Elina Valtonen

Arvoisa puhemies! Tosiaan Iranin sota ei alkanut Euroopan toimesta, ja me olemme johdonmukaisesti vedonneet osapuoliin, että he palaisivat takaisin neuvottelupöytään ja saataisiin tämä eskalaatiokierre päättymään. Koko sota olisi hyvä saada päättymään. Nyt olisi erittäin tärkeää se, että Iran lopettaisi erityisesti nämä suorat iskut siviili-infrastruktuuriin ja myös Hormuzinsalmen sulkemisen. Se on suoraan este myös sille, ettei kansainvälinen kauppa pääse toimimaan. Me olemme Euroopan unionissa hakeneet erilaisia vaihtoehtoja, miten voisimme tukea vapaata liikkumista myös Hormuzinsalmella sen jälkeen, kun sotatoimet ovat päättyneet, mutta on toisaalta selvää, että Euroopan unioni varsinkaan unionina ei lähde mukaan sotatoimiin, ja tämä on myös Suomen hallituksen linja.

Arvoisa puhemies! Tilanne Lähi-idässä on poikkeuksellisen vakava juuri nyt, ja on tosiaan näin, että Iranin hirmuhallinto ei ole kunnioittanut oman kansansa ihmisoikeuksia eikä varsinkaan tasa-arvoa. Naisten ja tyttöjen asema on ollut yhteiskunnassa erittäin heikko. Tämänkin sanottuani on täysin epätodennäköistä, että myöskään nyt käynnissä oleva konflikti tähän asiaan toisi välttämättä muutosta. Se, että ajatollah on kuollut, ei vielä tarkoita sitä, että Iranin vallankumouskaarti olisi kaatumassa. Päinvastoin Iranin vallankumouskaarti — joka me myös Euroopan unionissa nyt alkuvuonna terrorilistattiin, ja Suomi oli siinä myös tätä ajamassa — on hyvin syvällä yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, myös taloudessa, olkoonkin että Iranin talous on ollut heikoissa kantimissa jo ennen tätä sotaakin. Tilanne on todella vakava myös alueella oleville suomalaisille.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Edustaja kuvaa Ukrainan siviilien kärsimystä osuvasti. Todella Venäjä käyttää kylmää talvea hyväkseen tilanteessa, jossa se ei ole esimerkiksi viimeisen vuoden aikana kyennyt rintamalla etenemään, mutta vastaavasti se on lisännyt tuntuvasti suoraan siviili-infrastruktuuriin kohdistuneita iskujaan. Esimerkiksi nyt tämän vuoden aikana, kun presidentti Trump on aivan oikeutetusti ja meidän tukemana tavoitellut rauhaa Ukrainaan, Venäjä on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että se ei ole siihen valmis, vaan päinvastoin myös tässä rauhanneuvotteluiden aikana se on kohdistanut iskujaan suoraan energiainfraan. Muun muassa viime yönä Venäjä toteutti yhdistelmäiskun Ukrainan useimpiin kaupunkeihin käyttäen sekä ballistisia ohjuksia että drooneja. Suomen kanta on selvä: me haluamme, että Ukrainaan saadaan välitön tulitauko aloittaen tietenkin energiainfrastruktuurista, mieluiten kokonainen tulitauko, jonka aikana voitaisiin käydä kestävän rauhan neuvottelut, ja me kannatamme Ukrainaan oikeudenmukaista, kestävää rauhaa. [Puhemies koputtaa] Se on tärkeää koko Euroopalle.

Arvoisa puhemies! Vaikka onkin niin, että tämä kohu toden totta on noteerattu maailmalla ja se on asettanut Suomen heikohkoon valoon, niin mielestäni nämä kaikki toimet, joita tässä nyt ehkä erityisesti viimeisen kahden päivän aikana on otettu — toisaalta se, että pääministeri on pyytänyt anteeksi, ja nyt myös se, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on asettanut kansanedustajille seuraamukset ja nämä kaksi kansanedustajaa ovat pyytäneet anteeksi — kyllä sivistysvaltiossa ovat jo paljon, ja siitä pääsemme eteenpäin. Se, miten me maakuvaa rakennamme ulkomailla, on johdonmukaista. Siinä tietysti ulkoministeriöllä on ratkaiseva rooli näin julkisen vallan toimesta, mutta viime kädessä sen hyvän maakuvan tekevät suomalaiset itse. Meillä ei tässä asiassa itse asiassa ole perinteisesti ollut minkäänlaista hätää, ja nyt toivon, niin kuin tässä ministeri Puisto erittäin hyvin sanoi, että nyt katsotaan eteenpäin ja opittiin tästä. [Aino-Kaisa Pekonen: Mitä nyt opittiin? Tämä oli viides kerta!] Suomen maakuvaa rakennetaan tosiaan mielellään yhdessä yhä paremmaksi.

Arvoisa puhemies! Venäjä rikkoo hyökkäyssodallaan Ukrainassa kansainvälistä oikeutta, YK:n peruskirjaa ja Helsingin päätösasiakirjan jokaista kymmentä periaatetta. Me ollaan paitsi Suomena myös osana eurooppalaista perhettä noudatettu kohta neljän vuoden ajan erittäin yhtenäistä strategiaa, jossa pyritään auttamaan sodan uhria puolustusmateriaaleilla ja kaikin muin keinoin. Tämän lisäksi olemme pyrkineet saamaan hyökkääjän lopettamaan sotansa asettamalla pakotteita ja muita toimia, joilla Venäjän sotakoneistoa saataisiin hillittyä, ja tässä rinnalla olemme satsanneet omaan pelotteeseen ja puolustukseen. Toistaiseksi ei ole ollut mitään viitteitä siitä, että hyökkääjä olisi ollut valmis edes tulitaukoon — joka nyt varsinkin näin joulun tullen olisi ehkä se kaikista paras vaihtoehto, joka näissä oloissa voidaan saavuttaa — eikä muutenkaan ole luopunut tavoitteistaan. Jossain kohtaa keskusteluyhteys varmasti avataan, mutta nyt ei ole sen hetki.

Arvoisa puhemies! Elämme demokratiassa, ja meillä tietysti kuuluu tähän meidän poliittiseen järjestelmään ja yhteiskunnalliseen keskusteluun se, että voimme olla erimielisiä erityisesti poliittisista kiistakysymyksistä, kuten varapääministerikin tässä toi hyvin esille. Mutta se, mikä meitä suomalaisia yhdistää, on kuitenkin se meidän vahva arvopohjamme, ja se tosiaan koostuu paitsi demokratiasta, oikeusvaltiosta, yhdenvertaisuudesta noin laajasti ottaen ja tasa-arvosta myös ihmisoikeuksista. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Se pätee meillä niin kotimaassa kuin kaikessa ulkopolitiikassa, jota edustamme, ja uskon, että yhdessä tuumin pystymme paitsi Suomen mainetta vahvasti ylläpitämään myös rakentamaan näitä vaikuttavia poliittisia ja ihmisten välisiä suhteita maailmalle [Pekka Aittakumpu: Miksei oppositio toimi näin?] mutta satsaamaan myös toki sitten vientiin ja kaikkeen vuorovaikutukseen.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, tilannehan on ollut erittäin hankala ja ikävä kaikin puolin meille kaikille, myös Suomessa, ja se on herättänyt valtavasti huomiota myös maailmalla. Sitä ei käy kiistäminen. Mutta me Suomena nautimme erittäin hyvää maakuvaa maailmalla, ja meillä on erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Me ollaan tietenkin paitsi ulkoministeriönä myös ylimmän valtionjohdon toimesta käyneet vuoropuhelua viime päivien aikana näiden meidän ystävämaiden kanssa. Olemme tuoneet sitä viestiä, mikä meille hallituksena on itsestään selvä, eli että olemme sitoutuneet täyteen yhdenvertaisuuteen eikä rasismille ole minkäänlaista sijaa. Nyt on tärkeää toki, että siltä osin kuin kansalaiset tietysti keskustelua käyvät, tämä asia tulee mittasuhteisiinsa, ja mielestäni tämänkin päivän toimet perussuomalaisten ryhmän toimesta asettavat asiat mittasuhteisiinsa.

Arvoisa puhemies! Rasismi on tuomittavaa kaikissa olomuodoissaan, ja hallitus on sitoutunut vahvasti yhdenvertaisuuteen. Tämä tilanne on tietysti kaikin puolin harmillinen. Siltä osin kuin meillä kaikilla tietysti tässä Suomenmaassa on sananvapaus, niin siihen liittyy myös vastuu. Erityisen vahva se vastuu on tietysti kansanedustajalla, ja sen takia on erinomaista, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on asettanut seuraamukset kansanedustajille ja he ovat omalta osaltaan pyytäneet tilannetta anteeksi. Tämän lisäksi myös pääministeri on ollut asiassa aktiivinen. Hän on viestinyt myös suoraan maailmalla, että Suomen hallitus on sitoutunut täyteen yhdenvertaisuuteen, ja meidän arvoihimme kuuluu, niin kuin edustaja Haavisto sanoi, aivan elimellisesti myös ihmisten välinen tasa-arvo. Tässä tosiaan, kun joku saattoi nostaa sen, että pääministeri olisi pyytänyt vain tietyissä maissa anteeksi, hän on pyytänyt anteeksi aivan kaikilta, koska kyllähän tämä meitä koskettaa oikeastaan taustaan, ihonväriin tai mihinkään ruumiilliseen olomuotoon katsomatta, [Puhemies koputtaa] eli aivan kaikkia, ja meillä Suomessakin asuu monenlaisia ihmisiä.

Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Kari tuli saliin, niin totean tästä eduskunnan informoinnista sen, että se on tietysti erittäin tärkeää. Nyt on hyväkin, että olemme käynnistäneet tämän parlamentaarisen työn Nato-asioiden osalta, mutta nyt kun esimerkiksi nämä rauhanneuvottelut ovat tässä edenneet matkan varrella, niin olemme kyllä käyttäneet kaikki paukut siihen, että omalta osaltani toisaalta ulkoasiainvaliokuntaan ja puolustusministeri puolustusvaliokuntaan ja sitten toisaalta suoraan valiokuntien puheenjohtajiin ollaan oltu yhteydessä, kun on tullut erilaisia vaiheita muun muassa semmoisissa kokouksissa, joissa tasavallan presidentti on edustanut Suomea. Tältä pohjalta jatketaan, ja katsotaan, mitä istuntotauko sitten tuo tullessaan, mutta valmiudessa ollaan. Sitten jäädytettyjen varojen osalta tämä viikko on tosiaan keskeinen, ja täytyy nyt toivoa, että Euroopan unionista saadaan kestävä ratkaisu. Jo siltä osin ratkaisu on tehty, että varat säilyvät jäädytettyinä, niin kuin oikein onkin. Hyökkääjävaltion varoja on käytettävä sotakorvauslainan muodossa uhrin eli Ukrainan tukemiseen. Sitten totean vielä sen tästä kansallisesta turvallisuusstrategiasta, josta edustaja Kokko kysyi, että aivan oikein edustaja analysoi sitä, että se itse asiassa asemoituu kuitenkin pääosin siihen yhdysvaltalaisen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan pitkään kaareen. Onhan siellä semmoisia elementtejä, joita me ei olla totuttu kuulemaan sisäpolitiikkaan puuttumisesta, mutta sitten vastaavasti itse näen sen niin, että tälleen ikään kuin perheen sisällä voidaan tällaisiakin asioita käsitellä. Kaikista tärkeintä on se, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan ja myös Ukrainaan säilyy. Se esimerkiksi kongressissa osoittautui tuossa muutama päivä sitten, kun edustajainhuone äänesti puolustuspaketin osalta, jossa myös läsnäolo Euroopassa säilyy. Viimeisenä vastaan edustaja Kauman kysymykseen tekoälystä. On tosiaan aivan keskeistä, että paitsi julkisessa hallinnossa noin laajemminkin myös ulkopolitiikassa otamme tekoälyä yhä vahvemmin käyttöön. Olenkin tältä pohjalta julkistanut ulkoministeriössä kilpailun, ja siihen on tullut erittäin paljon ideoita, miten toisaalta käytännön työtämme tehostetaan niin, että ihmiset voivat keskittyä yhä mielekkäämpiin ja tuottavampiin työtehtäviin, ja sitten vastaavasti, minkälaisia haasteita se tuo meidän ulko‑ ja turvallisuuspolitiikalle nyt ja jatkossa ja miten myös tekoälyn aikakaudella edistämme demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.

Arvoisa puhemies! Ensiksi totean, että rasismi tai sillä leikittely ei ole sisäisesti tai ulkoisesti eikä asiallisesti Suomen tai isänmaan edun mukaista. [Välihuuto] Edustustoista tuli muutama kysymys. Sen totean, että kun ulkoministeriöön kohdistuu 6,4 miljoonan säästötarve ja kun julkisen talouden tilaa katsoo myös lähivuosiksi eteenpäin, valitettavasti säästötavoite tuskin jää pelkästään tähän. On mahdoton kohdistaa näitä leikkauksia ilman, että ne kohdistuvat myös edustustoverkkoon. Samalla me pohdimme edustustoverkon uudelleenkohdentamista ja arvioimme sen kokonaisuutta kaiken aikaa ja nimenomaan suhteessa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin, joiden pohjalta tehdään myös uudelleenallokointeja. Tässä on taustalla laajempikin strategian muutos, johon liittyvät myös ulkoasiainhallinnon ja sen uudistuksen kysymykset. Me olemme nyt ensimmäistä kertaa 20 vuoden aikana tehneet laajan hallinnon uudistuksen, jossa on muokattu ulkoasiainhallinnon organisaatiota ja johtamiskulttuuria, ja tämä työ on edelleen käynnissä. No, eilen juhlistettiin avajaisia Houstonissa, jonne avattiin pääkonsulaatti. Siellä on tosiaan merkittävä puolustus-, avaruus- ja energiateknologian keskus ja erittäin paljon kiinnostusta suomalaisyrityksiin, ja toki puolin ja toisin kauppaa edistetään. Islamabadin edustuston osalta: Se tosiaan avattiin uudelleen kolme vuotta sitten. Mutta kun täällä edustaja viittasi siihen, että vaatimaton säästö, niin valitettavasti nyt näissä poikkeustiloissa toiminut edustusto olisi edellyttänyt useamman miljoonan kertainvestointia, jotta olisi saatu pysyvä kiinteistö. Alueen turvallisuustilanne on sen verran heikko, että myös toimintamenoihin olisi tullut merkittävä lisä siitä, että turvallisuudesta pitää huolehtia. Tämän lisäksi arvioitiin, mikä esimerkiksi Suomen yrityskentän tarve alueella on, ja päädyttiin kokonaisharkinnan mukaan tilanteeseen, jossa Islamabadin edustusto valitettavasti joudutaan sulkemaan. Näkymän tosiaan ollessa se, mikä se Suomen talouden osalta on, on vaikea nähdä, että ei jouduttaisi lisää edustustoja sulkemaan lähiaikoina. Mitä tulee globaaliin etelään, niin se on tosiaan erittäin tärkeässä roolissa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme ja maailmanlaajuisessa todellisuudessa. Sille pitää antaa sille kuuluva tila, ja tähän liittyvät myös meidän avaukset suhteessa esimerkiksi YK:n turvaneuvoston uudistamiseen, jossa maailman realiteetit otetaan nykyistä paremmin haltuun. Valitettavasti samaisesta julkisen talouden heikosta tilanteesta johtuen on jouduttu tekemään merkittäviä kehitysyhteistyöleikkauksia, mutta vastaavasti näen, että sillä on itse asiassa varsin pienikin merkitys Suomen ulkopolitiikan liikkumavaraan. Päinvastoin kaikissa keskusteluissa etelän edustajien kanssa kaikki toivovat kumppanuutta, jossa katsotaan silmästä silmään ja tehdään yhdessä kauppaa, investointeja, kehitetään yhdessä tulevaisuutta. Esimerkiksi Afrikan osalta Euroopan unionista käytiin viimeksi eilen, kun olin tuolla ulkoasiainneuvostossa Brysselissä, keskustelu. Afrikassa Euroopan unioni on suurin rahoittaja kehitysyhteistyön mutta myös investointien ja kaupan osalta. Se rooli on keskeinen, mutta meidän pitää ottaa siitä enemmän irti. Liian usein on niin, että esimerkiksi Global Gateway ‑hankkeen myötä eurooppalainen veronmaksaja maksaa hankkeen, mutta sitten vastaavasti esimerkiksi kiinalainen toimija ottaa siitä hyödyt, ja näin ei tietenkään ole oikein. Sitten mitä tulee rauhanrakennukseen, tosiaan edetään nyt tällä viikolla hyvinkin kriittisiä vaiheita Ukrainan sodan osalta. On erinomaista, että Saksan liittokansleri eilen kutsui koolle keskustelut, joissa käytiin yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten johtajien toimesta keskusteluja Ukrainan kanssa siitä, miten rauhansuunnitelma voisi edetä. Nyt on niin, että esimerkiksi aluekysymykset ovat tietysti itsestäänselvästi pelkästään Ukrainan asia, mutta tietysti mahdollinen rauhansopimus vaikuttaa laajasti koko Euroopan turvallisuuteen ja myös meidän toimintakenttään ja maailmanlaajuiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, ja sen takia on tärkeätä, että laajalla porukalla osallistutaan. Mutta nyt on tosiaan kyse siitä, tarttuuko Venäjä tähän vaiko ei. Venäjä ei ole ollut missään vaiheessa valmis tulitaukoon, ja itse näkisin edelleen, että tulitauko vaadittaisiin, jotta näissä keskusteluissa voidaan mennä syvemmälle. On valtavasti kysymyksiä, mutta sen totean vielä, että näistä turvallisuusjärjestelyistä mitään ei ole sovittu ohi Suomen eikä Suomen eduskunnan, päinvastoin. Kunhan tässä päästään keskustelussa eteenpäin, katsotaan, onko Venäjälle tämä nyt haarukoitu suunnitelma mahdollinen, niin sen jälkeen vasta päästään täsmentämään sitä halukkaiden koalition työtä ja siihen liittyviä turvallisuusjärjestelyitä, joissa Suomi on mukana, huomioiden meidän geostrateginen sijaintimme maailmankartalla. Aivan lyhyesti vielä Kavakusta totean sen, että näin 2020-luvulla ollaan otettu ja tullaan ottamaan keskimäärin saman verran henkilöitä ulkoasiainhallintoon ja kouluttamaan uusia kuin 2010-luvulla, ja on aivan tavanomaista, että välillä jää kurssi välistä.

Arvoisa puhemies! Kiitän eduskunnan valiokuntia vuoden 2026 talousarvioesitykseen saaduista arvokkaista huomioista. Elämme Suomen turvallisuuden, Euroopan tulevaisuuden ja koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen kannalta ratkaisevia hetkiä. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Euroopan turvallisuusympäristön kehitys ja ennen kaikkea se, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy, vaikuttaa meihin syvästi. Suomi on kaikissa yhteyksissä johdonmukaisesti edistänyt kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan. Ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä. Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä, jota leimaa kiihtyvä strateginen kilpailu ja maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros. Suomelle tärkeään sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä paineita. Suomen ja Euroopan turvallisuus‑ ja toimintaympäristö muuttui pitkäkestoisesti Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomen edun mukaista on kaikin tavoin tukea Ukrainaa laittomaan hyökkäyssotaan vastaamisessa ja Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamisessa. Strateginen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa säilyy Suomelle ja EU:lle keskeisenä intressinä. Yhdysvaltojen politiikalla on merkittäviä vaikutuksia toimintaympäristön ennakoitavuuteen ja Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden toteutumiseen. Keskeisiä turvallisuutta ja vakautta edistäviä toimia ovat myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden syventyvä yhteistyö sekä näiden vuoropuhelun tiivistyminen Saksan ja Puolan kanssa samoin kuin vahva kumppanuus ja yhteistyö Britannian, Ranskan ja muiden keskeisten eurooppalaisten kumppanien kanssa. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys lisääntyy edelleen. Lähi-idän eri konfliktit ja jännitteet vaikuttavat myös Suomeen. Suomi pyrkii toimillaan vahvistamaan alueen vakautta, mukaan lukien kahden valtion ratkaisua. Suomi tukee rauhanpyrkimyksiä Lähi-idässä sekä kahdenvälisesti että EU:n ja YK:n kautta toimien. Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toimintamenoihin esitetään 244 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on osoitettu 6,4 miljoonan euron säästövelvoite. Meidän on tarkkaan harkittava, mihin rajalliset resurssit käytämme, jotta ne parhaiten tukisivat Suomen tavoitteita. Tässä työssä meitä auttaa ulkoasiainhallinnon uudistus, jota jatkamme valtiovarainvaliokunnankin suosituksen mukaisesti. Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat sisältötyön ja resurssien kohdentaminen keskeisiin tavoitteisiin. Uudistuksessa kiinnitetään myös huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja esimiestyöhön. Kuten sekä valtiovarainvaliokunta että ulkoasiainvaliokunta painottavat, on kattava ja toimiva edustustoverkko tärkeä Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan ja suomalaisten etujen ajamiseksi. Suomen läsnäolo maailmalla edistää myös taloudellista yhteistyötä ja on hyväksi Suomen kansainväliselle asemalle. Ulkoministeriö tarkastelee säännöllisesti Suomen edustustoverkon vastaavuutta ajankohtaisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Ulkoministeriö on käynnistänyt valmistelut Suomen Kabulin‑, Islamabadin‑ ja Yangonin-edustustojen sulkemiseksi. Samalla tavoitteena on avata kaupallisia toimipisteitä joissakin niissä kohteissa, joissa aiemmin sijaitsi Business Finlandin toimipiste. Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoministeriöön etenee suunnitellusti.

Arvoisa puhemies! Vastaan ensin näistä palestiinalaislapsista tai ‑potilaista alueella. Tosiaan pääministerin esikunta on asiaa selvittänyt, pyytänyt eri ministeriöiltä erilaisia esityksiä, miten näitä lapsia voitaisiin tehokkaimmin auttaa. Puhun laajemmin myös potilaista, koska toki hätä koskee myös vanhempia ihmisiä. Tähän asti Suomi on tosiaan tukenut paikan päällä potilaita SPR:n kautta kenttäsairaalan muodossa, ja nytten budjettiriihessä hallitus sopi viiden miljoonan euron humanitaarisesta lisäavusta. Siitä, miten tämä tullaan kohdistamaan, ei ole vielä päätöksiä, mutta juuri tätä varten tätä selvitystä tehdään, että onko tehokkaampaa käyttää rahat paikan päällä vaiko osin täällä vai mitä tehdään. Tosiaan tähän tullaan kyllä palaamaan. Tärkeintä on se, että apua on tulossa ja siitä on päästy yhteisymmärrykseen. Useampi edustaja kysyi tästä assosiaatiosopimuksesta. No, nyt on tosiaan niin, että viime keväänä Suomi oli tässä myös etunenässä yhdessä Hollannin kanssa pyytämässä, että Israelin ja EU:n välinen assosiaatiosopimus arvioidaan ihmisoikeuspykälän toteutumisen osalta. Kesällä tämä arviointi on tehty, ja kuten oli jo melkein ilmeistäkin, niin Israel ei tätä ihmisoikeuspykälää täytä. Sen pohjalta Euroopan komissio on nyt laatinut erilaisia esityksiä, miten voitaisiin luoda painetta Israelille. Tämä vastaa myös edustaja Furuholmin kysymykseen, eli toki on ehtoja Israelille, esimerkiksi humanitaarisen oikeuden noudattaminen, ja kun niitä ei täytetä tai niissä pysytä, niin silloin täytyy käyttää muita toimia. Tässä tosiaan Euroopan unioni pyrkii etenemään ja Suomi osana Euroopan unionia, koska on paljon keinoja, jotka eivät ole kansallisen lainsäädännön piirissä tai eivät ole joka tapauksessa niin vaikuttavia, jos niihin yksin menee — toki laajan muun vuoropuhelun lisäksi, jota harrastamme suoraan kahdenvälisesti erilaisilla foorumeilla. Tosiaan näitä keinoja nyt arvioidaan, ja siellä on esimerkiksi assosiaatiosopimuksen sisältä keinoja, joita voidaan jäädyttää tai asettaa pois toiminnasta, ja näihin erilaisiin keinoihin palataan. Sitten vielä viimeisenä nostan sen, kun täällä kysyttiin sitä, mihin terroristit päätyvät. No, nyt on niin, että tosiaan tässä rauhansuunnitelmassa, jonka Trump toi esille, luodaan ikään kuin jopa tällainen kannustin, että Hamasin taistelijat voisivat lähteä alueelta, kunhan he antautuisivat ja tosiaan luovuttaisivat panttivangit ja antaisivat edes jonkin verran valoa tällaiselle rauhan polulle. Ihan tässä rinnalla on tietysti myös arvioitava sitä, lisääkö tällainen jatkuva sotatoimi kenties myös terroristien määrää alueella, kun ihmiset eivät näe mitään muuta kuin tällaisen epätoivon edessään, joten meidän yhteinen tehtävämme on tehdä kaikkemme sen eteen, että tällaiseen epätoivoon ei päädytä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan useita kysymyksiä, ja pureudun tässä nyt muutamiin. — On tosiaan niin, että Suomi tukee johdonmukaisesti kahden valtion mallia, ja näin tekee myös hallitus, ja Suomi on kertonut ehdot, joilla Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Tämä tosiaan ei asemoi meitä mihinkään sivulaidalle, vaan olemme hyvin lähellä verrokkimaitamme tässä kysymyksessä. Jotkin maat asettivat ehtoja ja kokivat, että ne täyttyvät, ja lähtivät tunnustamaan esimerkiksi viime viikolla tai aikaisemmin, ja osa maista arvioi ehtoja. Sitten on tietenkin maita, jotka eivät ole kertoneet tunnustamisesta mitään tai eivät ole kahden valtion mallin takana, mutta Suomi toden totta siellä on. Tästä tuoreesta rauhansuunnitelmasta on täällä ollut keskustelua, ja se on tietenkin erinomainen, positiivinen askel. Sitä itse asiassa viime viikolla New Yorkissa työstettiin, ja on hienoa paitsi, että Yhdysvallat nyt Trumpin suulla sen tuo esille, mutta ennen muuta myös se, että Israelin valtio on osoittanut tukensa tälle mallille. Nyt toivotaan, että myös Hamas siihen tarttuu, jotta saataisiin tämä välitön siviilien kärsimys päättymään, saataisiin tulitauko aikaiseksi ja saataisiin panttivangit vapaaksi. Sen jälkeen olisi aivan eri tilanne lähteä rakentamaan tosiasiallista kahden valtion mallia tai polkua kohti poliittista ratkaisua, jossa palestiinalaiset saisivat rauhanomaisen hallinnon, joka voisi jollain aikavälillä pyrkiä kohti demokratiaa. Tässä olikin kysymys siitä, miten Palestiinan kansa pääsee mukaan. No, varmaankin tässä välitön ratkaisu on tosiaan se, että tällainen ikään kuin teknokraattihallitus ottaa vastuun siitä, että paitsi Gazassa myös laajemmin Palestiinan alueella palvelut toimivat ja myös pystytään tekemään tarvittavia hallinnollisia ratkaisuja. Totta kai Palestiinan valtion osalta olisi tärkeää, että valtio voisi siirtyä demokratiaksi, ja siihen on järjestettävä erilaiset toimet niin, että terroristit eivät uudelleen pääse valtaan. Tämä on erittäin tärkeä asia ratkaista osana tätä prosessia, ja nyt on hienoa, että kansainvälinen yhteisö on sitoutunut tähän niin laajasti, mukaan lukien arabimaat alueella, joiden suusta ei niin pontevia sitoumuksia ole aikaisemmin kuultukaan. No, tämä ikään kuin Trumpin rauhansuunnitelma paitsi, että se nyt edellyttää sitä Hamasin mukaan lähtemistä, tosiaan ikään kuin ratkaisee vain tämän välittömän tulitauon ja lyhyen aikavälin askeleet. Tässä rinnalla tarvitaan edelleen poliittista prosessia kohti kahden valtion mallia. Tässä rauhansuunnitelmassa esimerkiksi ei oteta kantaa Länsirannan tilanteeseen, joka on sekin erittäin haastava. Mitä tulee väkivaltaisiin siirtokuntalaisiin, no, Suomi on ollut osana Euroopan unionia asettamassa heille pakotteita, ja sitten tähän kysymykseen koskien näitä väkivaltaan yllyttäviä ministereitä: Suomi oli ensimmäisten joukossa tukemassa tätä Ruotsin ehdotusta alkukesästä. Ja syy, minkä takia tässäkin kysymyksessä on toimittava EU:n kautta: no, ensinnäkin EU-toimet ovat vaikuttavampia kuin yksittäisen maan, mutta toinen on se, että meillä ei todella ole semmoista kansallista lainsäädäntöä, jonka puitteissa tällaisia esimerkiksi matkustuskieltoja voitaisiin asettaa. Sitten viimeisenä otan kantaa tähän, vaikka pääministerikin osaltaan siihen hyvin vastasi: Suomi ei todella ole ollut toimeton. Me ollaan meidän verrokkijoukossa aivan täysin mukana paitsi tukemassa myös esittämässä toimia, joilla saadaan apua ihmisille, me ollaan vaadittu tulitaukoa kohta nyt jo kahden vuoden ajan ja pyritty kaikin mahdollisin tavoin vaikuttamaan siihen, että siihen päästään. Suomella tosiaan ei ole keskusteluyhteyttä terroristijärjestö Hamasiin, ja sitä meiltä tuskin edellytetäänkään, mutta olemme pyrkineet vaikuttamaan semmoisten maiden kautta, joilla semmoinen keskusteluyhteys on. Nyt myös kohti tätä rauhansuunnitelmaa kun mennään, kun tästäkin oli kysymyksiä, pyritään toki kaikin mahdollisin tavoin vaikuttamaan siihen, että myös Hamas tähän sitoutuu ja lähtee vapauttamaan panttivankeja. No, sitten tosiaan jos otetaan kansainvälinen perspektiivi, niin Suomi osana muita länsimaita ja muita EU-maita on kyllä tehnyt valtavan määrän toimia, paitsi joilla tulitauko saataisiin aikaiseksi ja sota saataisiin loppumaan, myös sen eteen, että tämä poliittinen prosessi etenisi, ja erityisesti sen eteen, että palestiinalaisilla olisi rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutunut hallinto. Eli olemme tukeneet palestiinalaishallintoa paitsi poliittisesti myös rahallisesti, ja tosiaan huomattavasti enemmän kuin yksikään esimerkiksi alueen arabimaa on toiminut tähän saakka.

Arvoisa puhemies! Edustajalla oli hyvä puheenvuoro, ja on tärkeää nostaa myös sitä, että Hamas tosiaan edelleen karmottavalla tavalla pitää panttivankeja hallussaan ja heidät on saatava vapaaksi välittömästi. Toistaiseksi panttivankeja on kyetty vapauttamaan ainoastaan tulitauon oloissa, joten sen vuoksi olisi erittäin tärkeää — ja myös laajemmin ihmisten kärsimyksen vuoksi — että se tulitauko saataisiin aikaan mahdollisimman pian. Nyt tässä New Yorkin julkilausumassa, johon Suomi liittyi, on useita kirjauksia, joissa pidetään huolta nimenomaan siitä, että se rauhanomainen tulevaisuus alueelle toteutuisi Palestiinan osalta ainoastaan siten, että on palestiinalaishallinto, joka sitoutuu Israelin turvallisuuteen ja toisaalta omien kansalaistensa turvallisuuteen ja siivoaisi kaikki ääriainekset pois hallinnosta. Ja se, mikä siinä oli huomionarvoista, oli se, että arabimaat sitoutuivat tähän. Tämä nähdään myös Palestiinassa erittäin vahvana puolena, eli nyt heitä ikään kuin turvattaisiin myös lähialueelta ja samalla myös [Puhemies koputtaa] Israelia.

Arvoisa puhemies! Suomi nojaa paitsi kansainväliseen oikeuteen myös kansainvälisiin tuomioistuimiin sen tulkinnassa. Nyt neuvovien lausuntojen mukaisesti on tilanne tosiaan se, että vaikka ei voida todentaa, että Israel harjoittaa kansanmurhaa, niin on viitteitä siitä, että se saattaa olla pyrkimyksenä. Arvio tulee myöhemmin, jolloin on meidän kaikkien velvollisuus estää se toiminta. Mutta se, mitä täällä salissa nyt toistuu, että Suomi ikään kuin olisi toimeton tai poikkeaisi kansainvälisen verrokkiryhmämme linjasta, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Ensinnäkin me Suomena ja osana Euroopan unionia olemme suurimpia humanitaarisen avun rahoittajia ja toimittajia Gazaan. Tämän lisäksi me tuemme myös rahallisesti sitä rauhanomaista palestiinalaishallintoa, joka on se tulevaisuuden tekijä sitten, kun terroristit on saatu siivottua pois hallinnosta. Itse asiassa eilen keskustelin Palestiinan ulkoministerin kanssa tilanteesta ja kysyin, miten me voimme nyt parhaiten auttaa siihen akuuttiin tilanteeseen ja toisaalta [Puhemies koputtaa] tämän poliittisen polun avaamiseen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On tosiaan niin, että Suomi ei ole jäänyt toimettomaksi. Me olemme itse asiassa Media Freedom Coalitionin varapuheenjohtajia yhdessä Saksan kanssa, ja olemme käynnistäneet erilaisia toimia, joilla saisimme toimittajia paikan päälle ja riittävästi tietoa siitä, mitä alueella tapahtuu. Itsekin törmään väitteisiin, että näinköhän nämä uhriluvut ovat tämän kokoisia ja ovatko nämä tosiaan siviilejä. No, kun puhutaan esimerkiksi 19 000 kuolleesta lapsesta, niin silloin tuskin ovat Hamas-taistelijat kyseessä. Eli kyllä merkittävästi on myös siviilejä kuollut, toki myös terroristeja, ja heihin tietysti Israel ensisijaisesti pyrkii kohdistamaan vaikuttamista. Mutta voi myös olla niin, että tilanne Gazassa on huomattavan paljon heikompi kuin mitä me tiedämme. Ja se velvoittaa meitä toimimaan nyt. Sen vuoksi me Euroopan unionissa nyt tulevalla YK-viikolla teemme kaikkemme, että tähän välittömään tappamiseen saadaan loppu, ja samalla on pidettävä auki, kuten pääministeri on todennut, horisonttia poliittiselle ratkaisulle, kahden valtion mallille.

Arvoisa puhemies! Ei ole totta, että Suomi ei olisi ollut aloitteellinen toimissaan. Me ollaan itse asiassa yhdessä Hollannin kanssa tuossa keväällä nimenomaan vedottu komissioon, että tutkitaan assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuspykälä ja se, että näinköhän Israel on sen piirissä nykyisillä toimillaan. No, nyt saatiin kesällä komission arvio, että näin ei ole, jonka jälkeen komissio on sitten lähtenyt työstämään pakettia, jolla vielä vahvemmin kuin tähän asti pyritään vaikuttamaan siihen, että Israel lopettaa sotatoimensa ja palaa kansainvälisen oikeuden noudattamisen piiriin. Se ei tosiaan koske pelkästään Gazaa ja siellä katastrofaalista humanitaarista tilannetta, johon pitäisi saada tietysti ratkaisu saman tien, vaan se koskee myös Länsirantaa. Tämän rinnalla me ollaan oltu mukana erilaisissa henkilöpakotteissa sekä väkivaltaisille siirtokuntalaisille että toki myös Hamasia vastaan ja tehdään kaikkemme sen eteen, että puolueeton tiedonvälitys alueelta toteutuisi.

Arvoisa puhemies! Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan perustana on vahva kansainvälinen oikeus ja sen kunnioitus, ja me toimimme kaikissa teoissamme sen mukaisesti. Nyt on niin, että valitettavasti on viitteitä siitä, että Israel on ylittänyt kansainvälisen oikeuden rajat sekä toisaalta sotatoimillaan Gazassa mutta myös siirtokuntapolitiikallaan Länsirannalla, ja Suomi toimii näitä tekoja vastaan sekä kahdenvälisesti että kansainvälisillä foorumeilla EU:ssa ja YK:ssa. Nyt syy, minkä takia Palestiinan tunnustaminen on noussut agendalle, itse asiassa liittyy juuri siihen, että Palestiinan olemassaolon edellytykset heikkenevät päivä päivältä näiden toimien johdosta. On tärkeää, että Suomi arvioi oikeaa hetkeä, jolloin mekin tunnustamme Palestiinan valtion. [Vasemmalta: Milloin se on?]

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo neljättä vuotta. Sodan inhimillinen hinta on valtava: tuhansia kuolonuhreja, miljoonia pakolaisia, tuhoutuneita kaupunkeja ja infrastruktuuria. Huolimatta viime viikkojen aktiivisista diplomaattisista pyrkimyksistä edistää rauhaa sodan perusasetelma ei ole muuttunut: Venäjä ei ole luopunut tavoitteistaan eikä osoita todellista halua rauhaan. Päinvastoin, iskut siviilikohteisiin ovat jatkuneet myös aivan viime päivinä. Tämä kertoo karulla tavalla, että sota ei ole hiipumassa vaan jatkuu todennäköisesti eri muodoissa vielä pitkään. Tätä tosiasiaa korostaa myös äskeisen asiakohdan keskustelu Venäjän eilisyön ilmatilaloukkauksista Puolassa. Kansainvälisen tuen merkitys Ukrainan puolustustaistelussa on edelleen ratkaiseva. Emme ole tilanteessa, jossa voisimme hellittää, päinvastoin. Nyt on oikea hetki katsoa eteenpäin ja arvioida, missä voimme rajallistenkin resurssien puitteissa tehdä vielä enemmän. Jokainen toimitettu tukipaketti, jokainen koulutettu sotilas ja jokainen kansainvälisellä foorumilla lausuttu tukipuhe vahvistaa Ukrainan asemaa. Nato on Venäjän hyökkäyssodan myötä vahvistanut tukeaan Ukrainalle sekä poliittisesti että käytännön toimin. Käsillä oleva valtioneuvoston selonteko koskee Suomen osallistumista Naton Ukrainalle antamaan turvallisuus- ja koulutustukeen, NSATUun. Kyse on merkittävästä askeleesta, joka vahvistaa Suomen roolia osana liittokuntaa ja tukee Ukrainaa sen puolustustaistelussa. Naton Ukrainalle antama turvallisuus- ja koulutustuki NSATU, Nato Security Assistance and Training for Ukraine, on tukimekanismi, josta Nato-liittolaiset sopivat vuoden 2024 Washingtonin huippukokouksessa osana laajempaa Ukrainan tukipakettia. NSATUsta on muodostunut nopeasti Naton keskeisin Ukraina-tukiväline. Kesän 2025 Haagin huippukokous vahvisti liittokunnan tuen jatkumisen Ukrainalle ja keskittyi erityisesti NSATUn toimintakyvyn varmistamiseen. NSATUn tavoite on varmistaa, että Ukrainalle annettava tuki on kestävää, ennakoitavaa ja johdonmukaista. NSATUn kautta Nato koordinoi liittolaisten ja kumppaneiden materiaalitoimituksia, huoltoa, logistiikkaa ja sotilaallista koulutusta Ukrainalle. NSATUlla on myös tärkeä rooli Ukrainan asevoimien kehittämisessä ja Nato-yhteensopivuuden vahvistamisessa. Tämä on olennaista, kun Ukraina etenee kohti Nato-jäsenyyttä ja rakentaa puolustuskykyä, joka vastaa liittokunnan standardeja. Koulutuksen osalta toimintaa koordinoidaan muiden Ukrainalle ja sen asevoimille sotilaallista ja koulutuksellista tukea antavien kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti EU:n sotilaallisen EUMAM Ukraine -avustusoperaation sekä brittien johtaman Interflex-operaation, kanssa. Suomi osallistuu myös näihin. Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut NSATUun sen perustamisesta lähtien. Tällä hetkellä NSATUssa palvelee viisi suomalaissotilasta. Kuten selonteossa esitetään, osallistumista olisi tarkoitus kasvattaa asteittain kymmeneen alkuvuoteen 2026 mennessä ja mahdollisesti 15:een vuoden 26 aikana. Suomalaiset sotilaat toimivat NSATUn esikunnassa Wiesbadenissa Saksassa sekä tarvittaessa muissa NSATUn toiminnoissa Naton liittolaismaissa. Esikuntatehtävissä he osallistuvat tuen suunnitteluun, logistiikkaan ja ohjaukseen. Tämä vahvistaa paitsi Ukrainan puolustuskykyä myös Suomen omaa tilannekuvaa ja osaamista. Turvallisuusarvion mukaan fyysinen uhka suomalaisille sotilaille on pieni. Suurin riski liittyy vastatiedusteluun ja Venäjän tiedustelupalveluiden toimintaan. Näihin riskeihin varaudutaan asianmukaisesti. Osallistumisen kustannukset vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla olisivat yhteensä noin 2,65 miljoonaa euroa ja 15 sotilaalla noin 3,82 miljoonaa euroa. Kustannukset katetaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön nykyisten momenttien puitteissa. Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainalle sen puolustustaistelussa ja matkalla kohti EU:n ja Naton jäsenyyttä. Meille on tärkeää, että liittokunnan tuki Ukrainalle ei horju. Meidän on huolehdittava siitä, että liittolaiset jatkavat pitkäjänteistä materiaalitukea, taloudellista apua ja Ukrainan asevoimien Nato-yhteistoimintakyvyn kehittämistä sekä kahdenvälisesti että Naton kautta. Suomi on pitänyt esillä, että Washingtonin ja Haagin huippukokouksissa sovitun mukaisesti Ukraina-tukikokonaisuuden täysimääräisessä toimeenpanossa on edettävä. NSATUn toimintakyvyn varmistaminen on osa tätä kokonaisuutta ja samalla selkeä viesti siitä, että Nato seisoo Ukrainan rinnalla. Tässä kaikessa omalla toiminnallamme on merkitystä. Suomen osallistumisen kasvattaminen NSATUun olisi selkeä osoitus Suomen sitoutumisesta liittokunnan vastuunjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta myös Ukrainan tukemisesta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Niemi kuvaa tilannetta oikein ansiokkaasti. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä päämääränä on taata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja turvata suomalaisten hyvinvointi. No, tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa olemme tehneet analyysin, jossa Suomen puolustuksellista liikkumavaraa on syytä laajentaa kattamaan myös jalkaväkimiinat, ottaen huomioon toisaalta Venäjän pysyvän uhan ja myös sen käyttämän taistelutaktiikan Ukrainassa. No, Suomelle pienenä maana erityisen tärkeätä on myös kansainvälinen oikeus, ja sen vuoksi me teemme nyt tämän liikkeen, että eroamme sopimuksesta, kuitenkin säilyttäen kaikki ne humanitaariset velvoitteet, jotka myös Ottawan sopimuksessa on miinojen inhimillisen käytön osalta [Puhemies koputtaa] otettu huomioon.