoa siellä EU-parlamentissa?] Itse asiassa nykyinen valtiovarainministeri Purra — itse asiassa oli valtiovarainministeri jo viime vuoden puolella — kirjoitti blogissaan, kuinka nyt on ainutkertainen tilaisuus yleisesti estää turvapaikanhaku tämän Venäjän rajatilanteen siivellä. Hyvin avoimesti meidän valtioneuvoston toiseksi korkein ministeri totesi, että tässä tavoitteena on ajaa eteenpäin perussuomalaisten pitkäaikaista tavoitetta, että turvaa ei voisi Suomesta hakea. [Välihuuto] Minusta on uskomatonta, että tähän on saatu koko eduskunta mukaan, tai ainakin suuri osa siitä. Hallitus haluaa siis näyttää kovalta, hallitus haluaa näyttää, että se ratkaisee ongelman tavalla, jota edes itäeurooppalaiset johtajat, kuten Orbán, eivät ole uskaltaneet tehdä. Mutta oikeasti hallitushan ei tätä ongelmaa tällä ratkaise, hallitus vain luo tukun uusia ongelmia. Ja kyllä minä ihmettelen, että oppositiostakaan kaikki eivät uskalla todeta, että hei, tuolla keisarilla ei ole vaatteita, vaan lähtevät mukaan tähän poliittiseen ansaan. Toivottavasti olen väärässä. Toivottavasti tämä ei yllytä Putinia kokeilemaan välineellistämistä, toivottavasti emme saa Unkarin tavoin satojen miljoonien sakkoja, mikä pakottaa meitä sakkoja maksamisen jälkeen luopumaan laista vielä sen lisäksi, että se oli sitten turhaa hallituksenkin näkökulmasta. Toivottavasti kaikki menee hyvin, mutta on suuri syy epäillä, että näin ei käy. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kiitän kaikkia, jotka kovan paineen alla uskaltavat pitää kiinni siitä, mikä tekee Suomesta ja oikeusvaltiosta vahvan. [Ben Zyskowicz: Kiitos!]

Arvoisa rouva puhemies! Minullekin tämä lienee viimeinen puheenvuoro tässä eduskunnassa, ainakin näillä näkymin, [Jenna Simula: Käyttäkää se hyvin!] ja on vähän kafkamainen olo. Tämä eduskunta on nyt turvaamassa oikeusvaltiota rikkomalla sen, ja Suomi on jo tekemässä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka perustuu siihen, että pienten valtioiden vahvin turva ovat kansainväliset sopimukset ja kansainvälinen oikeus, mutta sitten kuitenkin me olemme nyt hylkäämässä senkin. Hallituspuolueista on vihdoin myönnetty julkisuudessakin, että ei ole mitään sellaista salaista tiedustelutietoa, joka nyt tätä lakia perustelisi, vaan kaikki on avoimesti... [Välihuutoja] — Kyllä, Venäjä pystyy tuomaan jopa 1 000 ihmistä Suomen rajalle, ja jos on pidempi aika, niin sinne voidaan tuoda enemmänkin ihmisiä, ei kai tämä nyt voi kenellekään olla mikään yllätys. Ja kuten täällä on ansiokkaissa puheenvuoroissa todettu, niin tätä välineellistämistä on ollut jo kymmeniä vuosia aina sieltä 1950-luvulta asti, ei tässä ole mitään uutta. [Suna Kymäläisen välihuuto] Uutta on vain se, että Suomi nyt ainoana — ainoana — EU-maana on säätämässä lain, joka rikkoo räikeästi meidän sopimuksiamme. [Välihuutoja] Ja myös se fakta on tullut julkisuudessa esiin, ettei [Suna Kymäläisen välihuuto] edes ole mahdollista säätää eurooppaoikeutta ylittävää lakia, joten käytännössä tässä ollaan nyt tekemässä lakia, jollaista ei alun perinkään voisi säätää. Toki semmoinen laki voidaan säätää, me voimme säätää vaikka lain, että Suomella ei ole valtionvelkaa, mutta tarkoittaako se sitä, että Suomella ei ole valtionvelkaa, sitä voi kukakin miettiä. Tämä laki ei myöskään estä ketään ylittämästä maastorajaa, päinvastoin se todennäköisesti houkuttaa Putinia kokeilemaan välineellistämistä. Todennäköistä on, että tämä laki jopa vähentää turvallisuuttamme. [Jenna Simula: Nyt on tietäjä pöntössä!] Mutta se, mikä on varmaa — kaikki muu spekulointia — on se, että tämä vie Suomelta uskottavuuden oikeusvaltiona. Me olemme ainoa EU-maa, joka säätää tällaisen laittoman lain. [Ben Zyskowicz: Meinaatteko näin kertoa siellä EU-parlamentissa?] Itse asiassa nykyinen valtiovarainministeri Purra — itse asiassa oli valtiovarainministeri jo viime vuoden puolella — kirjoitti blogissaan, kuinka nyt on ainutkertainen tilaisuus yleisesti estää turvapaikanhaku tämän Venäjän rajatilanteen siivellä. Hyvin avoimesti meidän valtioneuvoston toiseksi korkein ministeri totesi, että tässä tavoitteena on ajaa eteenpäin perussuomalaisten pitkäaikaista tavoitetta, että turvaa ei voisi Suomesta hakea. [Välihuuto eduskunnasta] Minusta on uskomatonta, että tähän on saatu koko eduskunta mukaan, tai ainakin suuri osa siitä. Hallitus haluaa siis näyttää kovalta, hallitus haluaa näyttää, että se ratkaisee ongelman tavalla, jota edes itäeurooppalaiset johtajat, kuten Orbán, eivät ole uskaltaneet tehdä. Mutta oikeasti hallitushan ei tätä ongelmaa tällä ratkaise, hallitus vain luo tukun uusia ongelmia. Ja kyllä minä ihmettelen, että oppositiostakaan kaikki eivät uskalla todeta, että hei, tuolla keisarilla ei ole vaatteita, vaan lähtevät mukaan tähän poliittiseen ansaan. Toivottavasti olen väärässä. Toivottavasti tämä ei yllytä Putinia kokeilemaan välineellistämistä, toivottavasti emme saa Unkarin tavoin satojen miljoonien sakkoja, mikä pakottaa meitä sakkoja maksamisen jälkeen luopumaan laista vielä sen lisäksi, että se oli sitten turhaa hallituksenkin näkökulmasta. Toivottavasti kaikki menee hyvin, mutta on suuri syy epäillä, että näin ei käy. Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kiitän kaikkia, jotka kovan paineen alla uskaltavat pitää kiinni siitä, mikä tekee Suomesta ja oikeusvaltiosta vahvan. [Ben Zyskowicz: Kiitos!]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Saatiin tästä mietinnöstä lopputulos, johon itsekin olin siinä määrin tyytyväinen, että sen hyväksyin. Kuten tuossa äskeisessä puheenvuorossa kävin läpi, tämä sopimus olisi voinut olla suuri uhkakin Suomen turvallisuudelle, ja nyt se ei ole. Se on vastuullinen lopputulos, ja kiitin siitä koko valiokuntaa. Sopimus itsessäänhän ei muutu, ja me olemme pitkään tienneet, että se on hyvin samankaltainen kuin muiden Pohjoismaiden sopimus ja olennaista on se, miten Suomi sitä toteuttaa. Nyt valiokunta on tehnyt ratkaisun, joka on minusta hyvin vastuullinen siinä, miten sitä toteutetaan. Meille ei ole tulossa tänne pysyviä joukkoja tai tukikohtia, niin kuin julkisuudessa jotkut ovat sanoneet. Emme ole nyt rakentamassa jännitteitä tai uhkaa. Mutta vaikka nyt vähän toistan itseäni, niin koska edustaja Vikman ei ehkä kuunnellut edellistä puheenvuoroani tai sitten olin epäselvä, vielä totean, että vaikka me täällä tulkitaan deterrence-sanan merkitystä, kuinka monitulkintainen se on — ja edustaja Kiljunenkin tässä minusta hyvin sitä totesi — niin minusta ei ole nyt niin kiinnostavaa, mitä se tämän sopimuksen tai mietinnön osalta tarkoittaa. Kiinnostavaa on se linja, jossa olen huomannut, että meillä ja kokoomuksella on valtavan suuri ero: Vasemmistoliitto haluaa rakentaa Suomen turvallisuutta meidän omista lähtökohdistamme. Me emme ole vähentämässä sitä. Ei tietenkään olisi realistista, että Suomen Nato-jäsenyys tai DCA-sopimus muuttaisi Naton pelotetta, ydinasepelotetta ja näitä asioita. Se ei muuta niitä, se ei vie mitään sieltä pois. Mutta me emme ole sitä mieltä, että meidän turvallisuutta lisäisi se, että me ei tehtäisikään tätä Suomen etu edellä vaan Yhdysvaltain valtapoliittisista kuvioista ja pelote-sanan sisältöä korostamalla, sillä, että Suomen rooli olisi Natossa lisätä pelotetta. Me tiedetään, että — on se totta tai ei — Putinin retoriikassa Murmanskia ja Leningradin aluetta eli siis Pietarin ympäristöä Suomen Nato-jäsenyys uhkaa. Me tiedämme, että me emme ole uhka Venäjälle, mutta me myös tiedämme, että näissä suurvaltapeleissä Venäjä ainakin kokee, että jos Yhdysvalloilla on heidän rajansa tuntumassa pelotetta, eli esimerkiksi ydinaseita ja keinoja toimia sillä lailla, että se ei välttämättä olisi Suomen ja Euroopan etu, niin siitä ei kyllä kukaan hyödy. Sen takia ihmettelen, minkä takia halutaan korostaa sitä, että ollaan liitytty ilman ehtoja ja että nämä voivat muuttua. Totta kai, jos tulee akuutti tilanne, niin siinä tilanteessa tämä sopimus lisää meidän kykyä vastaanottaa apua, mutta se, että me nyt jo rupeaisimme katsomaan tätä pelotteen käsitteen kautta, on mielestäni vastuutonta ja se ei ole suomalaisten etu.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmassa keskustelussa keskusteltiin pelotteesta ja pidäkkeestä, ja jos nyt unohdetaan mietintöjen retoriikka ja katsotaan, mitä ne sanat sisältävät: Kun tiedetään, että tämä sopimus on kehikko, joka mahdollistaa Suomen niin halutessa hyvin paljon tai sitten Suomen niin halutessa myös hyvin rajatusti asioita, niin minusta on hyvä ajatella näiden kahden käsitteen kautta. Meillähän on jo hyvin vahva pidäke Suomessa — tänne ei kannata hyökätä, meillä on vahvat asevoimat — ja mikäli nyt tämä sopimus tuo tänne esimerkiksi tavanomaisten aseiden varastoja ja mahdollistaa avun nopean vastaanottamisen, niin silloinhan me lisätään sitä pidäkettä, niin että entistä enemmän Suomi on turvassa. Sitten toisaalta huonoimmillaan tätä sopimusta voitaisiin käyttää tämän pelotteen rakentamiseen, jolloin tuotaisiin jännitteet muualta maailmasta meidän rajoille ja meidän maaperälle ja jos me mahdollistettaisiin laajat alueet, joihin Suomella ei ole näkymää ja me ei tiedetä, mitä siellä tapahtuu. Me tiedetään, että Yhdysvallat ja muut suurvallat katsovat näitä asioita omasta näkökulmastaan ja ovat esimerkiksi omille eurooppalaisille lähimmille liittolaisilleen aiemminkin jättäneet esimerkiksi kertomatta laittomista vankilennoista. He katsovat asiaa omasta näkökulmastaan, ja meidän tehtävämme on katsoa tätä nimenomaan Suomen näkökulmasta, ja silloinhan me olemme parhaassa tilanteessa, kun nämä näkökulmat yhtyvät ja me lisätään sekä omaa turvallisuuttamme että koko Euroopan että globaalia turvallisuutta. Huonoimmillaan tosiaan tämä sopimus myös mahdollistaisi tämän pelotteen rakentamisen, mutta kyllä me tiedetään, että tämä Naton pelote viime kädessä ydinaseiden kautta on olemassa, vaikka Suomen maaperää ja Suomen ilmatilaa ei sen pelotteen rakentamiseen käytettäisi. Me emme halua, että sotien mahdollisesti eskaloituessa Suomesta tulee se ensisijainen taistelutanner ja ensi-iskujen kohde. Me haluamme jatkossakin olla vähentämässä ja purkamassa jännitteitä sekä tukemassa kumppanien suvereniteettia ja omaa suvereniteettiamme ja sitä, että kaikilla on oikeus puolustaa itseään. On todella tärkeää, että tämä mietintö alleviivaa ydinasekieltoa, aivan kuten Nato-päätös teki. Tämä liittyy nyt siihen, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa alettiin Suomessa toistaa tällaista hokemaa, että me olemme liittyneet Natoon ilman ennakkoehtoja. Totta kai joka ikinen maa on liittynyt Natoon ilman ennakkoehtoja — Nato-sopimus ei tunne mitään ennakkoehtoja — mutta samoin kuin kaikki muut Pohjoismaat ovat päättäneet, että heidän alueelleen ei tule ydinaseita, niin meidänkin pitää jatkossakin tehdä. Kiitän valiokuntaa. Tärkeintä on, että mikäli jatkossa tämän sopimuksen tulkintaa halutaan muuttaa, halutaan laajentaa alueita tai halutaan päästää pysyviä joukkoja, silloin eduskunnalla on siitä päätösvalta ja että nyt ei olla luovuttamassa suvereniteettia kansan valitsemilta edustajilta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Saatiin tästä mietinnöstä lopputulos, johon itsekin olin siinä määrin tyytyväinen, että sen hyväksyin. Kuten tuossa äskeisessä puheenvuorossa kävin läpi, tämä sopimus olisi voinut olla suuri uhkakin Suomen turvallisuudelle, ja nyt se ei ole. Se on vastuullinen lopputulos, ja kiitin siitä koko valiokuntaa. Sopimus itsessäänhän ei muutu, ja me olemme pitkään tienneet, että se on hyvin samankaltainen kuin muiden Pohjoismaiden sopimus ja olennaista on se, miten Suomi sitä toteuttaa. Nyt valiokunta on tehnyt ratkaisun, joka on minusta hyvin vastuullinen siinä, miten sitä toteutetaan. Meille ei ole tulossa tänne pysyviä joukkoja tai tukikohtia, niin kuin julkisuudessa jotkut ovat sanoneet. Emme ole nyt rakentamassa jännitteitä tai uhkaa. Mutta vaikka nyt vähän toistan itseäni, niin koska edustaja Vikman ei ehkä kuunnellut edellistä puheenvuoroani tai sitten olin epäselvä, vielä totean, että vaikka me täällä tulkitaan deterrence-sanan merkitystä, kuinka monitulkintainen se on — ja edustaja Kiljunenkin tässä minusta hyvin sitä totesi — niin minusta ei ole nyt niin kiinnostavaa, mitä se tämän sopimuksen tai mietinnön osalta tarkoittaa. Kiinnostavaa on se linja, jossa olen huomannut, että meillä ja kokoomuksella on valtavan suuri ero: Vasemmistoliitto haluaa rakentaa Suomen turvallisuutta meidän omista lähtökohdistamme. Me emme ole vähentämässä sitä. Ei tietenkään olisi realistista, että Suomen Nato-jäsenyys tai DCA-sopimus muuttaisi Naton pelotetta, ydinasepelotetta ja näitä asioita. Se ei muuta niitä, se ei vie mitään sieltä pois. Mutta me emme ole sitä mieltä, että meidän turvallisuutta lisäisi se, että me ei tehtäisikään tätä Suomen etu edellä vaan Yhdysvaltain valtapoliittisista kuvioista ja pelote-sanan sisältöä korostamalla, sillä, että Suomen rooli olisi Natossa lisätä pelotetta. Me tiedetään, että — on se totta tai ei — Putinin retoriikassa Murmanskia ja Leningradin aluetta eli siis Pietarin ympäristöä Suomen Nato-jäsenyys uhkaa. Me tiedämme, että me emme ole uhka Venäjälle, mutta me myös tiedämme, että näissä suurvaltapeleissä Venäjä ainakin kokee, että jos Yhdysvalloilla on heidän rajansa tuntumassa pelotetta, eli esimerkiksi ydinaseita ja keinoja toimia sillä lailla, että se ei välttämättä olisi Suomen ja Euroopan etu, niin siitä ei kyllä kukaan hyödy. Sen takia ihmettelen, minkä takia halutaan korostaa sitä, että ollaan liitytty ilman ehtoja ja että nämä voivat muuttua. Totta kai, jos tulee akuutti tilanne, niin siinä tilanteessa tämä sopimus lisää meidän kykyä vastaanottaa apua, mutta se, että me nyt jo rupeaisimme katsomaan tätä pelotteen käsitteen kautta, on mielestäni vastuutonta ja se ei ole suomalaisten etu.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmassa keskustelussa keskusteltiin pelotteesta ja pidäkkeestä, ja jos nyt unohdetaan mietintöjen retoriikka ja katsotaan, mitä ne sanat sisältävät: Kun tiedetään, että tämä sopimus on kehikko, joka mahdollistaa Suomen niin halutessa hyvin paljon tai sitten Suomen niin halutessa myös hyvin rajatusti asioita, niin minusta on hyvä ajatella näiden kahden käsitteen kautta. Meillähän on jo hyvin vahva pidäke Suomessa — tänne ei kannata hyökätä, meillä on vahvat asevoimat — ja mikäli nyt tämä sopimus tuo tänne esimerkiksi tavanomaisten aseiden varastoja ja mahdollistaa avun nopean vastaanottamisen, niin silloinhan me lisätään sitä pidäkettä, niin että entistä enemmän Suomi on turvassa. Sitten toisaalta huonoimmillaan tätä sopimusta voitaisiin käyttää tämän pelotteen rakentamiseen, jolloin tuotaisiin jännitteet muualta maailmasta meidän rajoille ja meidän maaperälle ja jos me mahdollistettaisiin laajat alueet, joihin Suomella ei ole näkymää ja me ei tiedetä, mitä siellä tapahtuu. Me tiedetään, että Yhdysvallat ja muut suurvallat katsovat näitä asioita omasta näkökulmastaan ja ovat esimerkiksi omille eurooppalaisille lähimmille liittolaisilleen aiemminkin jättäneet esimerkiksi kertomatta laittomista vankilennoista. He katsovat asiaa omasta näkökulmastaan, ja meidän tehtävämme on katsoa tätä nimenomaan Suomen näkökulmasta, ja silloinhan me olemme parhaassa tilanteessa, kun nämä näkökulmat yhtyvät ja me lisätään sekä omaa turvallisuuttamme että koko Euroopan että globaalia turvallisuutta. Huonoimmillaan tosiaan tämä sopimus myös mahdollistaisi tämän pelotteen rakentamisen, mutta kyllä me tiedetään, että tämä Naton pelote viime kädessä ydinaseiden kautta on olemassa, vaikka Suomen maaperää ja Suomen ilmatilaa ei sen pelotteen rakentamiseen käytettäisi. Me emme halua, että sotien mahdollisesti eskaloituessa Suomesta tulee se ensisijainen taistelutanner ja ensi-iskujen kohde. Me haluamme jatkossakin olla vähentämässä ja purkamassa jännitteitä sekä tukemassa kumppanien suvereniteettia ja omaa suvereniteettiamme ja sitä, että kaikilla on oikeus puolustaa itseään. On todella tärkeää, että tämä mietintö alleviivaa ydinasekieltoa, aivan kuten Nato-päätös teki. Tämä liittyy nyt siihen, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa alettiin Suomessa toistaa tällaista hokemaa, että me olemme liittyneet Natoon ilman ennakkoehtoja. Totta kai joka ikinen maa on liittynyt Natoon ilman ennakkoehtoja — Nato-sopimus ei tunne mitään ennakkoehtoja — mutta samoin kuin kaikki muut Pohjoismaat ovat päättäneet, että heidän alueelleen ei tule ydinaseita, niin meidänkin pitää jatkossakin tehdä. Kiitän valiokuntaa. Tärkeintä on, että mikäli jatkossa tämän sopimuksen tulkintaa halutaan muuttaa, halutaan laajentaa alueita tai halutaan päästää pysyviä joukkoja, silloin eduskunnalla on siitä päätösvalta ja että nyt ei olla luovuttamassa suvereniteettia kansan valitsemilta edustajilta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En nyt malta ihan lyhyesti olla toteamatta, vaikka puhutaan aivan eri aiheesta, mutta kai se tietysti turvallisuuteenkin liittyy, että itse olen katsonut esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, kuinka metsäteollisuutta on ajettu pitkään alas ja sinäkin aikana, kun saatiin paljon halpaa puuta Venäjältä, tuottavuus on laskenut, kun Suomessa metsät on keitetty selluksi, joka on sitten viety Kiinaan, missä siitä on tehty vessapaperia. Ehkä jos me tuottavuutta halutaan lisätä ja Suomen taloutta nostaa, niin kyllä ne ovat nämä vihreän siirtymän investoinnit, jotka varmaan sitten voivat liittyä myös tähän nyt käsitteillä olevaan asiaan — johon menenkin seuraavaksi. Lähivuosina, arvoisa rouva puhemies, DCA ei mullista juuri mitään. Ei tänne tässä maailmantilanteessa hirveästi ole varmasti ylimääräisiä aseita tarjolla, eikä tänne ole nyt joukkojakaan tulossa, eikä ole tarvettakaan. Me tiedämme, että kyllä vie pidempään kuin yhden vaalikauden ennen kuin meitä potentiaalisesti tavanomaisilla aseilla voitaisiin uhata, niin vahvat meidän omat puolustusvoimat on. Mutta jos tilanne sitten myöhemmin jatkossa muuttuu, niin ne päätökset tuodaan tänne eduskuntaan. Jos tänne tulee merkittäviä joukkoja tai jos annetaan isoja alueita, jotka voivat jo lähentyä tämmöistä tukikohtatyyppistä, niin ne päätökset tehdään eduskunnassa, kansan suoraan valitsemilla edustajilla, tarvittaessa selontekomenettelyllä. Tämä oli vasemmistoliitolle keskeinen kysymys, että Suomen suvereniteettia ei voi luovuttaa yksittäisen valtioneuvoston käsiin. Tässä kiitän kyllä, että saatiin hyvä, rakentava kompromissi valiokunnassa aika vaikeidenkin tilanteiden jälkeen. Arvoisa puhemies! Parhaimmillaan DCA lisää Suomen turvallisuutta, kun me saadaan tavanomaisia aseita ja ehkä joskus asevarastoja valmiiksi maahamme. Turvatakuitahan DCA ei anna. Ne turvatakuut kuuluvat Nato-jäsenyyteen, mutta kun tiedetään, että Nato-jäsenyys on poliittinen sopimus, joka ei sinänsä velvoita johonkin tietynlaiseen — pahimmillaan voidaan saada villasukkia — niin tietysti jos meillä DCA:n mukana sitten on täällä ylimääräistä turvaa, se on tietysti Suomen etu. Mutta ei tietenkään pidä olla naiivi, ja suurvalloilla on aina suurvaltojen logiikka, ja me tiedetään aivan lähivuosilta, kuinka Yhdysvallat on vakoillut heidän lähimpien eurooppalaisten liittolaistensa johtajia ja kuinka oli näitä laittomia vankikuljetuksia, joista ei kerrottu eurooppalaisille liittolaisille ja joihin käytettiin juuri näitä sopimusjärjestelyitä. Eli kyllä on todella tärkeää, että Suomi jatkossakin aina kaikissa tilanteissa pitää huolta omasta turvallisuudestaan eikä heittäydy muiden, suurvaltojen, varaan ja pitää meidän lähinaapureiden, Pohjoismaiden ja tietysti Euroopan unionin, [Puhemies koputtaa] kautta yhteistyötä rakentamalla omasta turvallisuudestaan huolta, koska meillä on aina se yhteinen intressi. Mutta se ei tietenkään estä sitä, että tämmöiset järjestelyt parhaimmillaan voivat lisätä turvallisuuttamme, ja sen takia itsekin tuen tätä ratkaisua. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En nyt malta ihan lyhyesti olla toteamatta, vaikka puhutaan aivan eri aiheesta, mutta kai se tietysti turvallisuuteenkin liittyy, että itse olen katsonut esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, kuinka metsäteollisuutta on ajettu pitkään alas ja sinäkin aikana, kun saatiin paljon halpaa puuta Venäjältä, tuottavuus on laskenut, kun Suomessa metsät on keitetty selluksi, joka on sitten viety Kiinaan, missä siitä on tehty vessapaperia. Ehkä jos me tuottavuutta halutaan lisätä ja Suomen taloutta nostaa, niin kyllä ne ovat nämä vihreän siirtymän investoinnit, jotka varmaan sitten voivat liittyä myös tähän nyt käsitteillä olevaan asiaan — johon menenkin seuraavaksi. Lähivuosina, arvoisa rouva puhemies, DCA ei mullista juuri mitään. Ei tänne tässä maailmantilanteessa hirveästi ole varmasti ylimääräisiä aseita tarjolla, eikä tänne ole nyt joukkojakaan tulossa, eikä ole tarvettakaan. Me tiedämme, että kyllä vie pidempään kuin yhden vaalikauden ennen kuin meitä potentiaalisesti tavanomaisilla aseilla voitaisiin uhata, niin vahvat meidän omat puolustusvoimat on. Mutta jos tilanne sitten myöhemmin jatkossa muuttuu, niin ne päätökset tuodaan tänne eduskuntaan. Jos tänne tulee merkittäviä joukkoja tai jos annetaan isoja alueita, jotka voivat jo lähentyä tämmöistä tukikohtatyyppistä, niin ne päätökset tehdään eduskunnassa, kansan suoraan valitsemilla edustajilla, tarvittaessa selontekomenettelyllä. Tämä oli vasemmistoliitolle keskeinen kysymys, että Suomen suvereniteettia ei voi luovuttaa yksittäisen valtioneuvoston käsiin. Tässä kiitän kyllä, että saatiin hyvä, rakentava kompromissi valiokunnassa aika vaikeidenkin tilanteiden jälkeen. Arvoisa puhemies! Parhaimmillaan DCA lisää Suomen turvallisuutta, kun me saadaan tavanomaisia aseita ja ehkä joskus asevarastoja valmiiksi maahamme. Turvatakuitahan DCA ei anna. Ne turvatakuut kuuluvat Nato-jäsenyyteen, mutta kun tiedetään, että Nato-jäsenyys on poliittinen sopimus, joka ei sinänsä velvoita johonkin tietynlaiseen — pahimmillaan voidaan saada villasukkia — niin tietysti jos meillä DCA:n mukana sitten on täällä ylimääräistä turvaa, se on tietysti Suomen etu. Mutta ei tietenkään pidä olla naiivi, ja suurvalloilla on aina suurvaltojen logiikka, ja me tiedetään aivan lähivuosilta, kuinka Yhdysvallat on vakoillut heidän lähimpien eurooppalaisten liittolaistensa johtajia ja kuinka oli näitä laittomia vankikuljetuksia, joista ei kerrottu eurooppalaisille liittolaisille ja joihin käytettiin juuri näitä sopimusjärjestelyitä. Eli kyllä on todella tärkeää, että Suomi jatkossakin aina kaikissa tilanteissa pitää huolta omasta turvallisuudestaan eikä heittäydy muiden, suurvaltojen, varaan ja pitää meidän lähinaapureiden, Pohjoismaiden ja tietysti Euroopan unionin, [Puhemies koputtaa] kautta yhteistyötä rakentamalla omasta turvallisuudestaan huolta, koska meillä on aina se yhteinen intressi. Mutta se ei tietenkään estä sitä, että tämmöiset järjestelyt parhaimmillaan voivat lisätä turvallisuuttamme, ja sen takia itsekin tuen tätä ratkaisua. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta tuntuu siltä kuin meidän hallituksemme olisi kuin sadusta keisarista ilman vaatteita. Vihanlietsojat istuvat hallituksen omissa riveissä. Suojelupoliisi on jo pitkään varoittanut äärioikeiston meille kaikille suomalaisille aiheuttamasta uhasta, mutta pääministeri vain esittää, että näihin asioihin olisi muka tartuttu. On tehty joku paperi, joka ei selvästi ole saanut omia rivejäkään täällä katsomaan peiliin. [Jenna Simulan välihuuto] Kuulemme myös pääministeriltä väitteitä, kuinka uhkaa olisi vaikka missä, jossain kuvitteellisessa äärivasemmistossa, tässä puhutaan ympäristöaktivisteista, puhutaan eri uskonnoista, maahanmuuttaneista, [Jenna Simulan välihuuto] eikä katsota sitä, mitä itse ollaan tekemässä, sitä, mitä itse ollaan legitimoimassa. Itse asiassa päinvastoin nämä puheet, joita pääministeriä myöten on kuunneltu, legitimoivat. Ne antavat pontta sille, että tämmöiset teot, mitä me ollaan nähty ympäri yhteiskuntaa, olisivat jotenkin sallittuja ja että meillä olisi joku yhteiskunnallinen kamppailu, jossa aidosti [Puhemies koputtaa] voi toimia väärin, kun oikeasti on vain yksi lähde, joka tätä vihaa lietsoo. [Jenna Simulan välihuuto]

Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta tuntuu siltä kuin meidän hallituksemme olisi kuin sadusta keisarista ilman vaatteita. Vihanlietsojat istuvat hallituksen omissa riveissä. Suojelupoliisi on jo pitkään varoittanut äärioikeiston meille kaikille suomalaisille aiheuttamasta uhasta, mutta pääministeri vain esittää, että näihin asioihin olisi muka tartuttu. On tehty joku paperi, joka ei selvästi ole saanut omia rivejäkään täällä katsomaan peiliin. [Jenna Simulan välihuuto] Kuulemme myös pääministeriltä väitteitä, kuinka uhkaa olisi vaikka missä, jossain kuvitteellisessa äärivasemmistossa, tässä puhutaan ympäristöaktivisteista, puhutaan eri uskonnoista, maahanmuuttaneista, [Jenna Simulan välihuuto] eikä katsota sitä, mitä itse ollaan tekemässä, sitä, mitä itse ollaan legitimoimassa. Itse asiassa päinvastoin nämä puheet, joita pääministeriä myöten on kuunneltu, legitimoivat. Ne antavat pontta sille, että tämmöiset teot, mitä me ollaan nähty ympäri yhteiskuntaa, olisivat jotenkin sallittuja ja että meillä olisi joku yhteiskunnallinen kamppailu, jossa aidosti [Puhemies koputtaa] voi toimia väärin, kun oikeasti on vain yksi lähde, joka tätä vihaa lietsoo. [Jenna Simulan välihuuto]

Kiitos, arvoisa puhemies! Julkisen liikenteen hinnat ovat nyt aivan ennätyksellisessä nousussa, ja samaan aikaan näyttää, että hyvin pian myös vuokrat ovat aivan ennätysnousussa — jo alkuvuodesta vuokrien tasot ovat nousseet paljon. Nyt kun te nostatte arvonlisäveroa, niin yleensäkin kaikki hinnat nousevat. Myös sen kumipyöräbensiinin hintaa te olette nyt nostamassa, joten se pieni veronalennus, joka polttoaineisiin tehtiin, on nyt syöty sitten tässä alvin korotuksessa. Nyt ihmisillä ei ole varaa enää asua etenkään täällä pääkaupunkiseudulla, ja te vaan nostatte kaikkea sitä kustannustasoa. Samaan aikaan myös syrjäseuduilla, kuten täältä on huudeltu, ihan aidosti ne reiät ja kuopat ovat siellä teissä, ja valtava määrä suomalaisia on työttöminä rakennusalalla. Juuri nyt kannattaisi elvyttää, mutta te ette tee sitä. Kysyisin nyt ministeri Ranteelta: kun sanoitte, että on semmoinen hetki tulossa, kun korjausvelka ei kasva, niin koska se hetki on, kuinka pitkään se hetki kestää [Puhemies koputtaa] ja minkä takia sen jälkeen annetaan tilanteen vielä pahentua entisestään? [Vasemmalta: Sininen hetki!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Julkisen liikenteen hinnat ovat nyt aivan ennätyksellisessä nousussa, ja samaan aikaan näyttää, että hyvin pian myös vuokrat ovat aivan ennätysnousussa — jo alkuvuodesta vuokrien tasot ovat nousseet paljon. Nyt kun te nostatte arvonlisäveroa, niin yleensäkin kaikki hinnat nousevat. Myös sen kumipyöräbensiinin hintaa te olette nyt nostamassa, joten se pieni veronalennus, joka polttoaineisiin tehtiin, on nyt syöty sitten tässä alvin korotuksessa. Nyt ihmisillä ei ole varaa enää asua etenkään täällä pääkaupunkiseudulla, ja te vaan nostatte kaikkea sitä kustannustasoa. Samaan aikaan myös syrjäseuduilla, kuten täältä on huudeltu, ihan aidosti ne reiät ja kuopat ovat siellä teissä, ja valtava määrä suomalaisia on työttöminä rakennusalalla. Juuri nyt kannattaisi elvyttää, mutta te ette tee sitä. Kysyisin nyt ministeri Ranteelta: kun sanoitte, että on semmoinen hetki tulossa, kun korjausvelka ei kasva, niin koska se hetki on, kuinka pitkään se hetki kestää [Puhemies koputtaa] ja minkä takia sen jälkeen annetaan tilanteen vielä pahentua entisestään? [Vasemmalta: Sininen hetki!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Asunnottomuustyön kentältä on tullut nyt todella huolestuttavaa viestiä. Asunnottomuus, häädöt ja kriisimajoituksen tarve ovat nyt rajussa kasvussa. Lähes koko minun elinikäni ajan Suomessa asunnottomuus on laskenut, vähän alle viidesosaan siitä, mitä se oli, ja Suomi on ollut maailman mittakaavassa hieno esimerkki. Olen itsekin päässyt kansainvälisille vieraille esittelemään sitä asunnottomuustyötä, mitä meillä on tehty. Mutta nyt ensimmäistä kertaa minun elinikäni aikana tämä on kääntymässä rajusti huonoon suuntaan. Asumistukea leikataan, vuokria nostetaan, ja pelaatte sijoittajien pussiin, kun ARA-toimintaa ajetaan alas. Pienituloisilla työntekijöillä ei ole enää varaa käydä töissä, ja 100 000 uutta ihmistä työnnätte toimeentulotuelle. Tänä keväänä olen tavannut valtavasti ihmisiä, jotka eivät enää näe itsellään tulevaisuutta. 17 000 uutta lasta köyhyyteen. Ihmisillä ei ole varaa lääkkeisiin ja joutuu miettimään, syökö vai ostaako lääkkeitä. Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeri Purralta: kun nämä teidän tekojenne karmeat seuraukset nyt tulevat näkyville, [Puhemies koputtaa] oletteko te valmis esimerkiksi laittamaan kansainväliset, [Puhemies: Aika!] nyt verotuksesta kokonaan vapautetut sijoittajat verolle lähdeveron mukaan ja perumaan nämä leikkaukset?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Asunnottomuustyön kentältä on tullut nyt todella huolestuttavaa viestiä. Asunnottomuus, häädöt ja kriisimajoituksen tarve ovat nyt rajussa kasvussa. Lähes koko minun elinikäni ajan Suomessa asunnottomuus on laskenut, vähän alle viidesosaan siitä, mitä se oli, ja Suomi on ollut maailman mittakaavassa hieno esimerkki. Olen itsekin päässyt kansainvälisille vieraille esittelemään sitä asunnottomuustyötä, mitä meillä on tehty. Mutta nyt ensimmäistä kertaa minun elinikäni aikana tämä on kääntymässä rajusti huonoon suuntaan. Asumistukea leikataan, vuokria nostetaan, ja pelaatte sijoittajien pussiin, kun ARA-toimintaa ajetaan alas. Pienituloisilla työntekijöillä ei ole enää varaa käydä töissä, ja 100 000 uutta ihmistä työnnätte toimeentulotuelle. Tänä keväänä olen tavannut valtavasti ihmisiä, jotka eivät enää näe itsellään tulevaisuutta. 17 000 uutta lasta köyhyyteen. Ihmisillä ei ole varaa lääkkeisiin ja joutuu miettimään, syökö vai ostaako lääkkeitä. Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeri Purralta: kun nämä teidän tekojenne karmeat seuraukset nyt tulevat näkyville, [Puhemies koputtaa] oletteko te valmis esimerkiksi laittamaan kansainväliset, [Puhemies: Aika!] nyt verotuksesta kokonaan vapautetut sijoittajat verolle lähdeveron mukaan ja perumaan nämä leikkaukset?

Arvoisa puhemies! Ensin haluan sanoa oikeistolle ja keskustalle, että te ette edusta Suomen kansaa. Kun te puhutte täällä kansan äänellä, niin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa suojelualueiden lisäämistä. [Laura Huhtasaari: Ketkä ovat sitten äänestäneet meidät tänne!] Populismi ympäristön kustannuksella on aika surkeaa. Väännetään nyt rautalangasta: Meillä on Suomessa esimerkiksi ojitettuja soita, metsää ja peltoja, joilla on aivan surkea tuotto. Ne ovat kitukasvuista metsää. Kun niitä ennallistetaan, maanomistajat saavat paremman korvauksen, metsäteollisuus ei siinä häviä, maansiirtourakoitsijat saavat töitä. Ilmastopäästöt vähenevät ja esimerkiksi tämä sinileväpuuro, joka meillä on Suomenlahdella joka kesä. Meidän vesistöjen tilanne paranee. Kaikki voittavat. Jotainhan se maksaa, mutta sehän, että te annatte täällä ymmärtää, että se raha lähetettäisiin Brysseliin, että Brysselin herrat vievät meidän rahat, on täyttä pötypuhetta, kun kaikki se raha jää tänne hyödyttämään kaikkia meitä suomalaisia. Suomalaiset haluavat, että meidän luonnostamme pidetään huolta. Täytyy nyt ihmetellä, miten näitäkin eurovaaleja käydään [Puhemies koputtaa] näin Suomen kansaa halventavalla tavalla, että te ette voi puhua asioista niiden oikealla nimellä.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan sanoa oikeistolle ja keskustalle, että te ette edusta Suomen kansaa. Kun te puhutte täällä kansan äänellä, niin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa suojelualueiden lisäämistä. [Laura Huhtasaari: Ketkä ovat sitten äänestäneet meidät tänne!] Populismi ympäristön kustannuksella on aika surkeaa. Väännetään nyt rautalangasta: Meillä on Suomessa esimerkiksi ojitettuja soita, metsää ja peltoja, joilla on aivan surkea tuotto. Ne ovat kitukasvuista metsää. Kun niitä ennallistetaan, maanomistajat saavat paremman korvauksen, metsäteollisuus ei siinä häviä, maansiirtourakoitsijat saavat töitä. Ilmastopäästöt vähenevät ja esimerkiksi tämä sinileväpuuro, joka meillä on Suomenlahdella joka kesä. Meidän vesistöjen tilanne paranee. Kaikki voittavat. Jotainhan se maksaa, mutta sehän, että te annatte täällä ymmärtää, että se raha lähetettäisiin Brysseliin, että Brysselin herrat vievät meidän rahat, on täyttä pötypuhetta, kun kaikki se raha jää tänne hyödyttämään kaikkia meitä suomalaisia. Suomalaiset haluavat, että meidän luonnostamme pidetään huolta. Täytyy nyt ihmetellä, miten näitäkin eurovaaleja käydään [Puhemies koputtaa] näin Suomen kansaa halventavalla tavalla, että te ette voi puhua asioista niiden oikealla nimellä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tähän toteaisin, että ehkä kuitenkin kyse on siitä, että omistamisen tuotto ja verotus kevenevät ja työnteon verotus kiristyy, [Miko Bergbom: Työn verotus kevenee!] koska arvonlisävero kohdistuu myös erityisesti suomalaiseen työhön, ja sitä hallituksen politiikkaa ei minusta tee paremmaksi se, että keskustakin olisi tehnyt huonoa veropolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi, että tämä on välttämätön ja arvonlisäverotus on vähemmän haitallinen työllisyydelle ja kotimaiselle taloudelle. Siksi pitääkin kysyä, miksi ette koskeneet osinkoverotukeen, tehottomiin yritysverotukiin, lähdeveroon, sillä näillä kaikilla se vaikutus kotimaiselle taloudelle olisi ollut asiantuntijoiden mukaan kaikkein pienin. Esimerkiksi lähdevero olisi kohdistunut ulkomaisiin sijoittajiin, joita nyt Suomi ei verota yhtään, toisin kuin moni muu länsimaa. Eli olen samaa mieltä, että talous pitää korjata, mutta kyllähän tässä nyt nimenomaan te teette tätä rikkaimpien ja vielä rikkaimpien ulkomaistenkin ihmisten ja erilaisten sijoitusrahastojen ja muiden puolesta ettekä suinkaan suomalaisen työn, kuten tästä on voinut saada väärän kuvan.

Kiitos, arvoisa puhemies! Eri valtioiden DCA-sopimukset todella ovat hyvin samanlaisia, ja erojakin on, kuten tässä esiin nostettu suhtautuminen ydinaseisiin. Tämä itse sopimushan ei eduskunnassa enää muutu, mutta olennaista on nyt se tulkinta, mikä me täällä tehdään, ja vielä tällä hetkellä me olemme vallassa Suomen kansanedustajina siitä, mitä Suomen maaperällä tapahtuu. Vasemmistoliiton mielestä näin pitää olla jatkossakin. Ei voi olla niin, että eduskunta päättää antaa esimerkiksi puolustusministeriölle valtuudet laajentaa näitä alueita ilman, että eduskunta päättää muutoksista, mitä tämän sopimuksen noudattamiseen jatkossa tulee. Parhaimmillaan DCA voi olla keino tuoda meille asevarastoja, tavanomaisten aseiden varastoja, jotka voidaan sitten ottaa nopeasti käyttöön, jos tarvitaan. Se on hyvä keino esimerkiksi estää nämä vieraat tukikohdat, joita muilla Venäjän rajanaapureilla ja Valko-Venäjän rajanaapureilla on. Mutta pahimmillaan tämä DCA voi antaa hyvinkin laajat alueet. Jos me emme halua rajata sisältöä [Puhemies koputtaa] ja fyysistä laajuutta, niin silloin meidän turvallisuus voi vähentyä, kun me emme ole enää [Puhemies koputtaa] johdossa omalla maaperällämme, ja tämä on otettava vakavasti.

Kiitos, arvoisa puhemies! Eri valtioiden DCA-sopimukset todella ovat hyvin samanlaisia, ja erojakin on, kuten tässä esiin nostettu suhtautuminen ydinaseisiin. Tämä itse sopimushan ei eduskunnassa enää muutu, mutta olennaista on nyt se tulkinta, mikä me täällä tehdään, ja vielä tällä hetkellä me olemme vallassa Suomen kansanedustajina siitä, mitä Suomen maaperällä tapahtuu. Vasemmistoliiton mielestä näin pitää olla jatkossakin. Ei voi olla niin, että eduskunta päättää antaa esimerkiksi puolustusministeriölle valtuudet laajentaa näitä alueita ilman, että eduskunta päättää muutoksista, mitä tämän sopimuksen noudattamiseen jatkossa tulee. Parhaimmillaan DCA voi olla keino tuoda meille asevarastoja, tavanomaisten aseiden varastoja, jotka voidaan sitten ottaa nopeasti käyttöön, jos tarvitaan. Se on hyvä keino esimerkiksi estää nämä vieraat tukikohdat, joita muilla Venäjän rajanaapureilla ja Valko-Venäjän rajanaapureilla on. Mutta pahimmillaan tämä DCA voi antaa hyvinkin laajat alueet. Jos me emme halua rajata sisältöä [Puhemies koputtaa] ja fyysistä laajuutta, niin silloin meidän turvallisuus voi vähentyä, kun me emme ole enää [Puhemies koputtaa] johdossa omalla maaperällämme, ja tämä on otettava vakavasti.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tähän toteaisin, että ehkä kuitenkin kyse on siitä, että omistamisen tuotto ja verotus kevenevät ja työnteon verotus kiristyy, [Miko Bergbom: Työn verotus kevenee!] koska arvonlisävero kohdistuu myös erityisesti suomalaiseen työhön, ja sitä hallituksen politiikkaa ei minusta tee paremmaksi se, että keskustakin olisi tehnyt huonoa veropolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi, että tämä on välttämätön ja arvonlisäverotus on vähemmän haitallinen työllisyydelle ja kotimaiselle taloudelle. Siksi pitääkin kysyä, miksi ette koskeneet osinkoverotukeen, tehottomiin yritysverotukiin, lähdeveroon, sillä näillä kaikilla se vaikutus kotimaiselle taloudelle olisi ollut asiantuntijoiden mukaan kaikkein pienin. Esimerkiksi lähdevero olisi kohdistunut ulkomaisiin sijoittajiin, joita nyt Suomi ei verota yhtään, toisin kuin moni muu länsimaa. Eli olen samaa mieltä, että talous pitää korjata, mutta kyllähän tässä nyt nimenomaan te teette tätä rikkaimpien ja vielä rikkaimpien ulkomaistenkin ihmisten ja erilaisten sijoitusrahastojen ja muiden puolesta ettekä suinkaan suomalaisen työn, kuten tästä on voinut saada väärän kuvan.